Kokoomus.fi
Päämi­nisteri Jyrki Kataisen ilmoitus eduskun­nalle halli­tuksen politii­kasta vuonna 2013

Päämi­nisteri Jyrki Kataisen ilmoitus eduskun­nalle halli­tuksen politii­kasta vuonna 2013

Julkaistu: 12.2.13 Uutiset

Suomi on tienhaa­rassa. Meillä on valit­tavana joko hitaan näivet­ty­misen ja laskevan elintason tie tai rohkean uudis­tu­misen ja uusien menes­tys­te­ki­jöiden tie. Vaikka ulkoiset haasteet vaikut­tavat asemaamme ja päätök­senteon edelly­tyksiin, päätös suunnan valin­nasta on meidän käsis­sämme.

Tiedämme Suomea kohtaavat haasteet: menetämme työpaikkoja ja inves­tointeja, valtio velkaantuu, väestö ikääntyy, ilmas­ton­muutos haastaa kaikkia yhteis­kunnan raken­teita ja julkisen sektorin kestävyys heikkenee.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan tulevai­suutta ei rakenneta tarrau­tu­malla vanhaan. Kun maailma muuttuu ympäril­lämme, uudis­tu­minen on ainoa vaihtoehto. Suoma­lainen vahvuus on aina ollut kyky uudistua ja muuttua. Yhtälailla vahvuu­temme on ollut tosiasioiden tunnus­ta­minen ja kyky tehdä myös vaikeita, mutta terveen­järjen mukaisia päätöksiä.

Pohjois­mainen yhteis­kun­ta­malli on laajalti hyväk­sytty malli tämän salin kaikissa ryhmissä. Pohjois­mainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on mielen­kiin­toinen, mutta toimiva yhdis­telmä terveen­ta­louden ja välit­tä­misen arvoja.

Mallimme on hintava. Siksi se toimii vain jos teemme riittä­västi työtä. Palve­lu­yh­teis­kunta kouluineen, päivä­ko­teineen ja terveys­kes­kuk­sineen on mahdol­lista vain, jos säily­tämme kilpai­lu­ky­kymme globaa­lissa kilpai­lussa.

Jos Suomi säilyttää asemansa kasvavan ja kansain­vä­lisen yritys­toi­minnan ja teolli­suuden kotimaana, pärjää myös hyvin­voin­tiyh­teis­kunta. Kykymme tehdä päätöksiä, jotka lisäävät teolli­suuden inves­tointeja, kykymme tehdä päätöksiä, jotka lisäävät uusien yksityi­sen­sek­torin työpaik­kojen määrää, kertoo kyvys­tämme lunastaa hyvin­vointi- ja huolen­pi­to­lupaus.

Nykyinen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme on raken­nettu rohkealla uudis­tu­mi­sella ja tämä resepti on myös 2010-luvulla oikea vastaus. Vain määrä­tie­toi­sella uudis­ta­mi­sella Suomi voi selvitä koko yhteis­kun­taamme ravis­te­le­vista täysin uuden­lai­sista haasteista.

Tasavallan presi­dentti asetti tässäkin asiassa sanansa taiten. Tarvit­tavien päätösten tekemi­sessä on oltava tahtoa, vaikka mennä läpi harmaan kiven, kun asiamme sen vaatii. Tätä meiltä nyt odotetaan, koska tekemättä ei voi jättää.

Arvoisa puhemies,

Suomen talous kulkee käsi kädessä kansain­vä­lisen talous­ti­lanteen kanssa. Olemme vahvasti viennistä ja kansain­vä­li­sestä kaupasta riippu­vainen maa. Viime kädessä suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan kestävyys on kiinni siitä, kuinka hyvin suoma­laiset tuotteet ja palvelut pärjäävät kansain­vä­li­sillä markki­noilla.

Menes­ty­minen kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa vaatii koko joukon toimia ja tahtoa. Meidän on oltava valmiita satsaamaan tutki­mukseen ja ammatil­liseen koulu­tukseen. Meidän oltava valmiita pitämään Suomi verotuk­sel­li­sesti kilpai­lu­ky­kyisenä ja riskin­ottoon ja ahkeruuteen kannus­tavana. Meidän on kyettävä puolus­tamaan Suomen luotet­ta­vuutta pitämällä julkinen talou­temme kunnossa.

Myös työmark­ki­na­jär­jes­töjen on tehtävä oma osuutensa sen puolesta, että Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja ja, että maassamme tehtäisiin riittä­västi työtä. Työ nimittäin luo työtä. Palkka- ja työura­rat­kai­suilla on ääret­tömän suuri merkitys siihen kuinka moni ihminen saa tulevai­suu­dessa työpaikan.

Euroopan talous­ke­hitys on yhä epävarmaa. On rehel­listä todeta, että jos kaikki menisi siten, kun miltä juuri tällä hetkellä näyttää, olisimme kulke­massa kohti parempaa. Tilanne haavoit­tu­vimpien maiden kohdalla on rauhoit­tunut, minkä voi havaita näiden maiden joukko­vel­ka­kir­jojen korkojen madal­tu­mi­sesta tasolle, jolla ne voivat normaaliin tapaan nostaa markki­noilta tarvit­se­mansa lainan. Espanjan kymmenen vuoden velka­pa­perin korko on tänään 5,3 %, Italian 4,5 %, Portu­galin 6,5 % ja Irlannin 3,7 %.

Kriisi­maiden tilanteen rauhoit­tu­miseen on vaikut­tanut maiden oma kurina­lainen budjetin sopeu­tus­po­li­tiikka, kilpai­lu­kykyä lisäävät raken­teel­liset toimet, Euroopan keskus­pankin ehdol­linen tuki-ilmoitus, euroa­lueen yhteiset toimet kriisi­ra­has­toineen ja euron sääntö­pohjan vahvis­ta­mi­sineen.

Kaikesta tästä huoli­matta, ei kannata tuudit­tautua hyvän olon tunteeseen. Kriisiä ei olla vielä sivuu­tettu. Erityi­sesti poliit­tisen kentän epävakaus saattaa kiristää tilan­netta eri jäsen­maiden rahoi­tus­a­seman kohdalla.

Kansain­vä­lisen talouden elpymi­sestä ei ole Suomelle tiedossa nopeaa vetoapua. Valtio on joutunut ottamaan viimeisen kolmen vuoden aikana arviolta 28 miljardia euroa uutta velkaa hyvin­voin­timme rahoit­ta­mi­seksi ja talouden elvyt­tä­mi­seksi. Tällä velano­tolla valtio on pehmen­tänyt kansain­vä­lisen talous­kriisin vaiku­tusta suoma­laisten arkeen.

Tämä mittava velkaan­tu­minen on vain pieni osa siitä, millaiseen kehitykseen olisimme joutuneet, jos euroop­pa­laista finans­si­kriisiä ei oltaisi hoidettu, vaan oltaisiin annettu kaiken kaatua päällemme. Tätähän moni tässäkin salissa on vaatinut.

Arvoisa puhemies,

Hitaan talous­kasvun ja valtion nopean velkaan­tu­misen lisäksi hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan kestä­vyyttä haastaa kaksi suurta muutosta: väestön ikään­ty­minen ja elinkei­no­ra­kenteen muutos.

Seuraavan 20 vuoden aikana Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Työikäisten määrä vähenee ja myös tehdyn työn määrä vähenee. Samaan aikaan julkisten palve­lujen ja tulon­siir­tojen tarve kasvaa. Pitkällä aikavä­lillä tämä epäsuhta, julkisen talouden kestä­vyysvaje, uhkaa nostaa julkisen velka­taakan ja verotuksen kestä­mät­tömän korkeiksi.

Jos emme toimi nyt, edessä olisi hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden asteit­tainen rapau­tu­minen ja toisaalta yrittä­misen sekä työnteon kannus­teiden hiipu­minen. Tällaista kehitystä emme voi sallia.

Pitkän aikavälin hyvin­voin­ti­lu­pausten ja niiden rahoi­tuksen välissä on tällä hetkellä eri arvioiden mukaan jopa 7?10 miljardin euron vaje. Suomessa on siis luvattu esimer­kiksi laadukas hoito ikäih­mi­sille vuonna 2030, mutta ilman uudis­tuksia yhteiset varat eivät riitä tuon palvelun tarjoa­miseen.

