Päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen mukaan kilpai­lu­kyky on tärkein teema Euroo­passa nyt ja seuraa­vien vuosien aikana. Katai­nen muis­tutti Euroo­pan maiden talous­on­gel­mien johtu­van keskei­sesti kilpai­lu­ky­vyn puut­teista. Euroo­pan sosi­aa­li­sen ulot­tu­vuu­den heik­kou­det johtu­vat työpaik­ko­jen puut­teesta, johon avain on parempi kilpai­lu­kyky. Sekä Aasia että kasva­vassa määrin Yhdys­val­lat haas­ta­vat Euroop­paa nime­no­maan parem­malla kilpai­lu­ky­vyllä.

“Eurooppa-neuvos­ton on linjat­tava heti vaalien jälkeen 27. touko­kuuta pidet­tä­vässä päiväl­lis­ko­kouk­ses­saan, että kasvua luovan kilpai­lu­ky­vyn kohen­ta­mi­nen on EU:n merkit­tä­vin prio­ri­teetti seuraa­van viiden vuoden aikana. Prio­ri­teet­tien aset­ta­mi­nen unio­nille on Eurooppa-neuvos­ton ensim­mäi­nen tehtävä eikä sille voi olla otol­li­sem­paa hetkeä kuin Euroo­pan parla­men­tin vaalien jälkei­nen aika, jolloin uutta komis­siota ryhdy­tään raken­ta­maan”, Katai­nen totesi puhues­saan poli­tii­kan toimit­ta­jien lounas­vie­raana keski­viik­kona Helsin­gissä.

“Kilpai­lu­ky­vyn otta­mi­nen keskei­sem­mäksi tavoit­teeksi edel­lyt­tää Eurooppa-neuvos­tolta myös linjauk­sia niistä toimista , jotka ovat tarpeen tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi. Näitä ovat erityi­sesti sisä­mark­ki­noi­den, mukaan lukien puhtai­den tekno­lo­gioi­den ja digi­taa­lis­ten mark­ki­noi­den, luomi­nen sekä vapaa­kau­pan voima­kas edis­tä­mi­nen. Tämän lisäksi on olen­naista, että tutki­mus­ra­hoja EU:n budje­tista käyte­tään nykyistä koor­di­noi­dum­min ja tulok­sek­kaam­min.”

“Myös ener­gia­po­li­tiikka vaikut­taa keskei­sesti kilpai­lu­ky­kyyn. Kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen esimer­kiksi suhteessa Yhdys­val­toi­hin vaatii suurem­paa ja kustan­nus­te­hok­kaam­paa euroop­pa­laista ener­gian tuotan­toa. Ener­gian sisä­mark­ki­noi­den luomi­nen on saatet­tava loppuun. Eurooppa tarvit­see myös parem­pia ener­gia­verk­koja sekä kaasun että sähkön siir­toon. EU-maiden kilpai­lu­ky­kyä lisäisi myös omava­rai­sempi ener­gia­po­li­tiikka.”

“Ener­gia­tur­val­li­suu­den vahvis­ta­mi­sen tulee­kin olla unio­nin ener­gia­po­li­tii­kan toinen pääta­voite. Monet EU-maat ovat liian riip­pu­vai­sia vain yhdestä “tava­ran toimit­ta­jasta” ? Venä­jästä. Mono­poli ei ole koskaan järke­vää. Mark­ki­na­ta­loutta tarvi­taan myös ener­gian ostoon ja myyn­tiin. Tämä on aina asiak­kaan etu. On vält­tä­mä­töntä, että saata­vuus ja kilpai­lu­ky­kyi­nen hinta varmis­te­taan tuot­teessa, joka on jokai­selle maalle stra­te­gi­sesti tärkeä.”

“Venäjä tarvit­see Euroo­pan kaasu­tu­loja ja Eurooppa tarvit­see Venä­jän kaasua. Tämä keski­näis­riip­pu­vuus voi olla myös posi­tii­vista. Venä­läi­sen kaasun täysi­mää­räi­nen korvaa­mi­nen ei ole järke­vää, eikä talou­del­li­sesti mahdol­lista. Tästä huoli­matta Euroo­palle on valmis­tel­tava keski­pit­källä aika­vä­lillä - seuraa­van viiden vuoden aikana toteu­tet­tava - ohjelma, jolla ratkai­se­vasti paran­net­tai­siin EU-maiden  ener­giao­ma­va­rai­suutta.”

“Näiden tule­vien vuosien poli­tiik­kaprio­ri­teet­tien, kilpai­lu­ky­vyn ja ener­gia­tur­val­li­suu­den, toteut­ta­mi­sessa komis­siolla on keskei­nen rooli. Tämän vuoksi on tarpeen miet­tiä myös komis­sion työn orga­ni­soi­mista. Yhtenä ajatuk­sena olisi koota aina­kin sisä­mark­ki­noista, kaupasta, teol­li­suu­desta ja tutki­muk­sesta vastaa­vat komis­saa­rit yhdeksi ryhmäksi, joka valmis­te­lisi kilpai­lu­ky­vyn kannalta keskei­siä hank­keita. Uuden­lai­sen valmis­te­lu­ta­van tavoit­teena olisi myös varmis­taa, ettei muilla poli­tiik­ka­sek­to­reilla tehtävä lain­sää­dän­tö­työ tarpeet­to­masti heiken­täisi kilpai­lu­ky­kyä ja tätä kautta kasvua ja työl­li­syyttä.”

“Kilpai­lu­ky­ky­ryh­mässä käytän­nön koor­di­naa­tiota eri vastuita hoita­vien komis­saa­rien työn yhteen­so­vit­ta­mi­seksi vetäisi joko komis­sion puheen­joh­taja tai hänen määrää­mänsä vara­pu­heen­joh­taja. Vastaa­via ryhmiä voitai­siin perus­taa muun muassa unio­nin ulkoi­sen toimin­nan tehos­ta­mi­seksi ja johdon­mu­kai­suu­den varmis­ta­mi­seksi,” Katai­nen sanoi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa