Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Jyrki Katai­sen muis­to­sa­nat valtio­neu­vos Harri Holke­rin pois­me­non johdosta

Jyrki Katai­sen muis­to­sa­nat valtio­neu­vos Harri Holke­rin pois­me­non johdosta

Julkaistu:

Suora­sel­käi­nen isän­maan mies on poissa.

Valtio­neu­vos Harri Holkeri oli suora­sel­käi­nen ja peri­aat­teel­li­nen isän­maan mies. Hän teki pitkän päivä­työn Suomen ja suoma­lais­ten hyväksi kansan­edus­ta­jana, Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jana, Suomen Pankin johto­kun­nan jäse­nenä ja päämi­nis­te­rinä.

Valtio­neu­vos Holkeri oli henkilö, joka kykeni raken­ta­maan luot­ta­musta ihmi­siin myös vaikeissa tilan­teissa. Tämä oli yksi tärkeä henki­lö­koh­tai­nen ominai­suus, joka auttoi häntä saavut­ta­maan tulok­sia myös merkit­tä­vissä kansain­vä­li­sissä tehtä­vissä. Pohjois-Irlan­nin ja Koso­von rauhan­vä­li­tys­teh­tä­vät ja YK:n yleis­ko­kouk­sen puheen­joh­ta­jan tehtä­vät olivat suuria tehtä­viä rauhan, ihmi­soi­keuk­sien ja demo­kra­tian puolesta. Me suoma­lai­set saamme olla ylpeitä siitä työstä, mitä Harri Holkeri suoma­lai­sena teki maamme rajo­jen ulko­puo­lella.

Harri Holkeri oli paitsi suoma­lai­nen valtio­mies, myös Kokoo­muk­sen suur­mies. Kokoo­muk­sen kunnia­pu­heen­joh­taja Holkeri ehti pitkän ja kunniak­kaan uransa aikana toimia Kokoo­muk­sessa puolue­sih­tee­rinä, puolu­een puheen­joh­ta­jana, kahdesti presi­dent­tieh­dok­kaana ja ensim­mäi­senä kokoo­mus­lai­sena päämi­nis­te­rinä sitten Paasi­ki­ven.

Valtio­neu­vos Harri Holke­rin pois­meno on suru-uuti­nen meille kaikille.

***

Helsin­gin Sääty­ta­lossa on avau­tu­nut muis­to­kirja valtio­neu­vos Harri Holke­rille. Muis­to­kirja, johon kansa­lai­set voivat jättää surun­va­lit­te­lunsa, on avoinna kello 8?16 perjan­tai­hin 19. elokuuta saakka. Sääty­ta­lon osoite on Snell­ma­nin­katu 9?11.

Valtio­neu­vos Holke­rille järjes­te­tään valtiol­li­set hauta­jai­set. Siunaus­ti­lai­suus on Helsin­gin tuomio­kir­kossa lauan­taina 27. elokuuta klo 10. Kukka­ter­veh­dys­ten sijaan muis­ta­mi­set pyyde­tään osoit­ta­maan UNICEF:ille, tili 152930-87, tiedon­an­toja kohtaan merkintä “Harri Holke­rin muis­tolle”.
***

Päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen muis­to­puhe Harri Holke­rin siunaus­ti­lai­suu­dessa 27.8.2011

Suora­sel­käi­nen isän­maan mies!

Tämä on se määri­telmä, jolla tiedo­tus­vä­li­neet ja kansa­lai­set ovat luon­neh­ti­neet edes­men­nyttä ystä­väämme ja merkit­tä­vää suoma­laista vaikut­ta­jaa, valtio­neu­vos Harri Holke­ria.

Luon­neh­dinta on ehdot­to­masti oikea. Tämän jokai­nen Harri Holke­rin tunte­nut ja häntä seuran­nut pystyy mieles­sään tunte­maan ja sielu­jensa silmissä näke­mään oikeaksi. Peri­aat­teel­li­suus ja vastuun­kan­ta­juus olivat hänen ominai­suuk­si­aan, jotka tuli­vat esille niin koti­maan toimissa kuin merkit­tä­vissä kansain­vä­li­sissä tehtä­vis­sä­kin.

Harri Holkeri oli mies, jonka käden­jälki Suomessa ja kansain­vä­li­ses­ti­kin vahvis­tui ja kirkas­tui ajan saatossa. Tehtä­vät kasvoi­vat, vastuu lisään­tyi ja ajat­telu sekä henki­set voima­va­rat kehit­tyi­vät valtio­mies­mit­toi­hin. Kodin perintö - isän­maan­rak­kaus, kris­til­li­set elämä­nar­vot ja vastuun­tun­toi­suus - olivat Holke­rin henki­nen kivi­jalka, jonka perus­talle raken­tui kunnioi­tet­tava elämän­kaari ja yhteis­kun­nal­li­nen ajat­telu.