Väestön ikään­ty­misen ohella toinen Suomea haastava tekijä on elinkei­no­ra­kenteen muutos. Tämä näkyy käytän­nössä työpaik­kojen häviä­misenä perin­tei­siltä teolli­suu­de­na­loilta ja samalla taas uusien työpaik­kojen synty­misenä muille sekto­reille. Työpaik­kojen synty­minen ja häviä­minen on taval­lista muutosta talou­dessa. Väestön ikään­tyessä nekin alat, jotka eivät kasva, tarvit­sevat enemmän uutta työvoimaa.

Taval­lisena vuonna Suomessa syntyy ja häviää noin 200 000 työpaikkaa. Nyt saldo on kuitenkin miinus­merk­kinen: uusia työpaikkoja ei synny samaa tahtia kuin niitä häviää. Kymmenen viime vuoden aikana teolli­suu­desta on kadonnut 90 000 työpaikkaa.

Vaikka raken­teel­linen kilpai­lu­ky­kymme on useiden tutki­musten mukaan hyvä, Suomi ei silti ole riittävän houkut­televa inves­toin­ti­kohde uudelle yritys­toi­min­nalle ja sitä kautta synty­ville uusille työpai­koille. Suoma­laiset kansain­vä­liset teolli­suus­yri­tykset pärjäävät kyllä, mutta onko Suomi niille jatkos­sakin maa, jossa toimia, jonne inves­toida, jossa tutkia ja kehittää ja jossa valmistaa? Onneksi voimme itse vaikuttaa siihen, että näin olisi.

Hallitus on käynnis­tänyt uuden Team Finland -toimin­ta­mallin edistämään Suomen talou­del­lisia ulkosuh­teita, maakuvaa, yritysten kansain­vä­lis­ty­mistä ja Suomeen suuntau­tuvia inves­tointeja. Haluamme tehos­te­tulla yhteis­työllä auttaa yrityk­siämme pärjäämään maail­malla.

Arvoisa puhemies,

Suomella on kaikki edelly­tykset menestyä myös jatkossa. Meillä on paljon vahvuuksia ja paljon kasvu­po­ten­ti­aalia eri aloilla. Esimer­kiksi Suomen korkea osaaminen ICT-alalla tulee osata nyt käyttää oikein. Meillä on erittäin hyvä perusta toimia tieto- ja viestin­tä­tek­no­logian kärki­maana.

Ilmas­ton­muu­toksen edetessä yhä tärkeäm­mäksi kasvua­laksi nousee myös puhtaiden tekno­lo­gioiden kehit­tä­minen niin energian­tuo­tannon kuin muidenkin sekto­reiden osalla. Puhtaalle tekno­lo­gialle, vähäpääs­töi­sille ratkai­suille, energia- ja materi­aa­li­te­hok­kaille tuotteille on kehit­ty­mässä valtavat markkinat. Edellä­kä­vijät menes­tyvät niillä ja halli­tuksen tavoite on, että Suomi on näiden edellä­kä­vi­jöiden joukossa. Myös tällä alalla meillä on kaikki edelly­tykset olla maailman kärjessä.

Samoin Suomen tulee osata hyödyntää tulevai­suuden kasvualana myös sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen kysynnän voima­kasta kasvua. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lujen kysyntä ei kasva pelkästään meillä Suomessa, vaan trendi on globaali. Oikealla tavalla yhdis­tetty korkea tekno­lo­ginen osaaminen luo pohjaa esimer­kiksi älykkäille palve­lu­jär­jes­tel­mille tervey­den­huol­lossa ja ikäih­misten laaduk­kaassa hoidossa. Hyvin­voin­ti­pal­velut voivat avata Suomelle aivan uuden­laisia vienti­mah­dol­li­suuksia, jos pystymme tämän osaami­semme oikein hyödyntää.

Yhtenä Suomen kansal­li­sista vahvuuk­sista on laadukas koulutus. Eri puolilla maailmaa koulu­tukseen panos­tetaan yhä enemmän. Korkean osaamisen ja laajan sivis­tyksen antama pohja talou­del­li­selle vaurau­delle on tunnus­tettu laajalti eri maissa. Tämä avaa Suomelle taas uusia kasvu­nä­kymiä. Koulu­tus­vientiä kehit­tä­mällä meillä on mahdol­lisuus laajentaa vienti­tu­lojen lähteitä ja samalla vahvistaa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme rahoi­tuk­sel­lista perustaa.

