Suomi sai tänään Turkista kovasti odote­tun posi­tii­vi­sen vies­tin Nato-jäse­nyy­den etene­mi­ses­tään. Nyt näyt­tää­kin siltä, että meistä voisi tulla Naton täys­jä­sen jo kulu­van kevään aikana. Nato-proses­simme on tähän asti ollut histo­rial­li­sen nopea. Olen siitä huoli­matta tyyty­väi­nen ja helpot­tu­nut, että loppu vihdoin häämöt­tää. Mitä nopeam­min olemme jäsen­maa, sitä vauh­dik­kaam­min pääsemme myös raken­ta­maan yhteistä puolus­tusta Pohjois-Euroo­passa kaik­kia hyödyt­tä­vällä tavalla.

Olemme tänään yhden aske­leen lähem­pänä Nato-jäse­nyyttä, joka perus­ta­van­laa­tui­sella tavalla lisää Suomen turval­li­suutta. Tätä mieltä ovat myös suoma­lai­set, jotka ovat olleet Nato-päätök­semme kivi­jalka. Jäse­nyy­den hake­mi­sen yhtey­dessä saavu­tettu yksi­mie­li­syys on ollut meille suuri voima­vara epävar­mana aikana. Haluan kiit­tää tasa­val­lan presi­dentti Niinis­töä erin­omai­sesta työstä. Hänen panok­sensa tässä proses­sissa on ollut korvaa­ma­ton. Niinistö on toimin­nal­laan osoit­ta­nut, että Suomi on vastuul­li­nen kansain­vä­li­nen toimija.

Työ ei ole kuiten­kaan Naton laajen­tu­mi­sen osalta täysin valmis. Toivee­nani on, että sekä Suomi että Ruotsi ovat Nato-jäse­niä ennen Vilnan huip­pu­ko­kousta heinä­kuussa. Olen ollut yhtey­dessä mode­raat­tien puheen­joh­ta­jaan, Ruot­sin päämi­nis­teri Ulf Kris­ters­so­niin, ja vakuut­ta­nut hänelle Suomen tuen jatku­vuutta kaikissa olosuh­teissa. Ruotsi on kansain­vä­li­sesti lähei­sin liit­to­lai­semme ja siten yksi Suomen turval­li­suus­po­li­tii­kan pääta­voit­teista on Ruot­sin Nato-jäse­nyy­den edis­tä­mi­nen jatkos­sa­kin. Tämä lukeu­tuu sekä nykyi­sen että myös seuraa­van Suomen halli­tuk­sen tärkeim­piin välit­tö­miin tavoit­tei­siin. Meidän on oltava valmiina osoit­ta­maan tarpeen mukaan Ruot­sille kaikki turval­li­suus­po­liit­ti­nen tukemme.

Vaikka edes­sämme on liit­ty­mis­pro­ses­sin loppu, kysee­seen tulee sitä paljon suurem­man muutok­sen alku. Suomen seuraa­valla halli­tuk­sella on äärim­mäi­sen tärkeä tehtävä Suomen Nato-poli­tii­kan raken­ta­mi­sessa. Kokoo­muk­sen mielestä Suomen on oltava aktii­vi­nen jäsen­maa, turval­li­suu­den tuot­taja ja luotet­tava yhteis­työ­kump­pani, joka omalta osal­taan edis­tää Naton uskot­ta­vuutta ja toimin­ta­ky­kyä niin lähia­lueil­lamme kuin globaa­listi. Meidän on välit­tö­mästi jäse­nyy­temme varmis­tuessa ryhdyt­tävä raken­ta­maan Nato-Suomea. Näki­sin mielel­läni ulko-, turval­li­suus- ja -puolus­tus­po­liit­tis­ten selon­te­ko­jen valmis­te­lun alka­van pian uuden halli­tuk­sen aset­ta­mi­sen jälkeen.

Kun pyrimme Venä­jän sota­toi­mien päät­ty­mi­seen ja lopulta rauhaan Ukrai­nassa, on Suomes­sa­kin kiin­ni­tet­tävä enem­män huomiota siihen, miten saavu­tamme kestä­vän rauhan Euroop­paan. Meidän tavoit­tee­namme on oltava se, että Venä­jän sota­toi­met päät­ty­vät ja sen kyky uhata Euroop­paa uudel­leen on merkit­tä­västi heiken­ty­nyt. Tämä olisi voitto sekä Euroo­palle että Ukrai­nalle, jolle on tarjot­tava polku päästä osaksi vapaata länttä sekä EU:n että Naton jäse­neksi.

Jotta tämä kaikki voisi toteu­tua, on kansain­vä­listä asea­pua Ukrai­nalle lisät­tävä ja Suomen­kin on näihin talkoi­siin osal­lis­tut­tava. Tukemme on oltava aina laadu­kasta, huolel­li­sesti valmis­tel­tua ja ennen kaik­kea sellaista, jolla vasta­taan Ukrai­nan välit­tö­miin tarpei­siin. Tätä työtä on edis­tet­tävä EU-varoin ja väylien kautta, jonka lisäksi jatku­vien mate­ri­aa­lia­pu­pa­ket­tien jatka­mi­sen ohella Suomen on selvi­tet­tävä koti­mai­sen ammus­tuo­tan­non vauh­dit­ta­mista. Asea­vun voimis­ta­mi­seksi olen aiem­min esit­tä­nyt EU:n yhteistä “Ukrai­nan vapaus­ra­has­toa”, joka olisi voima­kas sitou­mus unio­nilta tilata mate­ri­aa­lia suoraan puolus­tus­teol­li­suu­delta Ukrai­naan.

Nato-jäse­nyy­den myötä Suomi on parem­massa kansain­vä­li­sessä asemassa kuin koskaan. Takaamme turval­li­suu­temme tiiviillä sitellä länteen sekä omalla vahvalla puolus­tuk­sel­lamme. Suomi tulee olemaan turvassa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa