Kokoomus.fi
Orpo maito­kom­pen­saa­tiosta: “Olen valmis lähtemään vaikka iltalyp­sylle Brysseliin”

Orpo maito­kom­pen­saa­tiosta: “Olen valmis lähtemään vaikka iltalyp­sylle Brysseliin”

Julkaistu: 14.11.14 Uutiset

Venäjä kielsi useiden EU:sta peräisin olevien maata­lous­tuot­teiden tuonnin elokuun 7. päivänä.  Kaikille oli selvää, että kiellon vaiku­tukset Suomen elintar­vi­ke­sek­toriin olisivat suuret. Maito­sektori menet­täisi eniten, mutta myös muille aloille tulisi vaikeuksia. Saman päivän iltana pohdimme minis­te­riössä, mitä voimme tehdä auttaak­semme eniten kärsiviä tuottajia. Oli selvää, että tarvit­taisiin sekä kotimaisia että EU-tason toimia.

Ensin piti kuitenkin saada faktat kuntoon siitä, paljonko Suomi kärsii ja miten muille EU-maille käy.  MTT teki yhdessä PTT:n kanssa analyysin, josta selvisi, että Suomi ja Baltian maat erottuivat omana kokonai­suu­tenaan erityi­sesti maidon viennin osalta.

Suomen maito­tuot­teiden viennin arvo Venäjälle oli viime vuonna noin 250 miljoonaa euroa. Vienti vastaa huomat­tavaa osaa Suomen tuotan­nosta, ja voin ja juustojen markkina muuttui oleel­li­sesti. Uusia markki­noita suoraan kulut­ta­jille tarkoi­te­tuille vienti­tuot­teille ei ole nopeasti löydet­tä­vissä, vaan maito on jalos­tettava voiksi ja maito­jau­heeksi ja näistä bulkki­tuot­teista saadaan maidolle selvästi huonompi kate kuin Venäjälle viedyistä tuotteista. Vuosi­tason tappioiksi arvioitiin 50-100 miljoonaa euroa. Tämä analyysi toimi­tettiin välit­tö­mästi komis­siolle.

Kotimaan toimista keskei­sim­mäksi todettiin lisämää­rä­rahan saaminen eniten kärsivien sektorien tukemiseen. Hallitus esittikin vuoden 2014 toisessa lisäta­lous­ar­viossa 20 miljoonan euron kerta­luon­teista lisämää­rä­rahaa ensisi­jai­sesti maidon­tuo­tannon tukemiseen. Eduskunta vahvisti lisämää­rä­rahan 15.10.

Nopeimmin saatiin käyntiin lisätuen maksatus pohjoisen tuen alueella, ensim­mäisten maksujen piti olla maidon­tuot­tajien tileillä 13. marras­kuuta. Maidon pohjoisen lisätuen kokonais­määrä vuonna 2014 on runsaat 6 miljoonaa euroa. Pohjoisen alueen lisätuen jatko ensi vuodelle katsotaan erikseen.

Etelä-Suomeen on EU-komis­siolta jo haettu maksu­val­tuutta tukea maidon­tuo­tantoa vastaa­valla tavalla viidellä miljoo­nalla eurolla. Komis­siolta odotetaan päätöstä vielä tämän vuoden aikana nopeu­te­tussa aikatau­lussa. Lisätuen yksityis­koh­dista, tukita­sosta ja määrä­rahan mitoi­tuk­sesta säädetään tarkemmin sen jälkeen, kun komissio on hyväk­synyt tuen käytön.  Muiden sektorien tukemi­sesta jatketaan keskus­teluja tuotta­ja­jär­jes­töjen kanssa tukineu­vot­te­luissa.

Toisena kotimaisena toimena päätettiin tehostaa elintar­vik­keiden vienni­ne­dis­tä­mistä. Vuoden 2015 talous­ar­vioon sovittiin 1,3 miljoonaa euroa erilli­selle elintar­vik­keiden viennin edistä­mi­selle. Lisäksi yhtey­den­pitoa Kiinan suuntaan lisättiin, jotta markkinat siellä saataisiin auki suoma­lai­selle sianli­halle ja maito­jau­heille. Kävin itse Kiinassa ja uskon, että meillä on hyvät mahdol­li­suudet lisätä vientiä Kiinaan, intressit kaupan lisää­miseen ovat molem­min­puo­lisia. Tämä työ jatkuu ensi viikolla, kun Kiinan varapää­mi­nisteri vierailee Suomessa suuren yritys­de­le­gaation kanssa.

