Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen ilmoi­tus edus­kun­nalle halli­tuk­sen poli­tii­kasta vuonna 2013

Päämi­nis­teri Jyrki Katai­sen ilmoi­tus edus­kun­nalle halli­tuk­sen poli­tii­kasta vuonna 2013

Julkaistu:

Suomi on tien­haa­rassa. Meillä on valit­ta­vana joko hitaan näivet­ty­mi­sen ja laske­van elin­ta­son tie tai rohkean uudis­tu­mi­sen ja uusien menes­tys­te­ki­jöi­den tie. Vaikka ulkoi­set haas­teet vaikut­ta­vat asemaamme ja päätök­sen­teon edel­ly­tyk­siin, päätös suun­nan valin­nasta on meidän käsis­sämme.

Tiedämme Suomea kohtaa­vat haas­teet: mene­tämme työpaik­koja ja inves­toin­teja, valtio velkaan­tuu, väestö ikään­tyy, ilmas­ton­muu­tos haas­taa kaik­kia yhteis­kun­nan raken­teita ja julki­sen sekto­rin kestä­vyys heik­ke­nee.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suutta ei raken­neta tarrau­tu­malla vanhaan. Kun maailma muut­tuu ympä­ril­lämme, uudis­tu­mi­nen on ainoa vaih­toehto. Suoma­lai­nen vahvuus on aina ollut kyky uudis­tua ja muut­tua. Yhtä­lailla vahvuu­temme on ollut tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­nen ja kyky tehdä myös vaikeita, mutta terveen­jär­jen mukai­sia päätök­siä.

Pohjois­mai­nen yhteis­kun­ta­malli on laajalti hyväk­sytty malli tämän salin kaikissa ryhmissä. Pohjois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on mielen­kiin­toi­nen, mutta toimiva yhdis­telmä terveen­ta­lou­den ja välit­tä­mi­sen arvoja.

Mallimme on hintava. Siksi se toimii vain jos teemme riit­tä­västi työtä. Palve­lu­yh­teis­kunta koului­neen, päivä­ko­tei­neen ja terveys­kes­kuk­si­neen on mahdol­lista vain, jos säily­tämme kilpai­lu­ky­kymme globaa­lissa kilpai­lussa.

Jos Suomi säilyt­tää asemansa kasva­van ja kansain­vä­li­sen yritys­toi­min­nan ja teol­li­suu­den koti­maana, pärjää myös hyvin­voin­tiyh­teis­kunta. Kykymme tehdä päätök­siä, jotka lisää­vät teol­li­suu­den inves­toin­teja, kykymme tehdä päätök­siä, jotka lisää­vät uusien yksi­tyi­sen­sek­to­rin työpaik­ko­jen määrää, kertoo kyvys­tämme lunas­taa hyvin­vointi- ja huolen­pi­to­lu­paus.

Nykyi­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme on raken­nettu rohkealla uudis­tu­mi­sella ja tämä resepti on myös 2010-luvulla oikea vastaus. Vain määrä­tie­toi­sella uudis­ta­mi­sella Suomi voi selvitä koko yhteis­kun­taamme ravis­te­le­vista täysin uuden­lai­sista haas­teista.

Tasa­val­lan presi­dentti asetti tässä­kin asiassa sanansa taiten. Tarvit­ta­vien päätös­ten teke­mi­sessä on oltava tahtoa, vaikka mennä läpi harmaan kiven, kun asiamme sen vaatii. Tätä meiltä nyt odote­taan, koska teke­mättä ei voi jättää.

Arvoisa puhe­mies,

Suomen talous kulkee käsi kädessä kansain­vä­li­sen talous­ti­lan­teen kanssa. Olemme vahvasti vien­nistä ja kansain­vä­li­sestä kaupasta riip­pu­vai­nen maa. Viime kädessä suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kestä­vyys on kiinni siitä, kuinka hyvin suoma­lai­set tuot­teet ja palve­lut pärjää­vät kansain­vä­li­sillä mark­ki­noilla.

