Kokoomus.fi / Uncategorized / Orpo maito­kom­pen­saa­tiosta: “Olen valmis lähte­mään vaikka ilta­lyp­sylle Brys­se­liin”

Orpo maito­kom­pen­saa­tiosta: “Olen valmis lähte­mään vaikka ilta­lyp­sylle Brys­se­liin”

Julkaistu:

Venäjä kielsi usei­den EU:sta peräi­sin olevien maata­lous­tuot­tei­den tuon­nin elokuun 7. päivänä.  Kaikille oli selvää, että kiel­lon vaiku­tuk­set Suomen elin­tar­vi­ke­sek­to­riin olisi­vat suuret. Maito­sek­tori menet­täisi eniten, mutta myös muille aloille tulisi vaikeuk­sia. Saman päivän iltana pohdimme minis­te­riössä, mitä voimme tehdä auttaak­semme eniten kärsi­viä tuot­ta­jia. Oli selvää, että tarvit­tai­siin sekä koti­mai­sia että EU-tason toimia.

Ensin piti kuiten­kin saada faktat kuntoon siitä, paljonko Suomi kärsii ja miten muille EU-maille käy.  MTT teki yhdessä PTT:n kanssa analyy­sin, josta selvisi, että Suomi ja Baltian maat erot­tui­vat omana koko­nai­suu­te­naan erityi­sesti maidon vien­nin osalta.

Suomen maito­tuot­tei­den vien­nin arvo Venä­jälle oli viime vuonna noin 250 miljoo­naa euroa. Vienti vastaa huomat­ta­vaa osaa Suomen tuotan­nosta, ja voin ja juus­to­jen mark­kina muut­tui oleel­li­sesti. Uusia mark­ki­noita suoraan kulut­ta­jille tarkoi­te­tuille vien­ti­tuot­teille ei ole nopeasti löydet­tä­vissä, vaan maito on jalos­tet­tava voiksi ja maito­jau­heeksi ja näistä bulk­ki­tuot­teista saadaan maidolle selvästi huonompi kate kuin Venä­jälle viedyistä tuot­teista. Vuosi­ta­son tappioiksi arvioi­tiin 50-100 miljoo­naa euroa. Tämä analyysi toimi­tet­tiin välit­tö­mästi komis­siolle.

Koti­maan toimista keskei­sim­mäksi todet­tiin lisä­mää­rä­ra­han saami­nen eniten kärsi­vien sekto­rien tuke­mi­seen. Halli­tus esit­ti­kin vuoden 2014 toisessa lisä­ta­lous­ar­viossa 20 miljoo­nan euron kerta­luon­teista lisä­mää­rä­ra­haa ensi­si­jai­sesti maidon­tuo­tan­non tuke­mi­seen. Edus­kunta vahvisti lisä­mää­rä­ra­han 15.10.

Nopeim­min saatiin käyn­tiin lisä­tuen maksa­tus pohjoi­sen tuen alueella, ensim­mäis­ten maksu­jen piti olla maidon­tuot­ta­jien tileillä 13. marras­kuuta. Maidon pohjoi­sen lisä­tuen koko­nais­määrä vuonna 2014 on runsaat 6 miljoo­naa euroa. Pohjoi­sen alueen lisä­tuen jatko ensi vuodelle katso­taan erik­seen.

Etelä-Suomeen on EU-komis­siolta jo haettu maksu­val­tuutta tukea maidon­tuo­tan­toa vastaa­valla tavalla viidellä miljoo­nalla eurolla. Komis­siolta odote­taan päätöstä vielä tämän vuoden aikana nopeu­te­tussa aika­tau­lussa. Lisä­tuen yksi­tyis­koh­dista, tuki­ta­sosta ja määrä­ra­han mitoi­tuk­sesta sääde­tään tarkem­min sen jälkeen, kun komis­sio on hyväk­sy­nyt tuen käytön.  Muiden sekto­rien tuke­mi­sesta jatke­taan keskus­te­luja tuot­ta­ja­jär­jes­tö­jen kanssa tuki­neu­vot­te­luissa.

Toisena koti­mai­sena toimena päätet­tiin tehos­taa elin­tar­vik­kei­den vien­ni­ne­dis­tä­mistä. Vuoden 2015 talous­ar­vioon sovit­tiin 1,3 miljoo­naa euroa eril­li­selle elin­tar­vik­kei­den vien­nin edis­tä­mi­selle. Lisäksi yhtey­den­pi­toa Kiinan suun­taan lisät­tiin, jotta mark­ki­nat siellä saatai­siin auki suoma­lai­selle sian­li­halle ja maito­jau­heille. Kävin itse Kiinassa ja uskon, että meillä on hyvät mahdol­li­suu­det lisätä vien­tiä Kiinaan, intres­sit kaupan lisää­mi­seen ovat molem­min­puo­li­sia. Tämä työ jatkuu ensi viikolla, kun Kiinan vara­pää­mi­nis­teri vierai­lee Suomessa suuren yritys­de­le­gaa­tion kanssa.

Oli myös tärkeää saada EU ryhty­mään toimiin mark­ki­noi­den vakaut­ta­mi­seksi ja tuot­ta­jien autta­mi­seksi.  Olemme työs­ken­nel­leet yhdessä Baltian maiden kanssa komis­sion, EU-parla­men­tin ja muiden jäsen­mai­den vakuut­ta­mi­seksi erityis­ten toimen­pi­tei­den tarpeesta tuon­ti­kiel­losta eniten kärsi­ville maille.  Vies­tiä on viety kaikin keinoin ja kaikilla tasoilla koko halli­tuk­sen ja virka­mies­ten voimin.

Viesti on ollut kaikilla sama. Venä­jän tuon­ti­kielto on seurausta yhtei­sistä EU-tason päätök­sistä. Sen vaiku­tus­ten lieven­tä­mi­seen tarvi­taan EU:n yhtei­siä toimia jo yksin EU:n uskot­ta­vuu­den vuoksi.  Loka­kuun alku­puo­lella oltiin jopa tilan­teessa, jossa komis­siossa oli valmis­teilla hyvä malli tuon­ti­kiel­losta eniten kärsi­nei­den maiden tuke­mi­seksi maito­sek­to­rilla. Loka­kuun neuvos­tossa 13.10. kohden­ne­tuille toimen­pi­teille Suomen ja Baltian maiden maidon­tuot­ta­jille saatiin poliit­ti­nen tuki.

Komis­sion kolle­gion 15. loka­kuuta tekemä linjaus vuoden 2015 budjet­tiin liit­tyen kuiten­kin moni­mut­kaisti tilan­netta, koska siinä huomat­tava summa, noin 450 miljoo­naa euroa varoja, ehdo­tet­tiin siir­ret­tä­väksi pois maata­lous­pää­luo­kasta muihin menoi­hin. Sen seurauk­sena uudet ja myös jo tehdyt krii­si­toi­met joudut­tai­siin katta­maan ns. krii­si­va­rauk­sesta. Tällä hetkellä näyt­tää kuiten­kin siltä, että tämä linjaus ei tule mene­mään läpi jäsen­maissa tai EU:n parla­men­tissa. Tilan­teen selviä­mi­nen ottaa oman aikansa, mutta marras­kuun lopulla viimeis­tään tiede­tään krii­si­toi­mien rahoi­tus­pohja.

Meillä Suomessa on vielä todis­tus­taakka hinto­jen huomat­ta­vasta alene­mi­sesta. Valio alensi tuot­ta­ja­hin­taa syys­kuusta alkaen, mikä näkyi viral­li­sissa tilas­toissa vasta loka­kuun lopussa. Osuus­kun­nat ovat pehmen­tä­neet mark­ki­na­vai­ku­tusta ja hinnan­alen­nus tila­ta­solla on suhteessa lievempi Suomessa kuin Baltian maissa, joissa maidon tuot­ta­ja­hinta välit­tyy suoraan mark­ki­noilta.  Myös käytössä oleva kausi­hin­noit­telu sotkee koko­nais­ku­vaa, samoin kuin tapa, jolla ns. jälki­tili tilas­toi­daan.

Jatkan neuvot­te­luja komis­sion kanssa. Tapa­sin uuden maata­lous­ko­mis­saa­rin 10.11. yhdessä Baltian maiden minis­te­rei­den kanssa. Hän oli hyvin tietoi­nen Suomen ongel­masta, mutta pyysi Suomea vielä toimit­ta­maan lisä­ma­te­ri­aa­lia hinnan­muo­dos­tu­mi­sesta osuus­kun­ta­poh­jai­sessa järjes­tel­mässä sekä tulon­me­ne­tyk­sistä.

EU-tason korvaus­ten haku vaatii mara­too­na­rin sitkeyttä. Päivä toisensa jälkeen pitää yrit­tää viedä asiaa eteen­päin. Välillä on alamä­kiä ja ylämä­kiä.  Matkalla myös tapah­tuu kaik­kea yllät­tä­vää, johon pitää yrit­tää varau­tua; vähän niin kuin maata­lous­e­lin­kei­nos­sa­kin.

En aio kuiten­kaan luovut­taa, vaan lähden Brys­se­liin vaikka ilta­lyp­sylle!

Julkaistu Maaseu­dun Tule­vai­suu­dessa 14.11.2014

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

6.2.2016

Petteri Orpo: Työl­li­syy­den hoidon koko­nais­vas­tuu on annet­tava kunnille

Työt­tö­myys on Suomen suurim­pia ongel­mia. On selvää, että työl­li­syy­den hoito on Suomessa epäon­nis­tu­nut, kun työt­tö­miä on lähes 378 000 ja

5.2.2016

Grahn-Laaso­nen korjaus­ve­lasta: Meille oli tärkeää, että esitys on asian­tun­ti­joi­den laatima

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­­nen kehuu halli­tuk­sen suun­ni­tel­maa liiken­teen korjaus­ve­lan vähen­tä­mi­seksi. Kolmen vuoden aikana ties­tön ja rata­ver­kon kunnos­ta­mi­seen suun­na­taan 600

27.1.2016

Outi Mäkelä: Raide-Joke­rille yhtei­nen kyllä

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vara­pu­heen­joh­taja Outi Mäkelä kehuu halli­tus­puo­luei­den yhteistä tahto­ti­laa edis­tää pääkau­pun­ki­seu­dun kehi­tystä. ”Halli­tus­puo­lu­eet sano­vat Raide-Joke­­rille yhdessä kyllä! Matkan varrella on