Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Orpo: Kokoo­mus haluaa viedä uudis­tuk­set maaliin

Orpo: Kokoo­mus haluaa viedä uudis­tuk­set maaliin

Julkaistu:

Arvoi­sat puolue­val­tuusto, hyvät ystä­vät,

Olemme tänään koolla poik­keuk­sel­li­sen isolla joukolla. Hienoa nähdä teidät kaikki kokoo­muk­sen vaikut­ta­ja­ver­kos­to­jen edus­ta­jat täällä! Jo eilen meillä oli kiin­nos­tava ilta kokoo­mus­po­li­tii­kan parissa, kun puolue­val­tuusto piti työko­kous­taan. Myön­nän, että tunnen kiusausta hieman hehkut­taa. Kanna­tus­ky­se­lyissä kokoo­mus on nyt Suomen suosi­tuin puolue.

Vuosi sitten luvut olivat toisen­lai­sia. Puhuimme tilan­teesta puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa Mikke­lissä.  Niiden keskus­te­lu­jen jälkeen aina­kin minä lähdin sieltä pääl­lim­mäi­senä tunne, että tämä jouk­kue haluaa voit­taa. Nyt luot­ta­mus tuntuu hyvältä. Se on saavu­tettu kovalla työllä. Siitä kiitos teille!

Muis­tu­tan silti itsel­leni jatku­vasti – ja muis­tu­tan teille: se joka tyytyy, hyytyy. Me emme hyydy. Emme jää loikoi­le­maan gallu­pien lämpöön, vaan teemme entistä kovem­min töitä. Tule­vissa vaaleissa haluamme olla ykkös­si­jalla. Paalu­paik­kaa ei lunas­teta tyyty­mällä.

Töitä meillä riit­tää. 

Suomen talou­den näky­mät ovat nyt valoi­sia. Se tosia­sia ei kuiten­kaan ole muut­tu­nut, että syömme edel­leen tule­vien suku­pol­vien eväitä. Emme tyydy siihen.

Meidän on jatket­tava määrä­tie­toi­sesti työtä, jotta velaksi elämi­nen loppuu.Työllisyys on kohe­ne­massa. Näemme kaikki tästä koti­seu­duil­lamme myön­tei­siä merk­kejä. Emme tyydy tähän­kään. Liian moni on edel­leen vailla työtä. Haluamme, että yhä useampi suoma­lai­nen saa kokea, miltä tuntuu olla ensim­mäistä päivää uudessa työssä. Paljon on myös saavu­tettu.

Pidimme lupauk­semme: työn vero­tus ei kiristy. Rohkeasti olemme myös uudis­ta­neet koulu­tusta ja jatkamme uudis­tuk­sia. Miksi? Siksi, että lapset ja nuoret saisi­vat mahdol­li­suuk­sia ja valmiuk­sia, joilla he pärjää­vät muut­tu­vassa maail­massa. Kokoo­mus­lai­sen minis­te­rin johdolla tehdään nyt työtä, joka olisi pitä­nyt tehdä aikaa sitten.

Puskemme myös jatku­vasti vält­tä­mät­tö­miä uudis­tuk­sia eteen­päin.

Olemme käyn­nis­tä­neet myös perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen valmis­te­lun. Meille se on tasa-arvo­ky­sy­mys. Kyse on nais­ten työmark­kina-asemasta ja siitä, että mahdol­li­sim­man moni lapsi pääsee tärkeän varhais­kas­va­tuk­sen piiriin. Kiitän edel­leen Kokoo­mus­nai­sia aloit­teen teke­mi­sestä viime vuoden puolue­ko­kouk­sessa. Isoja asioita on kesken. Suurin ja ajan­koh­tai­sin on sote.

