Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Päämi­nis­teri Katai­sen uuden­vuoden­tervehdys

Päämi­nis­teri Katai­sen uuden­vuoden­tervehdys

Julkaistu:

Isot muutos­voi­mat ravis­te­li­vat Suomea päät­ty­vä­nä­kin vuonna. Osin kyse on Euroo­pan ja maail­man talous­vai­keuk­sista, osin taas suoma­lai­sen yhteis­kun­nan ja talou­den murrok­sesta. Vaiku­tuk­set tuntu­vat kodeissa, kunnissa ja koko kansan­ta­lou­dessa.

Suoma­lai­sen työn kysyntä maail­malla on kiinni meistä itses­tämme ja osaa­mi­ses­tamme, mutta myös siitä missä jamassa maail­man­ta­lous on. Nyt työmme ja tuot­tei­demme kysyntä on vähäi­sem­pää kuin toivoi­simme.

Murrok­sen keskellä suoma­lai­nen luovuus on kuiten­kin osoit­ta­nut vahvuu­tensa. Katoa­vien työpaik­ko­jen tilalle syntyy uusia menes­tyk­sen alkuja, esimerk­keinä vaik­kapa peli­teol­li­suu­den kasvu, luke­mat­to­mat uusia työpaik­koja luovat pieny­ri­tyk­set sekä isot ulko­mai­set inves­toin­nit mm. data­kes­kuk­siin.

Tutus­tut­tuani vuoden aikana luke­mat­to­miin uusiin suoma­lai­siin ideoi­hin ja inno­vaa­tioi­hin, luotan vahvasti siihen, että Suomesta on maail­malle luvassa paljon uutta.

Maailma ympä­ril­lämme muut­tuu, halusimme sitä tai emme. Sen sijaan on valin­nois­tamme kiinni, miten muutok­seen asen­noi­dumme. Vaih­toeh­toja on.

Itse teen työtä päivit­täin sen eteen, että kyke­nemme pitä­mään hyvin­voin­ti­lu­pauk­semme myös tule­ville suku­pol­ville. Tähän emme kykene mikäli jäämme roik­ku­maan aikansa elänei­siin raken­tei­siin tai ajeleh­dimme tahdot­to­masti maail­man­ta­lou­den virto­jen mukana. Siksi meidän on uskal­let­tava uudis­taa suoma­laista yhteis­kun­taa omista lähtö­koh­dis­tamme, määrä­tie­toi­sesti ja perin pohjin. Aivan kuten monta kertaa aikai­sem­min­kin itse­näi­syy­temme aikana on tehty.

Talous­haas­tei­den ja ikära­ken­teen muutok­sen lisäksi maas­samme on meneil­lään suuri henki­nen muutos. Koulu­tus- ja osaa­mis­ta­son nous­tessa on luon­nol­lista, että suoma­lai­set kaipaa­vat yhä enem­män yksi­löl­li­siä ratkai­suja ja valin­nan­va­pautta. Enää ei koeta oikeana, että joku ylhäältä tekee elämäämme koske­via keskei­siä valin­toja puoles­tamme. Holhouk­sen sijaan haluamme olla oman elämämme päät­tä­jiä, silloin kun siihen on valmiu­det.

Kysy­mys ei olekaan vain siitä, mitä uudis­tuk­sia Suomessa teemme, vaan entistä enem­män siitä, miten me ne teemme. Tiedämme työelä­män koke­muk­sista, että kun ihmi­sellä on mahdol­li­suus vaikut­taa muutok­siin, hän myös sitou­tuu niihin ja loppu­tu­lok­set ovat parem­pia. Suomea on perin­tei­sesti raken­nettu aukto­ri­teet­tien sane­le­mana, hierark­ki­sesti ylhäältä alas. Ylhääl­tä­päin sanelu ei kuiten­kaan enää toimi, vaan päätök­sen­teossa on tunnis­tet­tava ihmis­ten kyky tehdä omia valin­toja ja päätök­siä. Ihmis­ten valmius ja kyky tehdä valin­toja vaih­te­lee toki mm. iän ja tervey­den mukaan ja yhteis­kun­nan on tuet­tava tukea tarvit­se­via.

Lain­sää­dän­töön kytkey­ty­vät kansa­lais­aloit­teet ja kunta­lais­aloit­teet vievät tässä suhteessa demo­kra­tiaa oike­aan suun­taan, mutta ne ovat vasta alku. Jatkossa yksi­lön mahdol­li­suus vaikut­taa on vietävä säädök­sistä suoraan palve­lu­jen kehit­tä­mi­sen tasolle. Miksi emme hyödyn­täisi kansa­kun­tamme hyväksi sitä voima­va­raa, joka suoma­lai­silla ongel­man­rat­kai­su­tai­doissa kansain­vä­li­sesti tutki­tusti on. Järjes­tö­jen ja yhdis­tys­ten luvat­tuna maana meillä on myös valmiuk­sia hyödyn­tää paljon leveäm­piä harteita, kuin mitä olemme perin­tei­sesti tehneet. Se ei tarkoita palve­lui­den rapaut­ta­mista, vaan niiden vahvis­ta­mista.

Kyse on myös luot­ta­muk­sesta poliit­tista päätök­sen­te­koa kohtaan. Luot­ta­mus raken­tuu kahteen suun­taan. Päät­tä­jien pitää luot­taa ihmi­siin enem­män eikä pyrkiä sään­te­le­mään ja päät­tä­mään kaik­kea ihmis­ten puolesta. Kansa­lai­syh­teis­kun­nalle pitää antaa enem­män tilaa. Johta­mi­sen tulee olla entistä enem­män suun­ta­vii­vo­jen aset­ta­mista, mahdol­li­suuk­sien luomista sekä ihmis­ten ja yhtei­sö­jen kannus­ta­mista oman tule­vai­suu­tensa raken­ta­mi­seen ja vastuun kanta­mi­seen.

Ei ole olemassa yhtä yhteistä kansa­kun­nan unel­maa, vaan yhtä monta unel­maa kuin on ihmi­siä­kin. Päätök­sen­te­ki­jöi­den­kin on sopeu­dut­tava tähän ja löydet­tävä polkuja, joilla ihmis­ten yksi­löl­lis­ty­vät toiveet, tarpeet ja toiminta voidaan kana­voida myös koko Suomen hyväksi.

On luotava ilma­piiri, jossa uudis­tus­ten moot­to­rina ovat ihmi­set itse. Ilma­piiri, jossa uskal­le­taan lait­taa itsensä peliin, yrite­tään ja kokeil­laan, voidaan epäon­nis­tua­kin ilman totaa­lista tuomiota - ja opitaan jatku­vasti uutta.

Suomen histo­riassa suku­pol­via toisensa jälkeen on yhdis­tä­nyt ajatus siitä, että maatamme voidaan viisaasti toimi­malla raken­taa parem­maksi. Edis­tys, johon on uskottu, on tarkoit­ta­nut turval­li­sem­paa arkea, laajem­paa valin­nan­va­pautta ja tasa-arvoi­sem­pia mahdol­li­suuk­sia ? parem­paa elämää ja Suomea. Ikäluokka toisensa jälkeen hankki lisää koulu­tusta ja sivis­tystä, tart­tui uuden teknii­kan ja tekno­lo­gian tarjoa­miin mahdol­li­suuk­siin, teki töitä, yritti ja ahke­roi. Tämä kaikki tehtiin sen takia, että oma ja läheis­ten elämä olisi parem­paa ja maa voitai­siin jättää parem­massa kunnossa tule­ville suku­pol­ville.

Korkea osaa­mi­nen, ahke­ruus ja yrit­te­liäi­syys sekä avoin mieli ovat kehi­tyk­sen kulma­ki­viä. Auto­maat­ti­sesti asiat eivät edisty. Suoma­lais­ten pitää voida luot­taa siihen, että koulut­tau­tu­mi­nen ja työn teke­mi­nen kannat­taa aina. Nämä ovat olleet Suomen menes­tyk­sen avai­mia tähän asti ja näiden varaan meidän on jatkos­sa­kin voitava raken­taa. Ahke­rat, osaa­vat ihmi­set ja yrit­tä­jät ovat inno­vaa­tioi­den ja kehi­tyk­sen moot­to­reita. Ja jos haluamme Suomessa lisää inno­vaa­tioita, on Suomen oltava maa, jossa yrit­tä­jyy­teen suhtau­du­taan myön­tei­sesti.

Suomella on kaikki edel­ly­tyk­set menes­tyä maail­man muutok­sessa, kunhan hyödyn­nämme vahvuu­temme. Suomi on saatava uuteen iskuun raken­tei­den ja toimin­ta­ta­po­jen osalta. Suomen on oltava ketterä toimija sekä sisäi­sesti että maail­malla. Meidän on luotet­tava itseemme ja toisiimme. Tule­vien vuosien menes­tys on lopulta meidän omissa käsis­sämme.

Toivo­tan kaikille suoma­lai­sille oikein hyvää alka­vaa vuotta 2014!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content