Oli myös tärkeää saada EU ryhtymään toimiin markki­noiden vakaut­ta­mi­seksi ja tuottajien autta­mi­seksi.  Olemme työsken­nelleet yhdessä Baltian maiden kanssa komission, EU-parla­mentin ja muiden jäsen­maiden vakuut­ta­mi­seksi erityisten toimen­pi­teiden tarpeesta tuonti­kiel­losta eniten kärsi­ville maille.  Viestiä on viety kaikin keinoin ja kaikilla tasoilla koko halli­tuksen ja virka­miesten voimin.

Viesti on ollut kaikilla sama. Venäjän tuonti­kielto on seurausta yhtei­sistä EU-tason päätök­sistä. Sen vaiku­tusten lieven­tä­miseen tarvitaan EU:n yhteisiä toimia jo yksin EU:n uskot­ta­vuuden vuoksi.  Lokakuun alkupuo­lella oltiin jopa tilan­teessa, jossa komis­siossa oli valmis­teilla hyvä malli tuonti­kiel­losta eniten kärsi­neiden maiden tukemi­seksi maito­sek­to­rilla. Lokakuun neuvos­tossa 13.10. kohden­ne­tuille toimen­pi­teille Suomen ja Baltian maiden maidon­tuot­ta­jille saatiin poliit­tinen tuki.

Komission kollegion 15. lokakuuta tekemä linjaus vuoden 2015 budjettiin liittyen kuitenkin monimut­kaisti tilan­netta, koska siinä huomattava summa, noin 450 miljoonaa euroa varoja, ehdotettiin siirret­tä­väksi pois maata­lous­pää­luo­kasta muihin menoihin. Sen seurauksena uudet ja myös jo tehdyt kriisi­toimet joudut­taisiin kattamaan ns. kriisi­va­rauk­sesta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että tämä linjaus ei tule menemään läpi jäsen­maissa tai EU:n parla­men­tissa. Tilanteen selviä­minen ottaa oman aikansa, mutta marraskuun lopulla viimeistään tiedetään kriisi­toimien rahoi­tus­pohja.

Meillä Suomessa on vielä todis­tus­taakka hintojen huomat­ta­vasta alene­mi­sesta. Valio alensi tuotta­ja­hintaa syyskuusta alkaen, mikä näkyi viral­li­sissa tilas­toissa vasta lokakuun lopussa. Osuus­kunnat ovat pehmen­täneet markki­na­vai­ku­tusta ja hinnan­alennus tilata­solla on suhteessa lievempi Suomessa kuin Baltian maissa, joissa maidon tuotta­ja­hinta välittyy suoraan markki­noilta.  Myös käytössä oleva kausi­hin­noittelu sotkee kokonais­kuvaa, samoin kuin tapa, jolla ns. jälkitili tilas­toidaan.

Jatkan neuvot­teluja komission kanssa. Tapasin uuden maata­lous­ko­mis­saarin 10.11. yhdessä Baltian maiden minis­te­reiden kanssa. Hän oli hyvin tietoinen Suomen ongel­masta, mutta pyysi Suomea vielä toimit­tamaan lisäma­te­ri­aalia hinnan­muo­dos­tu­mi­sesta osuus­kun­ta­poh­jai­sessa järjes­tel­mässä sekä tulon­me­ne­tyk­sistä.

EU-tason korvausten haku vaatii maratoo­narin sitkeyttä. Päivä toisensa jälkeen pitää yrittää viedä asiaa eteenpäin. Välillä on alamäkiä ja ylämäkiä.  Matkalla myös tapahtuu kaikkea yllät­tävää, johon pitää yrittää varautua; vähän niin kuin maata­lous­e­lin­kei­nos­sakin.

En aio kuitenkaan luovuttaa, vaan lähden Brysseliin vaikka iltalyp­sylle!

Julkaistu Maaseudun Tulevai­suu­dessa 14.11.2014


Kokoomus.fi