Uutena kasvu­mah­dol­li­suuksia sisäl­tävänä ulottu­vuutena on myös erityi­sesti mainittava arktisuus ja siihen liittyvät tuotteet. Esimer­kiksi jäänmurtoon liittyvä korkea tekno­lo­ginen osaaminen on niitä asioita, joilla Suomi voisi menestyä kansain­vä­li­sillä markki­noilla.

Arvoisa puhemies,

Suoma­laisen hyvin­voinnin turvaa­miseen on vain yksi ratkaisu: työn tekeminen. Tarvit­semme toisaalta lisää työpaikkoja, toisaalta lisää työvoiman tarjontaa ja työllis­tä­misen kynnyksen madal­ta­mista.

Suomella on paljon vahvuusa­lueita ja useita kasvualoja, jotka voivat tuottaa tulevai­suuden hyvin­vointia ja työlli­syyttä. Joidenkin arvioiden mukaan tarvit­si­simme jopa 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, jotta julkisten palve­luiden rahoitus olisi kestä­vällä pohjalla myös vuonna 2020.

Yksityisen sektorin työpaikkoja ei voida synnyttää valtio­vallan mahti­käs­kyllä tai tekohen­gi­tyk­sellä. Valtio ei valitse kasvualoja tai päätä mikä yritys­toi­minta kannattaa ja mikä ei.

Valtion tehtävä on luoda yrityk­sille suotuisat toimin­tae­del­ly­tykset ja järjestää puitteet toimi­valle kilpai­lulle. Uusia yksityisen sektorin työpaikkoja kyllä syntyy, kun yritys­toi­minnan puitteet ovat kunnossa.

Hallitus on toimillaan osaltaan vahvis­tanut Suomen asemaa kasvu­ys­tä­väl­lisenä ja luotet­tavana maana. Olemme budjet­ti­so­peu­tus­toi­mil­lamme osoit­taneet kykymme huolehtia siitä, ettei Suomesta ole tulossa ylivel­kaan­tuvaa maata.

Tämän lisäksi olemme tehneet koko joukon kasvun kannus­teita, samaan aikaan kun muuten olemme joutuneet talout­tamme sopeut­tamaan. Tästä huoli­matta maali liikkuu. Meiltä vaaditaan uusia toimia molem­milla osa-alueilla.

Uusien työpaik­kojen synty­minen Suomeen edellyttää inves­tointeja. Suomen houkut­te­levuus inves­toin­ti­koh­teena näyttää heikolta. Pääomat virtaavat ulos Suomesta ja suoma­laisten yritysten henki­lös­tö­määrä vähenee Suomessa ja kasvaa ulkomailla. Suomen erinomai­sesta raken­teel­li­sesta kilpai­lu­ky­vystä on turha puhua, jos Suomeen ei inves­toida, suoma­laisten yritysten tuotteet ja palvelut eivät menesty kansain­vä­li­sillä markki­noilla ja työpaikkoja siirretään pois Suomesta.

Tämä suunta on kyettävä kääntämään.

Arvoisa puhemies,

Uusien työpaik­kojen synty­minen edellyttää, että työlle löytyy osaavia tekijöitä. Työpa­noksen vähene­minen uhkaa tulevina vuosina kuristaa Suomen talouden kasvu­po­ten­ti­aalia tuntu­vasti. Tämän vuoksi tarvitaan laaja kirjo toimen­pi­teitä, joilla nykyistä useampi työikäinen saadaan mukaan työelämään, joilla kyetään piden­tämään työuria ja joilla kyetään lisäämään tehdyn työn määrää. Työlli­syyden lisää­misen on parasta lääkettä köyhyyteen ja syrjäy­ty­miseen.

Moni on ymmär­ret­tä­västi sitä mieltä, että tässä on risti­riita: miksi yhä useampi työikäinen pitäisi saada mukaan työelämään, kun kaikille nykyi­sil­lekään ei kerran riitä työtä?

On kuitenkin niin, että työvoiman tarjonta luo työlle kysyntää. Mitä useampi suoma­lainen on valmis työhön, sitä enemmän työpaikkoja Suomessa on. Tämän lisäksi tiedämme, että väestön ikään­ty­misen seurauksena karkeasti seuraavat 20 vuotta työelä­mästä lähtee enemmän väkeä kuin tilalle tulee nuoria.

Tämän takia tarvit­semme myös lisää työpe­räistä maahan­muuttoa ja maahan­muut­tajien parempaa integroi­tu­mista työmark­ki­noille. Samoin panos­tamme myös erityi­sesti nuorten ja ikään­ty­neiden työllis­tä­misen paran­ta­miseen.

Tarvit­semme kaikki käsiparit mukaan työelämään.

Arvoisa puhemies,

Hallitus etsii helmikuun strate­giais­tun­nossaan keinoja kestävän talous­kasvun, työlli­syyden ja kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­miseen. Tarvit­semme monipuo­lisen paletin keinoja, joilla paran­netaan suoma­laisten yritysten kilpai­lu­kykyä ja siten luodaan Suomeen uusia työpaikkoja. Helmikuun strate­giais­tun­nossa kasaamme juuri näitä pitkän aikavälin raken­teel­lisia keinoja.

Hallitus tekee puoliväli-istun­nossaan linjauksia kestä­vyys­vajeen umpeen kuromi­seksi ja kasvun aikaan­saa­mi­seksi. Maaliskuun kehys­rii­hessä puolestaan tehdään konkreet­tisia päätöksiä.

Arvoisa puhemies,

Julkisten palve­lujen tuotta­vuuden, saata­vuuden ja vaikut­ta­vuuden paran­ta­minen on yksi keskeisiä halli­tuksen tavoit­teita. Tämä edellyttää kunta- ja palve­lu­ra­kenteen uudis­ta­mista.

Halli­tuksen kunta­uu­dis­tuksen sekä sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden uudis­ta­misen tavoit­teena on parantaa palve­luita ja lisätä palve­luiden tuotta­vuutta. Tavoit­teena on oltava, että saamme samalla rahalla nykyistä enemmän ja parempaa.

Hallitus haluaa säilyttää Suomessa kunta­poh­jaisen mallin. Se kuitenkin edellyttää mittavaa kunta­ra­ken­teiden ja toimin­ta­ta­pojen uudis­ta­mista. Nykyisen pirsta­leisen kunta­kentän varaan ei tulevai­suutta voida rakentaa.

Kunta- ja palve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tukseen liittyy useita lainsää­dän­tö­uu­dis­tuksia. Ensim­mäisenä hallitus tulee tänä keväänä antamaan eduskun­nalle esityksen kunta­ra­ken­netta ohjaa­vasta lainsää­dän­nöstä, kunta­ra­ken­ne­laista.

Kunta­ra­ken­teiden uudis­ta­minen on välttä­mä­töntä. Kuntien tulee olla riittävän elinvoi­maisia, vahvoja ja turval­lisia, jotta jokainen voi saada palveluja. Nykyinen kunta­ra­kenne ei tähän vastuuseen pysty. Uudistus tehdään tiiviissä yhteis­työssä kunta­kentän kanssa.

Kunta­ra­ken­nelain mukai­sesti kunnille annetaan vuosi aikaa tehdä alueellaan riittävät selvi­tykset ja päätökset kunta­ra­ken­teiden vahvis­ta­mi­seksi.

Vahva perus­kunta on suoma­lai­sille paras, demokraat­tisin, tehokkain ja joustavin tapa järjestää palvelut. Vahvalla perus­kun­nalla on myös hyvät mahdol­li­suudet saada kelpoi­suus­vaa­ti­mukset täyttäviä työnte­ki­jöitä ja huolehtia henki­löstön osaami­sesta ja kehit­tä­mi­sestä. Kun päätökset tehdään lähellä asukkaita, voidaan alueel­liset erityis­piirteet ottaa hyvin huomioon.

Arvoisa puhemies,

Halli­tuk­selta on kysytty, miksi emme keskity uudis­tamaan vain sosiaali- ja tervey­den­huollon palveluja? Siksi, että me uskomme kunta­poh­jaiseen järjes­telmään. Olemme päättäneet rakentaa sosiaali- ja tervey­den­huollon myös jatkossa kuntien varaan. Se edellyttää mittavaa kunta­uu­dis­tusta.

Meidän mieles­tämme Suomeen ei tarvita lisää hallintoa, vaan parempia palve­luita.

Sosiaali- ja tervey­den­huoltoon on monille alueille syntynyt liian monimut­kaisia hallin­to­ra­ken­teita. Tämä johtaa hallinnon demokraat­ti­suuden heikke­ne­miseen. Kunta­uu­dis­tuksen tavoit­teena on nimenomaan lisätä demokratiaa.

Hoito­ketjut eivät toimi potilaan näkökul­masta sujuvasti. Perus­ter­vey­den­huolto on monessa kunnassa rapau­tunut ja erikois­sai­raan­hoidon kustan­nukset ovat karanneet käsistä. Myös palve­lujen laatu ja saatavuus vaihte­levat kunnittain liikaa.

Tehdyn selvi­tyksen mukaan noin 70 prosenttia väestöstä asuu sellaisten terveys­kes­kusten alueilla, jossa joutuu terveys­kes­kus­lää­kärin vastaa­no­tolle jonot­tamaan jopa yli kaksi viikkoa. Tämä on liikaa. Halli­tuk­selle tärkeämpää on lääkä­rille pääsy, kuin kunnanraja tai kunnan­joh­tajien lukumäärä.

Sosiaali- ja tervey­den­huollon uudis­ta­mi­sessa tavoit­tee­namme on vahvistaa perus­pal­veluja. Tavoit­teena on integroida sosiaali- ja tervey­den­huolto sekä perus­ter­vey­den­huolto ja erikois­sai­raan­hoito siten, että se palvelee asiakasta nykyistä paremmin.

Selvi­tys­hen­ki­lö­ryhmät ovat paraikaa kentällä arvioi­massa miten eri alueilla tavoitteet saavu­tetaan. Helmikuun jälkeen selvi­tys­hen­ki­lö­ryhmien työn valmis­tuttua kuntien on mahdol­lista ottaa kantaa selvi­tystyön tuloksiin.

Kunta- ja palve­lu­ra­kenteen uudis­ta­minen antaa tilai­suuden luoda uusia palve­lu­kon­septeja ja houkut­te­levia työpaikkoja. Suurem­massa työyh­tei­sössä on paremmat mahdol­li­suudet osaamisen kehit­tä­miseen, ammat­ti­taidon ylläpitoon ja henki­löstön jousta­vampaan käyttöön. Ja kaikkein tärkeimpänä: on muistettava, että vain kanto­ky­vyltään vahva kunta pystyy huoleh­timaan kunta­lais­tensa palve­luista.

Kunta- ja palve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuksen laajuus ja lukuisat lakihankkeet tekevät uudis­tuk­sesta haastavan. Näin merkittävä uudistus vaatii aikaa ja määrä­tie­toista otetta. Hallitus vie yksituu­mai­sesti näitä osauu­dis­tuksia eteenpäin. Jokainen uudistus toteu­tetaan hyvässä yhteis­työssä kunta­kentän toimi­joiden kanssa.

Tämä kova työ on tehtävä, jotta voimme saavuttaa elinvoi­mai­semman kunta­ra­kenteen ja saada suoma­laisten hyvin­voin­ti­pal­velut kestä­välle pohjalle.

Arvoisa puhemies,

Euroopan unionin lähikuu­kausien asialista on painava ja siksi se on otettava vakavasti ? ilman turhaa kiihkoa, asioihin perehtyen ja isänmaan etua edistäen. EU:n kehit­tä­minen on Suomen etu. Finans­si­kriisin ja jäsen­maiden ylivel­kaan­tu­misen kaltaiset tapah­tumat on pystyttävä ehkäi­semään jatkossa. Pankkien ja valtioiden kohta­lo­nyhteys on saatava katkaistua.

Talous- ja rahalii­tossa on vielä paljon kehitet­tävää. Keskei­sessä roolissa on toiminnan demokraat­tisen hyväk­syt­tä­vyyden ja läpinä­ky­vyyden varmis­ta­minen.