Suoma­lai­sille on turvat­tava sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut myös tule­vai­suu­dessa. Nyt ne eivät toimi parhaalla mahdol­li­sella tavalla. Siksi uudis­tus on vietävä maaliin. Me haluamme, että ne palve­lut ovat nykyistä laaduk­kaam­pia. Ja että hoitoon pääsee heti, kun sitä tarvit­see. Me haluamme, että jokai­sella on mahdol­li­suus valita.

Minun on vaikea käsit­tää, miten sanat vapaus ja valinta voivat herät­tää jois­sa­kin niin kiel­tei­siä tunteita. Meille kokoo­mus­lai­sille ne ovat myön­tei­siä ­­– yhdessä ja erik­seen. Valin­nan­va­paus on ollut suoma­lais­ten halu ja toive. Siksi kokoo­mus sitä ajaa. Valin­nan­va­pau­dessa ei ole kysy­mys vain lain­sää­dän­nön, vaan koko ajat­te­lu­ta­van muutok­sesta, jossa ihmi­nen noste­taan keski­öön. Paketti on viittä vaille valmis. Nyt valin­nan­va­pau­den vastus­ta­jat ovat nouk­ki­neet tikun nokkaan erikois­sai­raan­hoi­don asia­kas­se­te­lin. Kysy­mys on yhden lain, yhden pykä­län, yhden momen­tin yhden kohdan tulkin­nasta.

Jotta kenel­le­kään ei jäisi väärää käsi­tystä, sanon vielä kerran: emme ole romut­ta­massa erikois­sai­raan­hoi­toa. Meidän yliopis­tol­li­set- ja muut keskus­sai­raa­lamme ovat maail­man­luok­kaa. Niissä tehdään korkea­ta­soista hoito-, -tutki­mus – ja opetus­työtä. Erikois­sai­raan­hoi­don palve­luja oste­taan osin jo nyt yksi­tyi­siltä. Pääsääntö erikois­sai­raan­hoi­dossa on jatkos­sa­kin julki­nen tuotanto.

Kokoo­musta syyte­tään siitä, että ajai­simme vain yksi­tyi­sen sekto­rin asiaa. Tällai­sia tari­noita voi toki sepit­tää. Tuotan petty­myk­sen kaikille epäi­li­jöille: kokoo­mus ajaa palve­lu­jen käyt­tä­jien, meidän kaik­kien suoma­lais­ten etua. Haluamme, että jokai­sella suoma­lai­sella on varal­li­suu­des­taan riip­pu­matta oikeus valita.

Olemme kuun­nel­leet valin­nan­va­pau­desta todella paljon mieli­pi­teitä niin julki­selta kuin yksi­tyi­seltä sekto­rilta, eri ammat­ti­ryh­miltä ja tutki­joilta. Esimer­kiksi kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­mässä on alan asian­tun­ti­joita. Minis­te­ri­ryh­mäs­tämme puoles­taan löytyy terveys­tie­tei­den tohtori Paula Risikko, joka on pääneu­vot­te­li­jamme. Monet tahot ovat lähes­ty­neet eri tavoin valmis­te­li­joita ja kaik­kien puoluei­den päät­tä­jiä. Tämä kuuluu poliit­ti­seen päätök­sen­te­koon.

Tunnemme omat neuvot­te­li­jamme: He eivät ole ulko­puo­lis­ten ohjail­ta­vissa. On hävy­töntä väit­tää muuta.

Meidän on vietävä sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­tus maaliin. Mutta kokoo­mus ei hyväksy mallia, joka ei vastaa sote-uudis­tuk­selle ja valin­nan­va­pau­delle asetet­tuja tavoit­teita.

Ylpeänä voin sanoa, että uusi laki­luon­nos turvaa valin­nan­va­pau­den. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan vaati­mat muutok­set on huomioitu. Mutta valin­nan­va­pau­den perus­ta­voite ei ole pois­tu­massa. Tämän me olemme yhdessä halli­tuk­sessa sopi­neet.

Maakun­ta­hal­lin­nolle tulee velvoite myön­tää asia­kas­se­te­leitä, mutta ne ovat tarkoin rajat­tuja. Maakun­nalla on käytet­tä­vissä kaikki väli­neet vastata toimi­vasta koko­nai­suu­desta.  Valin­nan­va­paus toteu­te­taan halli­tusti, vaiheit­tain, niin että julki­nen erikois­sai­raan­hoito ei vaarannu. Ja että se on talou­del­li­sesti kestä­vää.

Uudis­ta­mi­nen vaatii rohkeutta. Matkan varrella on toki ollut haas­teita – ne on yksi kerral­laan ratkaistu. Niin ratkais­taan nytkin. Tiedän, että niin julki­sella kuin yksi­tyi­sellä sekto­rilla osataan tehdä sote-palve­luja hyvin. Uskon silti vahvasti, että kilpailu paran­taa palve­lui­den laatua. Ja että se koituu asiak­kai­den eduksi.

Täysin häpei­le­mättä sanon myös tämän: Kokoo­muk­sesta on erin­omaista, jos sote-uudis­tus synnyt­tää uusia yrityk­siä. Yrityk­set teke­vät Suomen menes­tyk­sen. Huoleh­dimme siitä, että suoma­lai­sella pk-yrityk­sellä on aito mahdol­li­suus olla sote-palve­lui­den tuot­ta­jina. Valta on asiak­kailla ja vaaleilla vali­tuilla päät­tä­jillä. Jos joku yritys, on se suuri tai pieni, on se suoma­lai­nen tai kansain­vä­li­nen, ei tarjoa laaduk­kaita palve­luita, se sulje­taan pois.

Me kokoo­muk­sessa luotamme ihmis­ten kykyyn valita.

Me kokoo­muk­sessa luotamme ihmis­ten kykyyn valita. Eivätkö muut­kin voisi luot­taa? Me haluamme tehdä sote-uudis­tuk­sen.

Hyvät ystä­vät,

Meidän on tehtävä töitä myös Euroo­pan unio­nin uudis­ta­mi­seksi. Talous­vai­keu­det ja turva­paik­ka­kriisi ovat koetel­leet jäsen­mai­den yhte­näi­syyttä. Britan­nian EU-ero, brexit, oli kylmä suihku. Olemme uuden edessä. Nyt on se hetki, jolloin voimme vaikut­taa siihen, mihin suun­taan EU tule­vai­suu­dessa kehit­tyy.

Vuonna 1994 me kokoo­mus­lai­set kampan­joimme aktii­vi­sesti Suomen EU-jäse­nyy­den puolesta. Se vuosi on jäänyt mieleeni toises­ta­kin syystä: Vuonna 1994 Sauli Niinistö valit­tiin kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jaksi Espoon Dipo­lissa pide­tyssä puolue­ko­kouk­sessa.

Minulle Suomen EU-jäse­nyys on aina ollut arvo­va­linta. Minulle on itses­tään selvää, että Suomi on valin­nut kuulu­mi­sen länsi­mai­seen arvo­yh­tei­söön, joka pohjaa demo­kra­ti­aan, ihmi­soi­keuk­siin, oikeus­val­tio­pe­ri­aat­tee­seen ja vapai­siin mark­ki­noi­hin. Olen hyvil­läni siitä, miten paljon julkista keskus­te­lua Suomen EU-poli­tii­kasta on lähi­viik­koina käyty. Toivot­ta­vasti keskus­telu jatkuu vilk­kaana.

Väit­teet siitä, ettei Suomella olisi EU-poli­tii­kassa linjaa tai tavoit­teita, ovat minusta kuiten­kin vääriä. Meillä on aivan samat mahdol­li­suu­det kuin muil­la­kin jäsen­mailla tehdä esityk­siä unio­nin tule­vai­suu­desta. Sitä mahdol­li­suutta olemme myös käyt­tä­neet. Suomen tavoit­teena on EU, joka tuot­taa aitoa lisä­ar­voa meille euroop­pa­lai­sille.

Olemme olleet aloit­teel­li­sia euroop­pa­lai­sen puolus­tusyh­teis­työn kehit­tä­mi­sessä. Suomi on ensim­mäis­ten joukossa muodos­ta­nut oman, harki­tun kannan talous- ja raha­lii­ton EMU:n kehit­tä­mi­seen. Se on eteen­päin katsova, kokoo­mus­lai­nen linjaus. Se on saanut kiitosta muual­ta­kin Euroo­pasta.

Minusta EU:n pitää uudis­taa rahan­käyt­töään radi­kaa­listi. Unio­nin budjet­tia pitää käyt­tää nykyistä tehok­kaam­min tuke­maan uutta, ei turvaa­maan vanhaa. Meidän euroop­pa­lais­ten yhtei­siä euroja ja resurs­seja on ohjat­tava turval­li­suu­teen, maahan­muut­toon ja talou­den uudis­ta­mi­seen. Budjet­tiin pitää jättää tilaa reagoida nopei­siin­kin muutok­siin maail­massa.

Hyvät kuuli­jat,

EU:n on toimit­tava johdon­mu­kai­sesti niin ulkoi­sesti kuin sisäi­sesti. Emme voi katsoa läpi sormien piit­taa­mat­to­muutta yhtei­sistä arvoista, kuten oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vaali­mi­sesta.

Olen huolis­sani siitä, mitä arvo­yh­tei­söl­lemme on tapah­tu­massa. Puolan, Unka­rin, Tshe­kin tilanne ­­ - ja viimeksi äärioi­keis­to­lai­sen vapaus­puo­lu­een menes­tys Itäval­lan vaaleissa vaivaa­vat miel­täni. Puolan presi­dentti Andrzej Duda vieraili Suomessa alku­vii­kosta. Näistä asiois­ta­kin keskus­te­limme ja toin esiin huoleni.

Vasta­pai­nona erityi­sesti Hollan­nin ja Rans­kan vaali­tu­lok­set ovat ilah­dut­ta­neet minua – ja  Euroo­pan kehi­tyk­sen kannalta se, että Angela Merkel jatkaa Saksan perä­si­messä, turvaa Euroo­pan Unio­nin vakaan kehit­tä­mi­sen. Euroo­pan unioni ei todel­la­kaan ole valmis. Tarvit­semme rohkeita muutok­sia. Käytän­nössä se merkit­see valmiutta edetä eritah­ti­sesti.

Mieles­täni Suomen ei pidä kulkea keski­tiellä, vaan uudis­ta­jien kanssa. Kärki­jou­koissa. Kokoo­mus on valmis viemään Suomen kaik­kiin maamme edun mukai­siin ytimiin. Euroo­passa tapah­tu­nei­den järjet­tö­mien terro­ri­te­ko­jen jälkeen on entistä selvem­pää, että turval­li­suus vaatii meiltä lisä­te­koja.

Sisäi­nen ja ulkoi­nen turval­li­suus eivät ole kaksi eril­listä asiaa. Ne kytkey­ty­vät tiiviisti toisiinsa. Meidän euroop­pa­lais­ten on yhdessä tehtävä aiem­paa enem­män Afri­kan ja Lähi-idän elino­lo­jen kohen­ta­mi­seksi. Se tarkoit­taa lisää krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioita, lisää kehi­ty­syh­teis­työtä ja huma­ni­taa­rista apua ja lisää inves­toin­teja, jotka luovat työpaik­koja.