Menes­ty­mi­nen kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa vaatii koko joukon toimia ja tahtoa. Meidän on oltava valmiita satsaa­maan tutki­muk­seen ja amma­til­li­seen koulu­tuk­seen. Meidän oltava valmiita pitä­mään Suomi vero­tuk­sel­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­senä ja riskin­ot­toon ja ahke­ruu­teen kannus­ta­vana. Meidän on kyet­tävä puolus­ta­maan Suomen luotet­ta­vuutta pitä­mällä julki­nen talou­temme kunnossa.

Myös työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen on tehtävä oma osuu­tensa sen puolesta, että Suomeen syntyisi uusia työpaik­koja ja, että maas­samme tehtäi­siin riit­tä­västi työtä. Työ nimit­täin luo työtä. Palkka- ja työura­rat­kai­suilla on ääret­tö­män suuri merki­tys siihen kuinka moni ihmi­nen saa tule­vai­suu­dessa työpai­kan.

Euroo­pan talous­ke­hi­tys on yhä epävar­maa. On rehel­listä todeta, että jos kaikki menisi siten, kun miltä juuri tällä hetkellä näyt­tää, olisimme kulke­massa kohti parem­paa. Tilanne haavoit­tu­vim­pien maiden kohdalla on rauhoit­tu­nut, minkä voi havaita näiden maiden jouk­ko­vel­ka­kir­jo­jen korko­jen madal­tu­mi­sesta tasolle, jolla ne voivat normaa­liin tapaan nostaa mark­ki­noilta tarvit­se­mansa lainan. Espan­jan kymme­nen vuoden velka­pa­pe­rin korko on tänään 5,3 %, Italian 4,5 %, Portu­ga­lin 6,5 % ja Irlan­nin 3,7 %.

Krii­si­mai­den tilan­teen rauhoit­tu­mi­seen on vaikut­ta­nut maiden oma kuri­na­lai­nen budje­tin sopeu­tus­po­li­tiikka, kilpai­lu­ky­kyä lisää­vät raken­teel­li­set toimet, Euroo­pan keskus­pan­kin ehdol­li­nen tuki-ilmoi­tus, euroa­lu­een yhtei­set toimet krii­si­ra­has­toi­neen ja euron sään­tö­poh­jan vahvis­ta­mi­si­neen.

Kaikesta tästä huoli­matta, ei kannata tuudit­tau­tua hyvän olon tuntee­seen. Krii­siä ei olla vielä sivuu­tettu. Erityi­sesti poliit­ti­sen kentän epäva­kaus saat­taa kiris­tää tilan­netta eri jäsen­mai­den rahoi­tus­a­se­man kohdalla.

Kansain­vä­li­sen talou­den elpy­mi­sestä ei ole Suomelle tiedossa nopeaa vetoa­pua. Valtio on joutu­nut otta­maan viimei­sen kolmen vuoden aikana arviolta 28 miljar­dia euroa uutta velkaa hyvin­voin­timme rahoit­ta­mi­seksi ja talou­den elvyt­tä­mi­seksi. Tällä vela­no­tolla valtio on pehmen­tä­nyt kansain­vä­li­sen talous­krii­sin vaiku­tusta suoma­lais­ten arkeen.

Tämä mittava velkaan­tu­mi­nen on vain pieni osa siitä, millai­seen kehi­tyk­seen olisimme joutu­neet, jos euroop­pa­laista finans­si­krii­siä ei oltaisi hoidettu, vaan oltai­siin annettu kaiken kaatua pääl­lemme. Tätä­hän moni tässä­kin salissa on vaati­nut.

Arvoisa puhe­mies,

Hitaan talous­kas­vun ja valtion nopean velkaan­tu­mi­sen lisäksi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kestä­vyyttä haas­taa kaksi suurta muutosta: väes­tön ikään­ty­mi­nen ja elin­kei­no­ra­ken­teen muutos.

Seuraa­van 20 vuoden aikana Suomi on Euroo­pan nopeim­min ikään­tyvä maa. Työi­käis­ten määrä vähe­nee ja myös tehdyn työn määrä vähe­nee. Samaan aikaan julkis­ten palve­lu­jen ja tulon­siir­to­jen tarve kasvaa. Pitkällä aika­vä­lillä tämä epäsuhta, julki­sen talou­den kestä­vyys­vaje, uhkaa nostaa julki­sen velka­taa­kan ja vero­tuk­sen kestä­mät­tö­män korkeiksi.

Jos emme toimi nyt, edessä olisi hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den asteit­tai­nen rapau­tu­mi­nen ja toisaalta yrit­tä­mi­sen sekä työn­teon kannus­tei­den hiipu­mi­nen. Tällaista kehi­tystä emme voi sallia.

Pitkän aika­vä­lin hyvin­voin­ti­lu­paus­ten ja niiden rahoi­tuk­sen välissä on tällä hetkellä eri arvioi­den mukaan jopa 7?10 miljar­din euron vaje. Suomessa on siis luvattu esimer­kiksi laadu­kas hoito ikäih­mi­sille vuonna 2030, mutta ilman uudis­tuk­sia yhtei­set varat eivät riitä tuon palve­lun tarjoa­mi­seen.

Väes­tön ikään­ty­mi­sen ohella toinen Suomea haas­tava tekijä on elin­kei­no­ra­ken­teen muutos. Tämä näkyy käytän­nössä työpaik­ko­jen häviä­mi­senä perin­tei­siltä teol­li­suu­de­na­loilta ja samalla taas uusien työpaik­ko­jen synty­mi­senä muille sekto­reille. Työpaik­ko­jen synty­mi­nen ja häviä­mi­nen on taval­lista muutosta talou­dessa. Väes­tön ikään­tyessä nekin alat, jotka eivät kasva, tarvit­se­vat enem­män uutta työvoi­maa.

Taval­li­sena vuonna Suomessa syntyy ja häviää noin 200 000 työpaik­kaa. Nyt saldo on kuiten­kin miinus­merk­ki­nen: uusia työpaik­koja ei synny samaa tahtia kuin niitä häviää. Kymme­nen viime vuoden aikana teol­li­suu­desta on kadon­nut 90 000 työpaik­kaa.

Vaikka raken­teel­li­nen kilpai­lu­ky­kymme on usei­den tutki­mus­ten mukaan hyvä, Suomi ei silti ole riit­tä­vän houkut­te­leva inves­toin­ti­kohde uudelle yritys­toi­min­nalle ja sitä kautta synty­ville uusille työpai­koille. Suoma­lai­set kansain­vä­li­set teol­li­suus­yri­tyk­set pärjää­vät kyllä, mutta onko Suomi niille jatkos­sa­kin maa, jossa toimia, jonne inves­toida, jossa tutkia ja kehit­tää ja jossa valmis­taa? Onneksi voimme itse vaikut­taa siihen, että näin olisi.

Halli­tus on käyn­nis­tä­nyt uuden Team Finland -toimin­ta­mal­lin edis­tä­mään Suomen talou­del­li­sia ulko­suh­teita, maaku­vaa, yritys­ten kansain­vä­lis­ty­mistä ja Suomeen suun­tau­tu­via inves­toin­teja. Haluamme tehos­te­tulla yhteis­työllä auttaa yrityk­siämme pärjää­mään maail­malla.

Arvoisa puhe­mies,

Suomella on kaikki edel­ly­tyk­set menes­tyä myös jatkossa. Meillä on paljon vahvuuk­sia ja paljon kasvu­po­ten­ti­aa­lia eri aloilla. Esimer­kiksi Suomen korkea osaa­mi­nen ICT-alalla tulee osata nyt käyt­tää oikein. Meillä on erit­täin hyvä perusta toimia tieto- ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gian kärki­maana.

Ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä yhä tärkeäm­mäksi kasvua­laksi nousee myös puhtai­den tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­nen niin ener­gian­tuo­tan­non kuin muiden­kin sekto­rei­den osalla. Puhtaalle tekno­lo­gialle, vähä­pääs­töi­sille ratkai­suille, ener­gia- ja mate­ri­aa­li­te­hok­kaille tuot­teille on kehit­ty­mässä valta­vat mark­ki­nat. Edel­lä­kä­vi­jät menes­ty­vät niillä ja halli­tuk­sen tavoite on, että Suomi on näiden edel­lä­kä­vi­jöi­den joukossa. Myös tällä alalla meillä on kaikki edel­ly­tyk­set olla maail­man kärjessä.

Samoin Suomen tulee osata hyödyn­tää tule­vai­suu­den kasvua­lana myös sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen kysyn­nän voima­kasta kasvua. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kysyntä ei kasva pelkäs­tään meillä Suomessa, vaan trendi on globaali. Oikealla tavalla yhdis­tetty korkea tekno­lo­gi­nen osaa­mi­nen luo pohjaa esimer­kiksi älyk­käille palve­lu­jär­jes­tel­mille tervey­den­huol­lossa ja ikäih­mis­ten laaduk­kaassa hoidossa. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lut voivat avata Suomelle aivan uuden­lai­sia vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia, jos pystymme tämän osaa­mi­semme oikein hyödyn­tää.

Yhtenä Suomen kansal­li­sista vahvuuk­sista on laadu­kas koulu­tus. Eri puolilla maail­maa koulu­tuk­seen panos­te­taan yhä enem­män. Korkean osaa­mi­sen ja laajan sivis­tyk­sen antama pohja talou­del­li­selle vaurau­delle on tunnus­tettu laajalti eri maissa. Tämä avaa Suomelle taas uusia kasvu­nä­ky­miä. Koulu­tus­vien­tiä kehit­tä­mällä meillä on mahdol­li­suus laajen­taa vien­ti­tu­lo­jen lähteitä ja samalla vahvis­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme rahoi­tuk­sel­lista perus­taa.

Uutena kasvu­mah­dol­li­suuk­sia sisäl­tä­vänä ulot­tu­vuu­tena on myös erityi­sesti mainit­tava arkti­suus ja siihen liit­ty­vät tuot­teet. Esimer­kiksi jään­mur­toon liit­tyvä korkea tekno­lo­gi­nen osaa­mi­nen on niitä asioita, joilla Suomi voisi menes­tyä kansain­vä­li­sillä mark­ki­noilla.

Arvoisa puhe­mies,

Suoma­lai­sen hyvin­voin­nin turvaa­mi­seen on vain yksi ratkaisu: työn teke­mi­nen. Tarvit­semme toisaalta lisää työpaik­koja, toisaalta lisää työvoi­man tarjon­taa ja työl­lis­tä­mi­sen kynnyk­sen madal­ta­mista.

Suomella on paljon vahvuusa­lueita ja useita kasvua­loja, jotka voivat tuot­taa tule­vai­suu­den hyvin­voin­tia ja työl­li­syyttä. Joiden­kin arvioi­den mukaan tarvit­si­simme jopa 200 000 uutta yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­kaa, jotta julkis­ten palve­lui­den rahoi­tus olisi kestä­vällä pohjalla myös vuonna 2020.

Yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­koja ei voida synnyt­tää valtio­val­lan mahti­käs­kyllä tai teko­hen­gi­tyk­sellä. Valtio ei valitse kasvua­loja tai päätä mikä yritys­toi­minta kannat­taa ja mikä ei.

Valtion tehtävä on luoda yrityk­sille suotui­sat toimin­tae­del­ly­tyk­set ja järjes­tää puit­teet toimi­valle kilpai­lulle. Uusia yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­koja kyllä syntyy, kun yritys­toi­min­nan puit­teet ovat kunnossa.

Halli­tus on toimil­laan osal­taan vahvis­ta­nut Suomen asemaa kasvu­ys­tä­väl­li­senä ja luotet­ta­vana maana. Olemme budjet­ti­so­peu­tus­toi­mil­lamme osoit­ta­neet kykymme huoleh­tia siitä, ettei Suomesta ole tulossa ylivel­kaan­tu­vaa maata.

Tämän lisäksi olemme tehneet koko joukon kasvun kannus­teita, samaan aikaan kun muuten olemme joutu­neet talout­tamme sopeut­ta­maan. Tästä huoli­matta maali liik­kuu. Meiltä vaadi­taan uusia toimia molem­milla osa-alueilla.

Uusien työpaik­ko­jen synty­mi­nen Suomeen edel­lyt­tää inves­toin­teja. Suomen houkut­te­le­vuus inves­toin­ti­koh­teena näyt­tää heikolta. Pääomat virtaa­vat ulos Suomesta ja suoma­lais­ten yritys­ten henki­lös­tö­määrä vähe­nee Suomessa ja kasvaa ulko­mailla. Suomen erin­omai­sesta raken­teel­li­sesta kilpai­lu­ky­vystä on turha puhua, jos Suomeen ei inves­toida, suoma­lais­ten yritys­ten tuot­teet ja palve­lut eivät menesty kansain­vä­li­sillä mark­ki­noilla ja työpaik­koja siir­re­tään pois Suomesta.

Tämä suunta on kyet­tävä kään­tä­mään.

Arvoisa puhe­mies,

Uusien työpaik­ko­jen synty­mi­nen edel­lyt­tää, että työlle löytyy osaa­via teki­jöitä. Työpa­nok­sen vähe­ne­mi­nen uhkaa tule­vina vuosina kuris­taa Suomen talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia tuntu­vasti. Tämän vuoksi tarvi­taan laaja kirjo toimen­pi­teitä, joilla nykyistä useampi työi­käi­nen saadaan mukaan työelä­mään, joilla kyetään piden­tä­mään työuria ja joilla kyetään lisää­mään tehdyn työn määrää. Työl­li­syy­den lisää­mi­sen on parasta lääkettä köyhyy­teen ja syrjäy­ty­mi­seen.

Moni on ymmär­ret­tä­västi sitä mieltä, että tässä on risti­riita: miksi yhä useampi työi­käi­nen pitäisi saada mukaan työelä­mään, kun kaikille nykyi­sil­le­kään ei kerran riitä työtä?

On kuiten­kin niin, että työvoi­man tarjonta luo työlle kysyn­tää. Mitä useampi suoma­lai­nen on valmis työhön, sitä enem­män työpaik­koja Suomessa on. Tämän lisäksi tiedämme, että väes­tön ikään­ty­mi­sen seurauk­sena karkeasti seuraa­vat 20 vuotta työelä­mästä lähtee enem­män väkeä kuin tilalle tulee nuoria.

Tämän takia tarvit­semme myös lisää työpe­räistä maahan­muut­toa ja maahan­muut­ta­jien parem­paa integroi­tu­mista työmark­ki­noille. Samoin panos­tamme myös erityi­sesti nuor­ten ja ikään­ty­nei­den työl­lis­tä­mi­sen paran­ta­mi­seen.

Tarvit­semme kaikki käsi­pa­rit mukaan työelä­mään.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tus etsii helmi­kuun stra­te­giais­tun­nos­saan keinoja kestä­vän talous­kas­vun, työl­li­syy­den ja kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­seen. Tarvit­semme moni­puo­li­sen pale­tin keinoja, joilla paran­ne­taan suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä ja siten luodaan Suomeen uusia työpaik­koja. Helmi­kuun stra­te­giais­tun­nossa kasaamme juuri näitä pitkän aika­vä­lin raken­teel­li­sia keinoja.

Halli­tus tekee puoli­väli-istun­nos­saan linjauk­sia kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­seksi ja kasvun aikaan­saa­mi­seksi. Maalis­kuun kehys­rii­hessä puoles­taan tehdään konkreet­ti­sia päätök­siä.

Arvoisa puhe­mies,

Julkis­ten palve­lu­jen tuot­ta­vuu­den, saata­vuu­den ja vaikut­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen on yksi keskei­siä halli­tuk­sen tavoit­teita. Tämä edel­lyt­tää kunta- ja palve­lu­ra­ken­teen uudis­ta­mista.

Halli­tuk­sen kunta­uu­dis­tuk­sen sekä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­sen tavoit­teena on paran­taa palve­luita ja lisätä palve­lui­den tuot­ta­vuutta. Tavoit­teena on oltava, että saamme samalla rahalla nykyistä enem­män ja parem­paa.

Halli­tus haluaa säilyt­tää Suomessa kunta­poh­jai­sen mallin. Se kuiten­kin edel­lyt­tää mitta­vaa kunta­ra­ken­tei­den ja toimin­ta­ta­po­jen uudis­ta­mista. Nykyi­sen pirs­ta­lei­sen kunta­ken­tän varaan ei tule­vai­suutta voida raken­taa.

Kunta- ja palve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­seen liit­tyy useita lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sia. Ensim­mäi­senä halli­tus tulee tänä keväänä anta­maan edus­kun­nalle esityk­sen kunta­ra­ken­netta ohjaa­vasta lain­sää­dän­nöstä, kunta­ra­ken­ne­laista.

Kunta­ra­ken­tei­den uudis­ta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä. Kuntien tulee olla riit­tä­vän elin­voi­mai­sia, vahvoja ja turval­li­sia, jotta jokai­nen voi saada palve­luja. Nykyi­nen kunta­ra­kenne ei tähän vastuuseen pysty. Uudis­tus tehdään tiiviissä yhteis­työssä kunta­ken­tän kanssa.

Kunta­ra­ken­ne­lain mukai­sesti kunnille anne­taan vuosi aikaa tehdä alueel­laan riit­tä­vät selvi­tyk­set ja päätök­set kunta­ra­ken­tei­den vahvis­ta­mi­seksi.

Vahva perus­kunta on suoma­lai­sille paras, demo­kraat­ti­sin, tehok­kain ja jous­ta­vin tapa järjes­tää palve­lut. Vahvalla perus­kun­nalla on myös hyvät mahdol­li­suu­det saada kelpoi­suus­vaa­ti­muk­set täyt­tä­viä työn­te­ki­jöitä ja huoleh­tia henki­lös­tön osaa­mi­sesta ja kehit­tä­mi­sestä. Kun päätök­set tehdään lähellä asuk­kaita, voidaan alueel­li­set erityis­piir­teet ottaa hyvin huomioon.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­selta on kysytty, miksi emme keskity uudis­ta­maan vain sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­luja? Siksi, että me uskomme kunta­poh­jai­seen järjes­tel­mään. Olemme päät­tä­neet raken­taa sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon myös jatkossa kuntien varaan. Se edel­lyt­tää mitta­vaa kunta­uu­dis­tusta.

Meidän mieles­tämme Suomeen ei tarvita lisää hallin­toa, vaan parem­pia palve­luita.

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­toon on monille alueille synty­nyt liian moni­mut­kai­sia hallin­to­ra­ken­teita. Tämä johtaa hallin­non demo­kraat­ti­suu­den heik­ke­ne­mi­seen. Kunta­uu­dis­tuk­sen tavoit­teena on nime­no­maan lisätä demo­kra­tiaa.

Hoito­ket­jut eivät toimi poti­laan näkö­kul­masta suju­vasti. Perus­ter­vey­den­huolto on monessa kunnassa rapau­tu­nut ja erikois­sai­raan­hoi­don kustan­nuk­set ovat karan­neet käsistä. Myös palve­lu­jen laatu ja saata­vuus vaih­te­le­vat kunnit­tain liikaa.

Tehdyn selvi­tyk­sen mukaan noin 70 prosent­tia väes­töstä asuu sellais­ten terveys­kes­kus­ten alueilla, jossa joutuu terveys­kes­kus­lää­kä­rin vastaa­no­tolle jonot­ta­maan jopa yli kaksi viik­koa. Tämä on liikaa. Halli­tuk­selle tärkeäm­pää on lääkä­rille pääsy, kuin kunnan­raja tai kunnan­joh­ta­jien luku­määrä.

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­ta­mi­sessa tavoit­tee­namme on vahvis­taa perus­pal­ve­luja. Tavoit­teena on integroida sosi­aali- ja tervey­den­huolto sekä perus­ter­vey­den­huolto ja erikois­sai­raan­hoito siten, että se palve­lee asia­kasta nykyistä parem­min.

Selvi­tys­hen­ki­lö­ryh­mät ovat parai­kaa kentällä arvioi­massa miten eri alueilla tavoit­teet saavu­te­taan. Helmi­kuun jälkeen selvi­tys­hen­ki­lö­ryh­mien työn valmis­tut­tua kuntien on mahdol­lista ottaa kantaa selvi­tys­työn tulok­siin.

Kunta- ja palve­lu­ra­ken­teen uudis­ta­mi­nen antaa tilai­suu­den luoda uusia palve­lu­kon­sep­teja ja houkut­te­le­via työpaik­koja. Suurem­massa työyh­tei­sössä on parem­mat mahdol­li­suu­det osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen, ammat­ti­tai­don yllä­pi­toon ja henki­lös­tön jous­ta­vam­paan käyt­töön. Ja kaik­kein tärkeim­pänä: on muis­tet­tava, että vain kanto­ky­vyl­tään vahva kunta pystyy huoleh­ti­maan kunta­lais­tensa palve­luista.

Kunta- ja palve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sen laajuus ja lukui­sat laki­hank­keet teke­vät uudis­tuk­sesta haas­ta­van. Näin merkit­tävä uudis­tus vaatii aikaa ja määrä­tie­toista otetta. Halli­tus vie yksi­tuu­mai­sesti näitä osauu­dis­tuk­sia eteen­päin. Jokai­nen uudis­tus toteu­te­taan hyvässä yhteis­työssä kunta­ken­tän toimi­joi­den kanssa.

Tämä kova työ on tehtävä, jotta voimme saavut­taa elin­voi­mai­sem­man kunta­ra­ken­teen ja saada suoma­lais­ten hyvin­voin­ti­pal­ve­lut kestä­välle pohjalle.

Arvoisa puhe­mies,

Euroo­pan unio­nin lähi­kuu­kausien asia­lista on painava ja siksi se on otet­tava vaka­vasti ? ilman turhaa kiih­koa, asioi­hin pereh­tyen ja isän­maan etua edis­täen. EU:n kehit­tä­mi­nen on Suomen etu. Finans­si­krii­sin ja jäsen­mai­den ylivel­kaan­tu­mi­sen kaltai­set tapah­tu­mat on pystyt­tävä ehkäi­se­mään jatkossa. Pank­kien ja valtioi­den kohta­lo­nyh­teys on saatava katkais­tua.

Talous- ja raha­lii­tossa on vielä paljon kehi­tet­tä­vää. Keskei­sessä roolissa on toimin­nan demo­kraat­ti­sen hyväk­syt­tä­vyy­den ja läpi­nä­ky­vyy­den varmis­ta­mi­nen.

Suomi on pitkään koros­ta­nut EU-poli­tii­kas­saan sisä­mark­ki­noi­den ja kaup­pa­po­li­tii­kan merki­tystä. Nyt ne on saatu unio­nin toimin­nan keski­öön. Kauppa EU:n ulko­puo­lis­ten maiden kanssa on jäsen­mai­den talou­den kannalta tärkeäm­pää kuin koskaan ennen, sillä valtaosa maail­man talous­kas­vusta syntyy Euroo­pan ulko­puo­lella.

Maail­man­kau­pan vapaut­ta­mi­nen avaa huimat mahdol­li­suu­det työl­li­syy­den ja talous­kas­vun paran­ta­mi­seen. Euroo­pan komis­sion arvion mukaan kyse on kahdesta miljoo­nasta työpai­kasta ja kahden prosen­tin lisäyk­sestä talous­kas­vuun. Tällai­nen EU-poli­tiikka on Suomelle ja suoma­lai­selle työlle kultaa­kin kalliim­paa. Tämän puolesta halli­tus tekee töitä myös vuonna 2013.

Meidän on neuvo­tel­tava kaup­pa­so­pi­muk­set Yhdys­val­to­jen, Japa­nin, Intian ja muiden keskeis­ten kump­pa­nien kanssa, minkä lisäksi on puret­tava kaupan esteitä ja edis­tet­tävä yhtei­siä stan­dar­deja. Venä­jän WTO-jäse­nyy­den velvoit­tei­den toimeen­pano on Suomen kannalta erit­täin tärkeää.

EU:n seuraa­vasta rahoi­tus­ke­hyk­sestä eli kehys­bud­je­tista vuosille 2014-2020 pääs­tiin sopuun viime viikon Eurooppa-neuvos­tossa. Sopu itses­sään on arvo­kas: se, että 27 maata pääsee yhtei­sym­mär­ryk­seen budje­tista, vahvis­taa uskoa siihen, että pystymme teke­mään myös muita tarvit­ta­via päätök­siä.

Rahoi­tus­ke­hyk­sen taso alenee ensim­mäistä kertaa unio­nin histo­riassa, ja samalla kasvu­pa­nos­tuk­set kasva­vat merkit­tä­västi. Suomi maksaa tule­valla seit­sen­vuo­tis­kau­della EU:n budjet­tiin enem­män kuin aikai­sem­min. Se johtuu siitä, että Suomi on vauras­tu­nut samalla kun unio­niin on liit­ty­nyt entistä köyhem­piä maita. Mutta nyt onnis­tuimme vakaut­ta­maan Suomen netto­mak­sua­se­man heik­ke­ne­mi­sen parin viime vuoden tasolle. Erityi­sen tyyty­väi­nen olen Suomeen tule­vien maaseu­dun kehit­tä­mis­ra­ho­jen tasoon - maan­vil­je­lyn edel­ly­tys­ten varmis­ta­mi­nen on ollut halli­tuk­sen keskei­nen tavoite.

Kuten tote­sin, EU-poli­tii­kan asia­lista on raskas. Siksi halli­tus antaa edus­kun­nalle perus­teel­li­sen EU-selon­teon vielä ennen kesää.

Yhteistä unio­nia ei voi kehit­tää vastus­ta­malla kaik­kea. Pyrin omalta osal­tani ? yhdessä muun halli­tuk­sen kanssa ? jatkos­sa­kin avaa­maan laajaa kansa­lais­kes­kus­te­lua Suomen EU-poli­tii­kasta.

Arvoisa puhe­mies,

kevät on täynnä paina­via asioita monella eri rinta­malla. Erityi­sesti yritys­toi­min­nan ja työl­lis­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siin sekä velkaan­tu­mi­seen ja kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­seen liit­ty­vät päätök­set tule­vat näyt­tä­mään hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nal­lemme suun­taa.

Näissä päätök­sissä punnit­taan kyky kantaa vastuuta tule­vista suku­pol­vista. Näissä päätök­sissä on itse asiassa kyse suku­pol­vien väli­sestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta. On meidän nyky­päät­tä­jien vastuu ja velvol­li­suus turvata hyvin­voin­tiyh­teis­kunta paitsi nykyi­sille, myös tule­ville suku­pol­ville.

Suomen tule­vai­suu­den raken­nus­pa­li­kat ovat vielä meidän käsis­sämme. Meiltä odote­taan nyt oikeita päätök­siä.

Tiedän, että uusien asioi­den edessä helpoin tapa reagoida on vain vastus­taa. Mutta tiedän myös sen, että suoma­lai­sen päät­tä­jän ominais­piir­tei­siin kuuluu vastuun­kanto ja rohkeus uudis­tuk­siin. Tätä ominais­piir­rettä perään­kuu­lu­tan nyt kaikilta meiltä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

12.6.2024

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus hyvästä lapsuu­desta ja sen suoje­lusta

Tämä julkaisu on kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus lasten­suo­je­lun uudis­tus­työ­hön. Kyse on isosta urakasta, joka ei tule valmiiksi tällä vaali­kau­della tai tämän

27.5.2024

Sauli Seit­ten­ranta: ”Lääke­pula on turval­li­suusuhka”

2021 rahti­laiva tukki Suezin kana­van. 2022 Kiinan rajut koro­na­ra­joi­tuk­set johti­vat Shang­hain ja Shenz­he­nin tehtai­den ja sata­mien kapa­si­tee­tin laskuun. 2024 huthi­ka­pi­nal­lis­ten

24.5.2024

Susanne Päivä­rinta: ”Suomen turva on vahva Eurooppa”

Elämme massii­vis­ten haas­tei­den ja kasain­vä­lis­ten jännit­tei­den aikaa. Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa jatkuu, Suomi on sulke­nut itära­jansa. Venä­jän suun­nalta voimme odot­taa jatkos­sa­kin

Skip to content