Suomi on pitkään koros­tanut EU-politii­kassaan sisämark­ki­noiden ja kauppa­po­li­tiikan merki­tystä. Nyt ne on saatu unionin toiminnan keskiöön. Kauppa EU:n ulkopuo­listen maiden kanssa on jäsen­maiden talouden kannalta tärkeämpää kuin koskaan ennen, sillä valtaosa maailman talous­kas­vusta syntyy Euroopan ulkopuo­lella.

Maail­man­kaupan vapaut­ta­minen avaa huimat mahdol­li­suudet työlli­syyden ja talous­kasvun paran­ta­miseen. Euroopan komission arvion mukaan kyse on kahdesta miljoo­nasta työpai­kasta ja kahden prosentin lisäyk­sestä talous­kasvuun. Tällainen EU-politiikka on Suomelle ja suoma­lai­selle työlle kultaakin kalliimpaa. Tämän puolesta hallitus tekee töitä myös vuonna 2013.

Meidän on neuvo­teltava kauppa­so­pi­mukset Yhdys­val­tojen, Japanin, Intian ja muiden keskeisten kumppanien kanssa, minkä lisäksi on purettava kaupan esteitä ja edistettävä yhteisiä standardeja. Venäjän WTO-jäsenyyden velvoit­teiden toimeenpano on Suomen kannalta erittäin tärkeää.

EU:n seuraa­vasta rahoi­tus­ke­hyk­sestä eli kehys­bud­je­tista vuosille 2014-2020 päästiin sopuun viime viikon Eurooppa-neuvos­tossa. Sopu itsessään on arvokas: se, että 27 maata pääsee yhtei­sym­mär­rykseen budje­tista, vahvistaa uskoa siihen, että pystymme tekemään myös muita tarvit­tavia päätöksiä.

Rahoi­tus­ke­hyksen taso alenee ensim­mäistä kertaa unionin histo­riassa, ja samalla kasvu­pa­nos­tukset kasvavat merkit­tä­västi. Suomi maksaa tulevalla seitsen­vuo­tis­kau­della EU:n budjettiin enemmän kuin aikai­semmin. Se johtuu siitä, että Suomi on vauras­tunut samalla kun unioniin on liittynyt entistä köyhempiä maita. Mutta nyt onnis­tuimme vakaut­tamaan Suomen netto­mak­sua­seman heikke­ne­misen parin viime vuoden tasolle. Erityisen tyyty­väinen olen Suomeen tulevien maaseudun kehit­tä­mis­ra­hojen tasoon - maanvil­jelyn edelly­tysten varmis­ta­minen on ollut halli­tuksen keskeinen tavoite.

Kuten totesin, EU-politiikan asialista on raskas. Siksi hallitus antaa eduskun­nalle perus­teel­lisen EU-selonteon vielä ennen kesää.

Yhteistä unionia ei voi kehittää vastus­ta­malla kaikkea. Pyrin omalta osaltani ? yhdessä muun halli­tuksen kanssa ? jatkos­sakin avaamaan laajaa kansa­lais­kes­kus­telua Suomen EU-politii­kasta.

Arvoisa puhemies,

kevät on täynnä painavia asioita monella eri rinta­malla. Erityi­sesti yritys­toi­minnan ja työllis­tä­misen edelly­tyksiin sekä velkaan­tu­miseen ja kestä­vyys­vajeen umpeen kuromiseen liittyvät päätökset tulevat näyttämään hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nal­lemme suuntaa.

Näissä päätök­sissä punnittaan kyky kantaa vastuuta tulevista sukupol­vista. Näissä päätök­sissä on itse asiassa kyse sukupolvien välisestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta. On meidän nykypäät­täjien vastuu ja velvol­lisuus turvata hyvin­voin­tiyh­teis­kunta paitsi nykyi­sille, myös tuleville sukupol­ville.

Suomen tulevai­suuden raken­nus­pa­likat ovat vielä meidän käsis­sämme. Meiltä odotetaan nyt oikeita päätöksiä.

Tiedän, että uusien asioiden edessä helpoin tapa reagoida on vain vastustaa. Mutta tiedän myös sen, että suoma­laisen päättäjän ominais­piir­teisiin kuuluu vastuun­kanto ja rohkeus uudis­tuksiin. Tätä ominais­piir­rettä perään­kuu­lutan nyt kaikilta meiltä.


Kokoomus.fi