Tätä perus­taa tarvit­tiin­kin, kun eteen tuli tehtä­viä ja tilan­teita, jotka olivat haas­ta­vuu­des­saan erit­täin mitta­via. Vaikeuk­sien edessä Harri Holkeri oli parhaim­mil­laan. Usein hän toisti lempi­lausah­duk­si­aan: “Elämässä ei pääse teke­mään help­poja päätök­siä, ellei ensin ole valmis vaikei­siin ratkai­sui­hin.” ja ” Poli­tii­kassa on aika ajoin hyvä pysäh­tyä pohti­maan pennien ja prosent­tien sijasta aatteel­li­sia perus­ky­sy­myk­siä.” Hänelle oli ominaista se, että hän myös toimi niin kuin sanoi. Nuo aforis­min­omai­set ilmai­sut eivät olleet vain koru­lauseita vaan elämä­noh­jeita hänelle itsel­leen.

40 vuotta sitten silloin 34-vuotias puolue­sih­teeri oli tällai­sen haas­teen edessä. Juha Riht­nie­men jälkeen Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­juus lankesi tehtä­vään vielä valmis­tau­tu­mat­to­malle Harri Holke­rille. Ratkai­sulle ei ollut vaih­toeh­toa, mutta vaikea se oli. Ilman elämän­kat­so­muk­sel­li­sia ja yhteis­kun­nal­li­sia perus­ar­voja taakka olisi­kin ollut ylivoi­mai­nen tälle Euroo­pan nuorim­malle konser­va­tii­vi­joh­ta­jalle. Ponnis­tusa­lus­tana oli ihan­teel­li­suus, joka kitey­tyi Riht­nie­men hauta­paa­teen ikuis­tet­tui­hin J.J. Nervan­de­rin säkei­siin:

Henkeni sä löydät aina sieltä, missä hehku­vim­min sytyt­tä­vät miel­tä­valo, vapaus ja Isän­maa.

Harri Holke­rin työtä kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jana leimasi kaksi suurta kysy­mystä: Puolu­een yhteis­työ­ka­na­vien avaa­mi­nen muihin poliit­ti­siin liik­kei­siin ja halli­tus­pait­sion purka­mi­nen. Tavoil­leen uskol­li­sena Holkeri antoi näil­le­kin pyrki­myk­sille miete­lause­tyyp­pi­set ilmai­sunsa. Päämää­ränä oli “hovi­kel­poi­nen puolue” joka viedään halli­tuk­seen “paraa­tio­ven kautta”.

Suhde presi­dentti Urho Kekko­seen, ulko­po­liit­ti­nen uskot­ta­vuus ja oman puolue­väen yhte­näi­syys olivat asioita, joiden saman­ai­kai­nen vahvis­ta­mi­nen vaati taitoa, näke­mystä ja neuvot­te­lu­ky­kyä. Holkeri halusi tehdä Kokoo­muk­sesta aatteel­li­sesti ja järjes­töl­li­sesti eheän, parla­men­taa­ri­sesti vahvan halli­tus­puo­lu­een, joka osal­lis­tuu suoma­lai­seen vallan­käyt­töön kanna­tuk­sensa edel­lyt­tä­mällä painoar­volla. Tavoit­teet eivät täysi­mää­räi­sesti toteu­tu­neet vielä hänen puheen­joh­ta­ja­kau­del­laan, mutta vankka perusta silloin raken­net­tiin.

* * *

Harri Holke­rin päämi­nis­te­ri­kausi osui haas­teel­li­seen aikaan. Suomea oli uudis­tet­tava ja avat­tava niin, talou­del­li­sesti kuin kansain­vä­li­ses­ti­kin. Uudis­te­tun Suomen mahdol­li­suu­det ja vapau­det sokai­si­vat monet hetkel­li­sesti usko­maan help­poon kasi­no­maa­il­maan.

Poli­tii­kassa täytyy osata kantaa vastuuta vaikei­na­kin aikoina, vaikka ongel­mien syyt olisi­vat­kin muualla. Vaikeuk­sien takaa Harri Holke­rista siilau­tui todel­li­nen henki­lö­kuva vastuun kanta­vasta, itsensä likoon pistä­västä ja sanansa pitä­västä miehestä.

Nämä ominai­suu­det olivat vahvasti esillä myös silloin, kun Harri Holkeri oli kahdesti Kokoo­muk­sen presi­dent­tieh­dok­kaana vuosina 1982 ja 1988. Holke­rille ehdok­kuu­dessa oli kysy­mys muus­ta­kin kuin valtaan pyrki­mi­sestä. Aset­tu­mi­nen käytet­tä­väksi oli osa poliit­tista järjes­tel­mää, jota hän halusi tukea. Ja jo ehdok­kuus sinänsä oli hänelle suuri isän­maal­li­nen kunnia-asia, niin kuin hän itse asian ilmaisi.

