Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Orpo maito­kom­pen­saa­tiosta: “Olen valmis lähte­mään vaikka ilta­lyp­sylle Brys­se­liin”

Orpo maito­kom­pen­saa­tiosta: “Olen valmis lähte­mään vaikka ilta­lyp­sylle Brys­se­liin”

Julkaistu:

Venäjä kielsi usei­den EU:sta peräi­sin olevien maata­lous­tuot­tei­den tuon­nin elokuun 7. päivänä.  Kaikille oli selvää, että kiel­lon vaiku­tuk­set Suomen elin­tar­vi­ke­sek­to­riin olisi­vat suuret. Maito­sek­tori menet­täisi eniten, mutta myös muille aloille tulisi vaikeuk­sia. Saman päivän iltana pohdimme minis­te­riössä, mitä voimme tehdä auttaak­semme eniten kärsi­viä tuot­ta­jia. Oli selvää, että tarvit­tai­siin sekä koti­mai­sia että EU-tason toimia.

Ensin piti kuiten­kin saada faktat kuntoon siitä, paljonko Suomi kärsii ja miten muille EU-maille käy.  MTT teki yhdessä PTT:n kanssa analyy­sin, josta selvisi, että Suomi ja Baltian maat erot­tui­vat omana koko­nai­suu­te­naan erityi­sesti maidon vien­nin osalta.

Suomen maito­tuot­tei­den vien­nin arvo Venä­jälle oli viime vuonna noin 250 miljoo­naa euroa. Vienti vastaa huomat­ta­vaa osaa Suomen tuotan­nosta, ja voin ja juus­to­jen mark­kina muut­tui oleel­li­sesti. Uusia mark­ki­noita suoraan kulut­ta­jille tarkoi­te­tuille vien­ti­tuot­teille ei ole nopeasti löydet­tä­vissä, vaan maito on jalos­tet­tava voiksi ja maito­jau­heeksi ja näistä bulk­ki­tuot­teista saadaan maidolle selvästi huonompi kate kuin Venä­jälle viedyistä tuot­teista. Vuosi­ta­son tappioiksi arvioi­tiin 50-100 miljoo­naa euroa. Tämä analyysi toimi­tet­tiin välit­tö­mästi komis­siolle.

Koti­maan toimista keskei­sim­mäksi todet­tiin lisä­mää­rä­ra­han saami­nen eniten kärsi­vien sekto­rien tuke­mi­seen. Halli­tus esit­ti­kin vuoden 2014 toisessa lisä­ta­lous­ar­viossa 20 miljoo­nan euron kerta­luon­teista lisä­mää­rä­ra­haa ensi­si­jai­sesti maidon­tuo­tan­non tuke­mi­seen. Edus­kunta vahvisti lisä­mää­rä­ra­han 15.10.

Nopeim­min saatiin käyn­tiin lisä­tuen maksa­tus pohjoi­sen tuen alueella, ensim­mäis­ten maksu­jen piti olla maidon­tuot­ta­jien tileillä 13. marras­kuuta. Maidon pohjoi­sen lisä­tuen koko­nais­määrä vuonna 2014 on runsaat 6 miljoo­naa euroa. Pohjoi­sen alueen lisä­tuen jatko ensi vuodelle katso­taan erik­seen.

Etelä-Suomeen on EU-komis­siolta jo haettu maksu­val­tuutta tukea maidon­tuo­tan­toa vastaa­valla tavalla viidellä miljoo­nalla eurolla. Komis­siolta odote­taan päätöstä vielä tämän vuoden aikana nopeu­te­tussa aika­tau­lussa. Lisä­tuen yksi­tyis­koh­dista, tuki­ta­sosta ja määrä­ra­han mitoi­tuk­sesta sääde­tään tarkem­min sen jälkeen, kun komis­sio on hyväk­sy­nyt tuen käytön.  Muiden sekto­rien tuke­mi­sesta jatke­taan keskus­te­luja tuot­ta­ja­jär­jes­tö­jen kanssa tuki­neu­vot­te­luissa.

Toisena koti­mai­sena toimena päätet­tiin tehos­taa elin­tar­vik­kei­den vien­ni­ne­dis­tä­mistä. Vuoden 2015 talous­ar­vioon sovit­tiin 1,3 miljoo­naa euroa eril­li­selle elin­tar­vik­kei­den vien­nin edis­tä­mi­selle. Lisäksi yhtey­den­pi­toa Kiinan suun­taan lisät­tiin, jotta mark­ki­nat siellä saatai­siin auki suoma­lai­selle sian­li­halle ja maito­jau­heille. Kävin itse Kiinassa ja uskon, että meillä on hyvät mahdol­li­suu­det lisätä vien­tiä Kiinaan, intres­sit kaupan lisää­mi­seen ovat molem­min­puo­li­sia. Tämä työ jatkuu ensi viikolla, kun Kiinan vara­pää­mi­nis­teri vierai­lee Suomessa suuren yritys­de­le­gaa­tion kanssa.

Oli myös tärkeää saada EU ryhty­mään toimiin mark­ki­noi­den vakaut­ta­mi­seksi ja tuot­ta­jien autta­mi­seksi.  Olemme työs­ken­nel­leet yhdessä Baltian maiden kanssa komis­sion, EU-parla­men­tin ja muiden jäsen­mai­den vakuut­ta­mi­seksi erityis­ten toimen­pi­tei­den tarpeesta tuon­ti­kiel­losta eniten kärsi­ville maille.  Vies­tiä on viety kaikin keinoin ja kaikilla tasoilla koko halli­tuk­sen ja virka­mies­ten voimin.

Viesti on ollut kaikilla sama. Venä­jän tuon­ti­kielto on seurausta yhtei­sistä EU-tason päätök­sistä. Sen vaiku­tus­ten lieven­tä­mi­seen tarvi­taan EU:n yhtei­siä toimia jo yksin EU:n uskot­ta­vuu­den vuoksi.  Loka­kuun alku­puo­lella oltiin jopa tilan­teessa, jossa komis­siossa oli valmis­teilla hyvä malli tuon­ti­kiel­losta eniten kärsi­nei­den maiden tuke­mi­seksi maito­sek­to­rilla. Loka­kuun neuvos­tossa 13.10. kohden­ne­tuille toimen­pi­teille Suomen ja Baltian maiden maidon­tuot­ta­jille saatiin poliit­ti­nen tuki.

Komis­sion kolle­gion 15. loka­kuuta tekemä linjaus vuoden 2015 budjet­tiin liit­tyen kuiten­kin moni­mut­kaisti tilan­netta, koska siinä huomat­tava summa, noin 450 miljoo­naa euroa varoja, ehdo­tet­tiin siir­ret­tä­väksi pois maata­lous­pää­luo­kasta muihin menoi­hin. Sen seurauk­sena uudet ja myös jo tehdyt krii­si­toi­met joudut­tai­siin katta­maan ns. krii­si­va­rauk­sesta. Tällä hetkellä näyt­tää kuiten­kin siltä, että tämä linjaus ei tule mene­mään läpi jäsen­maissa tai EU:n parla­men­tissa. Tilan­teen selviä­mi­nen ottaa oman aikansa, mutta marras­kuun lopulla viimeis­tään tiede­tään krii­si­toi­mien rahoi­tus­pohja.

Meillä Suomessa on vielä todis­tus­taakka hinto­jen huomat­ta­vasta alene­mi­sesta. Valio alensi tuot­ta­ja­hin­taa syys­kuusta alkaen, mikä näkyi viral­li­sissa tilas­toissa vasta loka­kuun lopussa. Osuus­kun­nat ovat pehmen­tä­neet mark­ki­na­vai­ku­tusta ja hinnan­alen­nus tila­ta­solla on suhteessa lievempi Suomessa kuin Baltian maissa, joissa maidon tuot­ta­ja­hinta välit­tyy suoraan mark­ki­noilta.  Myös käytössä oleva kausi­hin­noit­telu sotkee koko­nais­ku­vaa, samoin kuin tapa, jolla ns. jälki­tili tilas­toi­daan.

Jatkan neuvot­te­luja komis­sion kanssa. Tapa­sin uuden maata­lous­ko­mis­saa­rin 10.11. yhdessä Baltian maiden minis­te­rei­den kanssa. Hän oli hyvin tietoi­nen Suomen ongel­masta, mutta pyysi Suomea vielä toimit­ta­maan lisä­ma­te­ri­aa­lia hinnan­muo­dos­tu­mi­sesta osuus­kun­ta­poh­jai­sessa järjes­tel­mässä sekä tulon­me­ne­tyk­sistä.

EU-tason korvaus­ten haku vaatii mara­too­na­rin sitkeyttä. Päivä toisensa jälkeen pitää yrit­tää viedä asiaa eteen­päin. Välillä on alamä­kiä ja ylämä­kiä.  Matkalla myös tapah­tuu kaik­kea yllät­tä­vää, johon pitää yrit­tää varau­tua; vähän niin kuin maata­lous­e­lin­kei­nos­sa­kin.

En aio kuiten­kaan luovut­taa, vaan lähden Brys­se­liin vaikka ilta­lyp­sylle!

Julkaistu Maaseu­dun Tule­vai­suu­dessa 14.11.2014

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content