Kiris­ty­nyt koro­na­ti­lanne osuu meihin kaik­kiin. Kärsi­jöitä ovat eten­kin terveys­pal­ve­lui­taan odot­ta­vat ihmi­set, yrit­tä­jät sekä nuoret ja lapset. Erit­täin kovilla on myös hoito­hen­ki­löstö. Oleel­lista on säilyt­tää ihmis­ten terveys, tervey­den­huol­to­jär­jes­tel­män toimin­ta­kyky, yhteis­kun­nan vakaus sekä talou­den dyna­miikka riip­pu­matta varian­tista.

Koro­na­kuor­mi­tus ruuh­kaut­taa sairaa­loita ja terveys­pal­ve­luita, mikä vaaran­taa suoma­lai­sille elin­tär­kei­den palve­lui­den toimi­vuu­den ja saata­vuu­den. Kun koro­nan­hoi­don vuoksi joudu­taan siir­tä­mään muita toimen­pi­teitä, tulee häly­tys­kel­lo­jen soida. Miten palve­lut järjes­te­tään, mikäli henki­löstö joutuu olemaan karan­tee­nissa? Esimer­kiksi jono lasten sydän­leik­kauk­siin on lähes tuplaan­tu­nut Husin alueella, kun teho­hoi­ta­jia on ollut pahim­mil­laan alle puolet tarvit­ta­vasta määrästä. Nyt on mietit­tävä kaikki keinot, joilla hoitoon­pääsy pysty­tään turvaa­maan.

Koro­nan­hoi­toon on palau­tet­tava maalais­jär­keä ja ryhtiä.

Kyse on viime kädessä maan johta­mi­sesta. Valtio­neu­vos­tolla ja päämi­nis­te­rillä on ratkai­sun avai­met, mutta niitä tunnu­taan pyörit­te­le­vän käsissä. Päätök­sen­teko koro­na­po­li­tii­kasta on ulkois­tettu sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riölle ja alue­hal­lin­ta­vi­ras­toille. Koro­na­mi­nis­te­ri­työ­ryh­mää johtaa päämi­nis­te­rin sijaan sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö. Minis­teri Kiuru yrit­tää puskea tavoit­tei­taan läpi julki­suu­den avulla. Näin minis­te­riö ei voi toimia. Kysy­mys kuuluu­kin: miksi koro­na­po­li­tiikka on ollut syksystä asti reak­tii­vista ja hidasta?

Vält­tä­mät­tö­mät päätök­set tulisi pystyä perus­te­le­maan faktoilla. Samalla niiden tulisi olla erit­täin tark­ka­ra­jai­sia. Nyt perus­te­lut ontu­vat. Niin ravin­tola- ja kunto­sa­liy­rit­tä­jät kuin matkai­lu­yrit­tä­jät sekä kult­tuuri- ja tapah­tuma-ala ovat histo­rial­li­sessa ahdin­gossa. Yrityk­sissä on kyse yksit­täis­ten ihmis­ten koko elämän­työstä sekä työn­te­ki­jöi­den ja heidän perhei­densä toimeen­tu­losta.

Mieli­val­tai­selta näyt­tävä ja sekava koron­ajoh­ta­mi­nen ei herätä luot­ta­musta palve­luita odot­ta­vissa nuorissa, perheissä, eläke­läi­sissä tai yrit­tä­jissä. Mikä avuksi? Vali­tet­ta­vasti kolman­sissa rokot­teissa olemme jo jäljessä. Esimer­kiksi Tans­kassa 52,4% väes­töstä on saanut kolman­nen rokot­teen (6.1.) kun Suomessa vastaava luku on 26,1% (9.1.). Kokoo­mus on jo aiem­min esit­tä­nyt roko­te­tah­din vauh­dit­ta­mista koro­na­pas­sin käyt­töö­no­tolla ja työter­vey­den sekä apteek­kien mukaan otta­mista rokot­ta­mi­seen.

Halli­tuk­sen koron­ajoh­ta­mi­nen kaipaa nyt ryhti­lii­kettä.  Yhte­näi­set, selkeästi perus­tel­lut sekä tarkoi­tuk­sen­mu­kai­set toimet ja vies­tit ovat avai­na­se­massa. Esitäm­me­kin koro­na­pas­sin muut­ta­mista puhtaasti roko­te­pas­siksi. Pelkkä nega­tii­vi­nen testi ei enää riit­täisi esimer­kiksi ravin­to­laan tai ylei­sö­ta­pah­tu­miin pääse­mi­seksi. Palve­lui­den järjes­tä­mi­nen on turvat­tava kunnioit­taen samalla yrit­tä­jien elin­kei­no­va­pautta. Kokoo­mus on tässä työssä mukana.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa