Kokoomus.fi
MENU
Orpo: Kokoomus haluaa viedä uudis­tukset maaliin

Orpo: Kokoomus haluaa viedä uudis­tukset maaliin

Julkaistu: 28.10.2017 Politiikka

Arvoisat puolue­val­tuusto, hyvät ystävät,

Olemme tänään koolla poikkeuk­sel­lisen isolla joukolla. Hienoa nähdä teidät kaikki kokoo­muksen vaikut­ta­ja­ver­kos­tojen edustajat täällä! Jo eilen meillä oli kiinnostava ilta kokoo­mus­po­li­tiikan parissa, kun puolue­val­tuusto piti työko­koustaan.

Myönnän, että tunnen kiusausta hieman hehkuttaa. Kanna­tus­ky­se­lyissä kokoomus on nyt Suomen suosituin puolue.

Vuosi sitten luvut olivat toisen­laisia. Puhuimme tilan­teesta puolue­val­tuuston kokouk­sessa Mikke­lissä.  Niiden keskus­te­lujen jälkeen ainakin minä lähdin sieltä päällim­mäisenä tunne, että tämä joukkue haluaa voittaa.

Nyt luottamus tuntuu hyvältä. Se on saavu­tettu kovalla työllä. Siitä kiitos teille!

Muistutan silti itselleni jatku­vasti – ja muistutan teille: se joka tyytyy, hyytyy.

Me emme hyydy. Emme jää loikoi­lemaan gallupien lämpöön, vaan teemme entistä kovemmin töitä. Tulevissa vaaleissa haluamme olla ykkös­si­jalla. Paalu­paikkaa ei lunasteta tyyty­mällä.

 

Töitä meillä riittää.

Suomen talouden näkymät ovat nyt valoisia. Se tosiasia ei kuitenkaan ole muuttunut, että syömme edelleen tulevien sukupolvien eväitä. Emme tyydy siihen.

Meidän on jatkettava määrä­tie­toi­sesti työtä, jotta velaksi eläminen loppuu.

Työllisyys on kohene­massa. Näemme kaikki tästä kotiseu­duil­lamme myönteisiä merkkejä. Emme tyydy tähänkään. Liian moni on edelleen vailla työtä. Haluamme, että yhä useampi suoma­lainen saa kokea, miltä tuntuu olla ensim­mäistä päivää uudessa työssä.

 

Paljon on myös saavu­tettu.

Pidimme lupauk­semme: työn verotus ei kiristy.

Rohkeasti olemme myös uudis­taneet koulu­tusta ja jatkamme uudis­tuksia. Miksi? Siksi, että lapset ja nuoret saisivat mahdol­li­suuksia ja valmiuksia, joilla he pärjäävät muuttu­vassa maail­massa. Kokoo­mus­laisen minis­terin johdolla tehdään nyt työtä, joka olisi pitänyt tehdä aikaa sitten.

Puskemme myös jatku­vasti välttä­mät­tömiä uudis­tuksia eteenpäin.

Olemme käynnis­täneet myös perhe­va­paa­uu­dis­tuksen valmis­telun. Meille se on tasa-arvoky­symys. Kyse on naisten työmarkkina-asemasta ja siitä, että mahdol­li­simman moni lapsi pääsee tärkeän varhais­kas­va­tuksen piiriin. Kiitän edelleen Kokoo­mus­naisia aloitteen tekemi­sestä viime vuoden puolue­ko­kouk­sessa.

 

Isoja asioita on kesken. Suurin ja ajankoh­taisin on sote.

Suoma­lai­sille on turvattava sosiaali- ja terveys­pal­velut myös tulevai­suu­dessa. Nyt ne eivät toimi parhaalla mahdol­li­sella tavalla. Siksi uudistus on vietävä maaliin.

Me haluamme, että ne palvelut ovat nykyistä laaduk­kaampia. Ja että hoitoon pääsee heti, kun sitä tarvitsee. Me haluamme, että jokai­sella on mahdol­lisuus valita.

Minun on vaikea käsittää, miten sanat vapaus ja valinta voivat herättää joissakin niin kielteisiä tunteita. Meille kokoo­mus­lai­sille ne ovat myönteisiä ­­– yhdessä ja erikseen.

Valin­nan­vapaus on ollut suoma­laisten halu ja toive. Siksi kokoomus sitä ajaa. Valin­nan­va­pau­dessa ei ole kysymys vain lainsää­dännön, vaan koko ajatte­lu­tavan muutok­sesta, jossa ihminen nostetaan keskiöön.

Paketti on viittä vaille valmis.

Nyt valin­nan­va­pauden vastus­tajat ovat noukkineet tikun nokkaan erikois­sai­raan­hoidon asiakas­se­telin. Kysymys on yhden lain, yhden pykälän, yhden momentin yhden kohdan tulkin­nasta.

Jotta kenel­lekään ei jäisi väärää käsitystä, sanon vielä kerran: emme ole romut­ta­massa erikois­sai­raan­hoitoa.

Meidän yliopis­tol­liset- ja muut keskus­sai­raa­lamme ovat maail­man­luokkaa. Niissä tehdään korkea­ta­soista hoito-, -tutkimus – ja opetus­työtä. Erikois­sai­raan­hoidon palveluja ostetaan osin jo nyt yksityi­siltä. Pääsääntö erikois­sai­raan­hoi­dossa on jatkos­sakin julkinen tuotanto.

Kokoo­musta syytetään siitä, että ajaisimme vain yksityisen sektorin asiaa. Tällaisia tarinoita voi toki sepittää. Tuotan petty­myksen kaikille epäili­jöille: kokoomus ajaa palve­lujen käyttäjien, meidän kaikkien suoma­laisten etua. Haluamme, että jokai­sella suoma­lai­sella on varal­li­suu­destaan riippu­matta oikeus valita.

Olemme kuunnelleet valin­nan­va­pau­desta todella paljon mieli­pi­teitä niin julki­selta kuin yksityi­seltä sekto­rilta, eri ammat­ti­ryh­miltä ja tutki­joilta. Esimer­kiksi kokoo­muksen eduskun­ta­ryh­mässä on alan asian­tun­ti­joita. Minis­te­ri­ryh­mäs­tämme puolestaan löytyy terveys­tie­teiden tohtori Paula Risikko, joka on pääneu­vot­te­li­jamme.

Monet tahot ovat lähes­tyneet eri tavoin valmis­te­li­joita ja kaikkien puolueiden päättäjiä. Tämä kuuluu poliit­tiseen päätök­sen­tekoon.

Tunnemme omat neuvot­te­li­jamme: He eivät ole ulkopuo­listen ohjail­ta­vissa. On hävytöntä väittää muuta.

Meidän on vietävä sosiaali- ja tervey­den­huollon uudistus maaliin. Mutta kokoomus ei hyväksy mallia, joka ei vastaa sote-uudis­tuk­selle ja valin­nan­va­pau­delle asetettuja tavoit­teita.

Ylpeänä voin sanoa, että uusi lakiluonnos turvaa valin­nan­va­pauden. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunnan vaatimat muutokset on huomioitu. Mutta valin­nan­va­pauden perus­ta­voite ei ole poistu­massa. Tämän me olemme yhdessä halli­tuk­sessa sopineet.

Maakun­ta­hal­lin­nolle tulee velvoite myöntää asiakas­se­te­leitä, mutta ne ovat tarkoin rajattuja. Maakun­nalla on käytet­tä­vissä kaikki välineet vastata toimi­vasta kokonai­suu­desta.  Valin­nan­vapaus toteu­tetaan halli­tusti, vaiheittain, niin että julkinen erikois­sai­raan­hoito ei vaarannu. Ja että se on talou­del­li­sesti kestävää.

Uudis­ta­minen vaatii rohkeutta. Matkan varrella on toki ollut haasteita – ne on yksi kerrallaan ratkaistu. Niin ratkaistaan nytkin.

Tiedän, että niin julki­sella kuin yksityi­sellä sekto­rilla osataan tehdä sote-palveluja hyvin. Uskon silti vahvasti, että kilpailu parantaa palve­luiden laatua. Ja että se koituu asiak­kaiden eduksi.

Täysin häpei­le­mättä sanon myös tämän: Kokoo­muk­sesta on erinomaista, jos sote-uudistus synnyttää uusia yrityksiä. Yritykset tekevät Suomen menes­tyksen. Huoleh­dimme siitä, että suoma­lai­sella pk-yrityk­sellä on aito mahdol­lisuus olla sote-palve­luiden tuottajina.

Valta on asiak­kailla ja vaaleilla valituilla päättä­jillä. Jos joku yritys, on se suuri tai pieni, on se suoma­lainen tai kansain­vä­linen, ei tarjoa laaduk­kaita palve­luita, se suljetaan pois.

Me kokoo­muk­sessa luotamme ihmisten kykyyn valita. Eivätkö muutkin voisi luottaa?

Me haluamme tehdä sote-uudis­tuksen.

 

Hyvät ystävät,

Meidän on tehtävä töitä myös Euroopan unionin uudis­ta­mi­seksi.

Talous­vai­keudet ja turva­paik­ka­kriisi ovat koetelleet jäsen­maiden yhtenäi­syyttä. Britannian EU-ero, brexit, oli kylmä suihku. Olemme uuden edessä. Nyt on se hetki, jolloin voimme vaikuttaa siihen, mihin suuntaan EU tulevai­suu­dessa kehittyy.

Vuonna 1994 me kokoo­mus­laiset kampan­joimme aktii­vi­sesti Suomen EU-jäsenyyden puolesta.

Se vuosi on jäänyt mieleeni toises­takin syystä: Vuonna 1994 Sauli Niinistö valittiin kokoo­muksen puheen­joh­ta­jaksi Espoon Dipolissa pidetyssä puolue­ko­kouk­sessa.

Minulle Suomen EU-jäsenyys on aina ollut arvova­linta. Minulle on itsestään selvää, että Suomi on valinnut kuulu­misen länsi­maiseen arvoyh­teisöön, joka pohjaa demokra­tiaan, ihmisoi­keuksiin, oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teeseen ja vapaisiin markki­noihin.

Olen hyvilläni siitä, miten paljon julkista keskus­telua Suomen EU-politii­kasta on lähiviik­koina käyty. Toivot­ta­vasti keskustelu jatkuu vilkkaana.

Väitteet siitä, ettei Suomella olisi EU-politii­kassa linjaa tai tavoit­teita, ovat minusta kuitenkin vääriä. Meillä on aivan samat mahdol­li­suudet kuin muillakin jäsen­mailla tehdä esityksiä unionin tulevai­suu­desta. Sitä mahdol­li­suutta olemme myös käyttäneet.

Suomen tavoit­teena on EU, joka tuottaa aitoa lisäarvoa meille euroop­pa­lai­sille.

 

Olemme olleet aloit­teel­lisia euroop­pa­laisen puolus­tusyh­teistyön kehit­tä­mi­sessä. Suomi on ensim­mäisten joukossa muodos­tanut oman, harkitun kannan talous- ja rahaliiton EMU:n kehit­tä­miseen. Se on eteenpäin katsova, kokoo­mus­lainen linjaus. Se on saanut kiitosta muual­takin Euroo­pasta.

Minusta EU:n pitää uudistaa rahan­käyt­töään radikaa­listi. Unionin budjettia pitää käyttää nykyistä tehok­kaammin tukemaan uutta, ei turvaamaan vanhaa. Meidän euroop­pa­laisten yhteisiä euroja ja resursseja on ohjattava turval­li­suuteen, maahan­muuttoon ja talouden uudis­ta­miseen. Budjettiin pitää jättää tilaa reagoida nopei­siinkin muutoksiin maail­massa.

 

Hyvät kuulijat,

EU:n on toimittava johdon­mu­kai­sesti niin ulkoi­sesti kuin sisäi­sesti. Emme voi katsoa läpi sormien piittaa­mat­to­muutta yhtei­sistä arvoista, kuten oikeus­val­tio­pe­ri­aatteen vaali­mi­sesta.

Olen huolissani siitä, mitä arvoyh­tei­söl­lemme on tapah­tu­massa. Puolan, Unkarin, Tshekin tilanne ­­ - ja viimeksi äärioi­keis­to­laisen vapaus­puo­lueen menestys Itävallan vaaleissa vaivaavat mieltäni.

Puolan presi­dentti Andrzej Duda vieraili Suomessa alkuvii­kosta. Näistä asiois­takin keskus­te­limme ja toin esiin huoleni.

Vasta­painona erityi­sesti Hollannin ja Ranskan vaali­tu­lokset ovat ilahdut­taneet minua – ja  Euroopan kehityksen kannalta se, että Angela Merkel jatkaa Saksan peräsi­messä, turvaa Euroopan Unionin vakaan kehit­tä­misen.

Euroopan unioni ei todel­lakaan ole valmis. Tarvit­semme rohkeita muutoksia. Käytän­nössä se merkitsee valmiutta edetä eritah­ti­sesti.

Mielestäni Suomen ei pidä kulkea keski­tiellä, vaan uudis­tajien kanssa. Kärki­jou­koissa. Kokoomus on valmis viemään Suomen kaikkiin maamme edun mukaisiin ytimiin.

 

Euroo­passa tapah­tu­neiden järjet­tömien terro­ri­te­kojen jälkeen on entistä selvempää, että turval­lisuus vaatii meiltä lisätekoja.

Sisäinen ja ulkoinen turval­lisuus eivät ole kaksi erillistä asiaa. Ne kytkey­tyvät tiiviisti toisiinsa.

Meidän euroop­pa­laisten on yhdessä tehtävä aiempaa enemmän Afrikan ja Lähi-idän elino­lojen kohen­ta­mi­seksi. Se tarkoittaa lisää kriisin­hal­lin­tao­pe­raa­tioita, lisää kehity­syh­teis­työtä ja humani­taa­rista apua ja lisää inves­tointeja, jotka luovat työpaikkoja.

Emme ole nähneet maahan­muut­to­kriisin loppua. Tarvit­semme vahvemmat Euroopan rajaval­von­ta­vi­ran­omaiset, yhtenäi­semmät turva­paik­ka­käy­tännöt ja entistä suuremmat pakolais­kiintiöt.

Emme voi ottaa vastaan kaikkia, jotka Eurooppaan haluai­sivat tulla. Se on yksin­ker­tai­sesti mahdo­tonta. Mutta Euroopan on yritettävä tarjota suojelua kaikille, jotka sitä aidosti tarvit­sevat. Se on moraa­linen velvol­li­suu­temme. Tarvit­semme pikai­sesti yhteisen, kokonais­val­taisen euroop­pa­laisen maahan­muut­to­po­li­tiikan.

 

Hyvät kuulijat,

Tarvit­semme lisää euroop­pa­laista yhteis­työtä myös sotilaal­lisen turval­li­suuden alalla.

Olemme Suomessa tehneet pitkä­jän­teistä, määrä­tie­toista työtä kokonais­maan­puo­lus­tuksen eteen. Nyt meillä on uskottava kyky puolustaa maatamme ja luoda vakautta alueil­lemme. Sen ytimessä on taval­listen suoma­laisten korkea maanpuo­lus­tus­tahto. Kuten presi­dentti Niinistö on osuvasti sanonut, olemme kaikki maanpuo­lus­tajia.

Vaikka olemme vahvoja, nykyisten, moninaisten ja ennakoi­mat­tomien uhkien edessä tarvit­semme lujempaa pohjois­maista, euroop­pa­laista ja transat­lant­tista yhteis­työtä.

Mitä pidem­mälle pohjois­mai­sessa puolus­tusyh­teis­työssä pääsemme, sitä parempi Suomelle. Mitä pidem­mälle euroop­pa­lai­sessa puolus­tusyh­teis­työssä pääsemme, sitä parempi Suomelle. Mitä pidem­mälle etenemme transat­lant­ti­sessa yhteis­työssä, sitä parempi Suomelle.

Euroopan puolus­tusyh­teis­työssä on nyt uusi vaihe päällä. Olemme silti hyvin kaukana siitä, että EU olisi sotilas­mahti tai puolus­tus­liitto.

Suomelle avain­ky­symys on EU-maiden valmius antaa toisilleen apua. Lissa­bonin sopimuk­sessa on avunan­nosta kirjaus. Siltä puuttuu vielä uskot­tavuus. Meidän tavoit­teemme on, että yhteinen tulkinta kirjauk­sesta vahvistuu. Tiedostan, että edessä on pitkä tie.

Entä miten naapu­rimme Venäjä suhtautuu tähän kaikkeen? Meidän kannattaa pitää Venäjään tiiviisti yhteyttä. Kuten pidäm­mekin. Venäläiset kyllä ymmär­tävät, että osana nykyistä tiiviimpää euroop­pa­laista puolus­tusyh­teisöä tai transat­lant­tista puolus­tusyh­teis­työtä, Suomi ei ole yhdenkään naapu­ri­maansa vihol­linen, vaan huolehtii omasta turval­li­suu­destaan.

 

Arvoisia puolue­val­tuusto, hyvät kuulijat,

Maail­man­po­li­tiikan nykytilaa kuvaa parhaiten jatkuva muutos. Kaksi viikkoa sitten edustin Suomea Maail­man­pankin ja Kansain­vä­lisen valuut­ta­ra­haston IMF:n vuosi­ko­kouk­sissa Washing­to­nissa.

Yhdys­val­tojen poukkoileva politiikka ja sisäänpäin käänty­minen huoles­tut­tavat minua. Mitä vähemmän Yhdys­vallat on läsnä kansain­vä­li­sessä politii­kassa, sitä enemmän maail­massa on epävar­muutta.

Suomen ja kaikkien muiden avoimien yhteis­kuntien on teräs­täy­dyttävä ja vaiku­tettava entistä voimak­kaammin monen­kes­kisen, sääntöihin perus­tuvan kansain­vä­lisen järjes­telmän puolesta.

Erityi­sesti tässä ajassa Suomen johdossa on oltava vahvaa ulko- ja turval­li­suus­po­liit­tista osaamista. Sitä tasavallan presi­dentti Sauli Niinis­töllä on.

Tämän näkemyksen me suoma­laiset selvästi jaamme. Ylen presi­dent­ti­ky­se­lyssä ylivoi­mainen enemmistö suoma­lai­sista toivoo Niinistön jatkavan tehtä­vässään.

Niinistö on kulkenut pitkän tien kokoo­muksen puheen­joh­ta­jasta, arvos­te­tusta valtio­va­rain­mi­nis­te­ristä ja eduskunnan puhemie­hestä tasavallan presi­den­tiksi.

Minä näen Niinis­tössä edelleen paljon samaa Saulia kuin aina. Hän on hieman etäinen, hänessä on rosoi­suutta, mystiik­kaakin. Hänessä on valta­vasti karismaa. Niinistön kyky perehtyä asioihin ja omistautua niille on hämmäs­tyttävä. Tärkeiksi kokemistaan asioista hänellä on vahvat mieli­piteet. Eikä hän ujostele tuoda niitä julki. Niinistö ei epäröi johtaa.

Elämä ja kokemus ovat tuoneet Niinistöön uusia sävyjä. Hän on pohdis­kelija.

Sauli Niinistö ei ole vain vahva ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikan osaaja. Hän on arvojohtaja. Arvonsa Niinistö on näyttänyt myös tekoina.

Niinistö oli vuonna 2007 mukana perus­ta­massa Tukikummit-säätiötä. Säätiön tavoite on kirkas: poistaa yksin jääminen ja tarkoi­tuk­set­tomuus nuorten elämästä.

Hän on väsymätön kohtuul­li­suuden yhteis­kunnan puoles­ta­puhuja. ”Jos haluamme säilyttää jonkin­laista kohtuul­li­suutta, tulee vastustaa ahneutta, jota ilmenee kovin monella eri tavalla”, Niinistö on sanonut.

Kohtuul­li­suu­desta hän on pitänyt kiinni myös omalla kohdallaan.

Suomen luonnosta Niinistö on kiinnos­tunut ja sitä hän kunnioittaa. Heinä­kuussa 2015 yllät­tyivät Ylen Luonto-Suomen toimit­tajat: Saulia Naanta­lista askar­rutti keltainen kukka. Se vahvistui palster­na­kaksi.

”En tunne yhtään suoma­laista, jolle luonto olisi vieras tai vailla merki­tystä”, Niinistö totesi Hossan kansal­lis­puiston avajai­sissa kesäkuussa.

Meidän kokoo­mus­laisten on helppo asettua presi­dentti Niinistön viestien tueksi. Ne ovat samoja, joita olemme itse nostaneet esiin. Kansan­liikkeen ehdok­kaaksi asettu­minen oli istuvalle presi­den­tille luonteva ratkaisu. Yhtä luontevaa on, että meidän paikkamme on Niinistöä tukevassa kansan­liik­keessä.

Arvoisa puolue­val­tuusto: Esitän, että asetumme kansan­liikkeen ehdokkaan, tasavallan presi­dentti Sauli Niinistön uudel­leen­va­linnan tueksi.


Kokoomus.fi