Orpo maitokompensaatiosta: “Olen valmis lähtemään vaikka iltalypsylle Brysseliin”
Julkaistu:
Venäjä kielsi useiden EU:sta peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnin elokuun 7. päivänä. Kaikille oli selvää, että kiellon vaikutukset Suomen elintarvikesektoriin olisivat suuret. Maitosektori menettäisi eniten, mutta myös muille aloille tulisi vaikeuksia. Saman päivän iltana pohdimme ministeriössä, mitä voimme tehdä auttaaksemme eniten kärsiviä tuottajia. Oli selvää, että tarvittaisiin sekä kotimaisia että EU-tason toimia.
Ensin piti kuitenkin saada faktat kuntoon siitä, paljonko Suomi kärsii ja miten muille EU-maille käy. MTT teki yhdessä PTT:n kanssa analyysin, josta selvisi, että Suomi ja Baltian maat erottuivat omana kokonaisuutenaan erityisesti maidon viennin osalta.
Suomen maitotuotteiden viennin arvo Venäjälle oli viime vuonna noin 250 miljoonaa euroa. Vienti vastaa huomattavaa osaa Suomen tuotannosta, ja voin ja juustojen markkina muuttui oleellisesti. Uusia markkinoita suoraan kuluttajille tarkoitetuille vientituotteille ei ole nopeasti löydettävissä, vaan maito on jalostettava voiksi ja maitojauheeksi ja näistä bulkkituotteista saadaan maidolle selvästi huonompi kate kuin Venäjälle viedyistä tuotteista. Vuositason tappioiksi arvioitiin 50-100 miljoonaa euroa. Tämä analyysi toimitettiin välittömästi komissiolle.
Kotimaan toimista keskeisimmäksi todettiin lisämäärärahan saaminen eniten kärsivien sektorien tukemiseen. Hallitus esittikin vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa 20 miljoonan euron kertaluonteista lisämäärärahaa ensisijaisesti maidontuotannon tukemiseen. Eduskunta vahvisti lisämäärärahan 15.10.
Nopeimmin saatiin käyntiin lisätuen maksatus pohjoisen tuen alueella, ensimmäisten maksujen piti olla maidontuottajien tileillä 13. marraskuuta. Maidon pohjoisen lisätuen kokonaismäärä vuonna 2014 on runsaat 6 miljoonaa euroa. Pohjoisen alueen lisätuen jatko ensi vuodelle katsotaan erikseen.
Etelä-Suomeen on EU-komissiolta jo haettu maksuvaltuutta tukea maidontuotantoa vastaavalla tavalla viidellä miljoonalla eurolla. Komissiolta odotetaan päätöstä vielä tämän vuoden aikana nopeutetussa aikataulussa. Lisätuen yksityiskohdista, tukitasosta ja määrärahan mitoituksesta säädetään tarkemmin sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt tuen käytön. Muiden sektorien tukemisesta jatketaan keskusteluja tuottajajärjestöjen kanssa tukineuvotteluissa.
Toisena kotimaisena toimena päätettiin tehostaa elintarvikkeiden vienninedistämistä. Vuoden 2015 talousarvioon sovittiin 1,3 miljoonaa euroa erilliselle elintarvikkeiden viennin edistämiselle. Lisäksi yhteydenpitoa Kiinan suuntaan lisättiin, jotta markkinat siellä saataisiin auki suomalaiselle sianlihalle ja maitojauheille. Kävin itse Kiinassa ja uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet lisätä vientiä Kiinaan, intressit kaupan lisäämiseen ovat molemminpuolisia. Tämä työ jatkuu ensi viikolla, kun Kiinan varapääministeri vierailee Suomessa suuren yritysdelegaation kanssa.
Oli myös tärkeää saada EU ryhtymään toimiin markkinoiden vakauttamiseksi ja tuottajien auttamiseksi. Olemme työskennelleet yhdessä Baltian maiden kanssa komission, EU-parlamentin ja muiden jäsenmaiden vakuuttamiseksi erityisten toimenpiteiden tarpeesta tuontikiellosta eniten kärsiville maille. Viestiä on viety kaikin keinoin ja kaikilla tasoilla koko hallituksen ja virkamiesten voimin.
Viesti on ollut kaikilla sama. Venäjän tuontikielto on seurausta yhteisistä EU-tason päätöksistä. Sen vaikutusten lieventämiseen tarvitaan EU:n yhteisiä toimia jo yksin EU:n uskottavuuden vuoksi. Lokakuun alkupuolella oltiin jopa tilanteessa, jossa komissiossa oli valmisteilla hyvä malli tuontikiellosta eniten kärsineiden maiden tukemiseksi maitosektorilla. Lokakuun neuvostossa 13.10. kohdennetuille toimenpiteille Suomen ja Baltian maiden maidontuottajille saatiin poliittinen tuki.
Komission kollegion 15. lokakuuta tekemä linjaus vuoden 2015 budjettiin liittyen kuitenkin monimutkaisti tilannetta, koska siinä huomattava summa, noin 450 miljoonaa euroa varoja, ehdotettiin siirrettäväksi pois maatalouspääluokasta muihin menoihin. Sen seurauksena uudet ja myös jo tehdyt kriisitoimet jouduttaisiin kattamaan ns. kriisivarauksesta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että tämä linjaus ei tule menemään läpi jäsenmaissa tai EU:n parlamentissa. Tilanteen selviäminen ottaa oman aikansa, mutta marraskuun lopulla viimeistään tiedetään kriisitoimien rahoituspohja.
Meillä Suomessa on vielä todistustaakka hintojen huomattavasta alenemisesta. Valio alensi tuottajahintaa syyskuusta alkaen, mikä näkyi virallisissa tilastoissa vasta lokakuun lopussa. Osuuskunnat ovat pehmentäneet markkinavaikutusta ja hinnanalennus tilatasolla on suhteessa lievempi Suomessa kuin Baltian maissa, joissa maidon tuottajahinta välittyy suoraan markkinoilta. Myös käytössä oleva kausihinnoittelu sotkee kokonaiskuvaa, samoin kuin tapa, jolla ns. jälkitili tilastoidaan.
Jatkan neuvotteluja komission kanssa. Tapasin uuden maatalouskomissaarin 10.11. yhdessä Baltian maiden ministereiden kanssa. Hän oli hyvin tietoinen Suomen ongelmasta, mutta pyysi Suomea vielä toimittamaan lisämateriaalia hinnanmuodostumisesta osuuskuntapohjaisessa järjestelmässä sekä tulonmenetyksistä.
EU-tason korvausten haku vaatii maratoonarin sitkeyttä. Päivä toisensa jälkeen pitää yrittää viedä asiaa eteenpäin. Välillä on alamäkiä ja ylämäkiä. Matkalla myös tapahtuu kaikkea yllättävää, johon pitää yrittää varautua; vähän niin kuin maatalouselinkeinossakin.
En aio kuitenkaan luovuttaa, vaan lähden Brysseliin vaikka iltalypsylle!
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 14.11.2014