* * *

On kysytty, milloin Harri Holke­ria ryhdyt­tiin pitä­mään todel­li­sena valtio­mie­henä. Ehkä jo päämi­nis­te­riys ja kaksin­ker­tai­nen presi­dent­tieh­dok­kuus antoi­vat siihen aihetta. Mutta kiis­tat­to­maksi asia tuli merkit­tä­vien kansain­vä­lis­ten vastui­den kautta 1990- ja 2000-luvuilla.

Vuodesta 1995 vuoteen 1998 hän toimi Pohjois-Irlan­nin asei­den­luo­vu­tusta selvi­tel­leen kansain­vä­li­sen ryhmän jäse­nenä ja yhtenä sen kolmesta puheen­joh­ta­jasta. Tässä proses­sissa hänen yhteis­työ­ky­kynsä ja neuvot­te­lu­kes­tä­vyy­tensä tuli­vat vahvasti esiin. Neuvot­te­lu­kun­nan keula­hah­mona toimi­nut Yhdys­val­ta­lai­nen senaat­tori George Mitc­hell luon­nehti Holke­ria Yleis­ra­diolle anta­mas­saan tele­vi­sio­haas­tat­te­lussa seuraa­vasti: “Hyvä sovit­te­lija, varma mies, johon voi luot­taa. Voin sanoa, että ilman Harri Holke­rin panosta sopi­musta ei olisi synty­nyt.”

Sovit­te­lu­työn mitta­vuu­desta kertoo se, että neuvot­te­lu­jen sopi­ja­puo­let palkit­tiin vuonna 1998 Nobe­lin rauhan­pal­kin­nolla.

Harri Holke­rin valtio­mie­su­ran huipen­nus ja ehkä myös henki­lö­koh­tai­nen elämän­työ­pal­kinto oli YK:n yleis­ko­kouk­sen puheen­joh­ta­juus 2000–2001. Siinä tehtä­vässä hän sai kansain­vä­listä tunnus­tusta neuvot­te­lu­tai­dos­taan, johta­mis­ky­vys­tään ja humaa­nista ajat­te­lus­taan.

Isän­maan miehestä oli kasva­nut kansain­vä­li­nen valtio­mies, jonka lapsuu­desta peri­tyt arvot olivat saaneet jatkok­seen voimak­kaan asen­teen kehi­ty­sa­vun, kansain­vä­li­sen soli­daa­ri­suu­den ja rauhan puolesta.

Harri Holke­rin perus­ar­vot eivät olleet muut­tu­neet, mutta niiden pain­opiste oli liik­ku­nut kansain­vä­li­sen inhi­mil­li­sen vastuun­tun­non suun­taan. YK-tehtä­vissä nähdyn ja koetun perus­teella hän toi vahvasti esiin näke­myk­sen, että kehi­tys­mai­den tyttö­jen koulu­tuk­sen ja ihmi­soi­keuk­sien kohen­ta­mi­nen on tärkeintä työtä maail­man­rau­han puolesta.

Harri Holke­rin luon­tee­seen kuului syväl­li­nen ihmi­syy­den pohti­mi­nen ja lämmin inhi­mil­li­syys. Tämä tuli esiin paitsi yksi­tyi­se­lä­mässä myös poli­tii­kassa. Kirjansa Itse­näi­siä ajatuk­sia hän päät­tää lukuun, joka on otsi­koitu “kaik­kein tärkeim­mästä - ihmi­sestä”. Siinä hän painotti, että “yhteis­kun­nal­li­sessa toimin­nassa ei ole mitään muuta hyväk­syt­tä­vää tavoi­tetta kuin ihmi­syy­den asian ajami­nen. Poli­tiikka on parhaim­mil­laan ihmi­sen palve­le­mista.”

Omalla toimin­nal­laan ja kaikissa tehtä­vis­sään Harri Holkeri osoitti, että nämä sanat olivat hänen oman työnsä pysyvä ohje­nuora.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

21.2.2024

Pekka Toveri: Vank­ku­ma­ton ja horju­ma­ton tuki Ukrai­nalle on elinehto Euroo­pan turval­li­suu­delle

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe ajan­koh­tais­kes­kus­te­lussa Ukrai­nan tilan­teesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  Slava Ukraini. Kunnia Ukrai­nalle.  728 päivää sitten Venäjä käyn­nisti hyök­käys­so­dan

20.2.2024

Saara-Sofia Sirén: Työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia ei tehdä ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen aiheut­ta­masta työmark­ki­na­kaa­ok­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa työmark­ki­na­jär­jes­töillä on tärkeä rooli työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­li­joina. TES-neuvot­­te­­luissa työn­te­ki­jöille pyri­tään

Skip to content