Emme ole nähneet maahan­muut­to­krii­sin loppua. Tarvit­semme vahvem­mat Euroo­pan raja­val­von­ta­vi­ran­omai­set, yhte­näi­sem­mät turva­paik­ka­käy­tän­nöt ja entistä suurem­mat pako­lais­kiin­tiöt. Emme voi ottaa vastaan kaik­kia, jotka Euroop­paan haluai­si­vat tulla. Se on yksin­ker­tai­sesti mahdo­tonta. Mutta Euroo­pan on yritet­tävä tarjota suoje­lua kaikille, jotka sitä aidosti tarvit­se­vat. Se on moraa­li­nen velvol­li­suu­temme. Tarvit­semme pikai­sesti yhtei­sen, koko­nais­val­tai­sen euroop­pa­lai­sen maahan­muut­to­po­li­tii­kan.

Hyvät kuuli­jat,

Tarvit­semme lisää euroop­pa­laista yhteis­työtä myös soti­laal­li­sen turval­li­suu­den alalla. Olemme Suomessa tehneet pitkä­jän­teistä, määrä­tie­toista työtä koko­nais­maan­puo­lus­tuk­sen eteen. Nyt meillä on uskot­tava kyky puolus­taa maatamme ja luoda vakautta alueil­lemme. Sen ytimessä on taval­lis­ten suoma­lais­ten korkea maan­puo­lus­tus­tahto. Kuten presi­dentti Niinistö on osuvasti sano­nut, olemme kaikki maan­puo­lus­ta­jia.

Tarvit­semme lisää euroop­pa­laista yhteis­työtä myös soti­laal­li­sen turval­li­suu­den alalla.

Vaikka olemme vahvoja, nykyis­ten, moni­nais­ten ja enna­koi­mat­to­mien uhkien edessä tarvit­semme lujem­paa pohjois­maista, euroop­pa­laista ja tran­sat­lant­tista yhteis­työtä. Mitä pidem­mälle pohjois­mai­sessa puolus­tusyh­teis­työssä pääsemme, sitä parempi Suomelle. Mitä pidem­mälle euroop­pa­lai­sessa puolus­tusyh­teis­työssä pääsemme, sitä parempi Suomelle. Mitä pidem­mälle etenemme tran­sat­lant­ti­sessa yhteis­työssä, sitä parempi Suomelle.

Euroo­pan puolus­tusyh­teis­työssä on nyt uusi vaihe päällä. Olemme silti hyvin kaukana siitä, että EU olisi soti­las­mahti tai puolus­tus­liitto.

Suomelle avain­ky­sy­mys on EU-maiden valmius antaa toisil­leen apua. Lissa­bo­nin sopi­muk­sessa on avun­an­nosta kirjaus. Siltä puut­tuu vielä uskot­ta­vuus. Meidän tavoit­teemme on, että yhtei­nen tulkinta kirjauk­sesta vahvis­tuu. Tiedos­tan, että edessä on pitkä tie. Entä miten naapu­rimme Venäjä suhtau­tuu tähän kaik­keen? Meidän kannat­taa pitää Venä­jään tiiviisti yhteyttä. Kuten pidäm­me­kin. Venä­läi­set kyllä ymmär­tä­vät, että osana nykyistä tiiviim­pää euroop­pa­laista puolus­tusyh­tei­söä tai tran­sat­lant­tista puolus­tusyh­teis­työtä, Suomi ei ole yhden­kään naapu­ri­maansa vihol­li­nen, vaan huoleh­tii omasta turval­li­suu­des­taan.

Arvoi­sia puolue­val­tuusto, hyvät kuuli­jat,

Maail­man­po­li­tii­kan nyky­ti­laa kuvaa parhai­ten jatkuva muutos. Kaksi viik­koa sitten edus­tin Suomea Maail­man­pan­kin ja Kansain­vä­li­sen valuut­ta­ra­has­ton IMF:n vuosi­ko­kouk­sissa Washing­to­nissa.

Yhdys­val­to­jen pouk­koi­leva poli­tiikka ja sisään­päin kään­ty­mi­nen huoles­tut­ta­vat minua. Mitä vähem­män Yhdys­val­lat on läsnä kansain­vä­li­sessä poli­tii­kassa, sitä enem­män maail­massa on epävar­muutta. Suomen ja kaik­kien muiden avoi­mien yhteis­kun­tien on teräs­täy­dyt­tävä ja vaiku­tet­tava entistä voimak­kaam­min monen­kes­ki­sen, sään­töi­hin perus­tu­van kansain­vä­li­sen järjes­tel­män puolesta.

Erityi­sesti tässä ajassa Suomen johdossa on oltava vahvaa ulko- ja turval­li­suus­po­liit­tista osaa­mista. Sitä tasa­val­lan presi­dentti Sauli Niinis­töllä on. Tämän näke­myk­sen me suoma­lai­set selvästi jaamme. Ylen presi­dent­ti­ky­se­lyssä ylivoi­mai­nen enem­mistö suoma­lai­sista toivoo Niinis­tön jatka­van tehtä­väs­sään.

Niinistö on kulke­nut pitkän tien kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jasta, arvos­te­tusta valtio­va­rain­mi­nis­te­ristä ja edus­kun­nan puhe­mie­hestä tasa­val­lan presi­den­tiksi.

Minä näen Niinis­tössä edel­leen paljon samaa Saulia kuin aina. Hän on hieman etäi­nen, hänessä on rosoi­suutta, mystiik­kaa­kin. Hänessä on valta­vasti karis­maa. Niinis­tön kyky pereh­tyä asioi­hin ja omis­tau­tua niille on hämmäs­tyt­tävä. Tärkeiksi koke­mis­taan asioista hänellä on vahvat mieli­pi­teet. Eikä hän ujos­tele tuoda niitä julki. Niinistö ei epäröi johtaa. Elämä ja koke­mus ovat tuoneet Niinis­töön uusia sävyjä. Hän on pohdis­ke­lija.

Sauli Niinistö ei ole vain vahva ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan osaaja. Hän on arvo­joh­taja. Arvonsa Niinistö on näyt­tä­nyt myös tekoina. Niinistö oli vuonna 2007 mukana perus­ta­massa Tuki­kum­mit-säätiötä. Säätiön tavoite on kirkas: pois­taa yksin jäämi­nen ja tarkoi­tuk­set­to­muus nuor­ten elämästä.

Hän on väsy­mä­tön kohtuul­li­suu­den yhteis­kun­nan puoles­ta­pu­huja. ”Jos haluamme säilyt­tää jonkin­laista kohtuul­li­suutta, tulee vastus­taa ahneutta, jota ilme­nee kovin monella eri tavalla”, Niinistö on sano­nut.

Kohtuul­li­suu­desta hän on pitä­nyt kiinni myös omalla kohdal­laan. Suomen luon­nosta Niinistö on kiin­nos­tu­nut ja sitä hän kunnioit­taa. Heinä­kuussa 2015 yllät­tyi­vät Ylen Luonto-Suomen toimit­ta­jat: Saulia Naan­ta­lista askar­rutti keltai­nen kukka. Se vahvis­tui pals­ter­na­kaksi.

”En tunne yhtään suoma­laista, jolle luonto olisi vieras tai vailla merki­tystä”, Niinistö totesi Hossan kansal­lis­puis­ton avajai­sissa kesä­kuussa.

Meidän kokoo­mus­lais­ten on helppo aset­tua presi­dentti Niinis­tön vies­tien tueksi. Ne ovat samoja, joita olemme itse nosta­neet esiin. Kansan­liik­keen ehdok­kaaksi aset­tu­mi­nen oli istu­valle presi­den­tille luon­teva ratkaisu. Yhtä luon­te­vaa on, että meidän paik­kamme on Niinis­töä tuke­vassa kansan­liik­keessä. Arvoisa puolue­val­tuusto: Esitän, että asetumme kansan­liik­keen ehdok­kaan, tasa­val­lan presi­dentti Sauli Niinis­tön uudel­leen­va­lin­nan tueksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

21.2.2024

Pekka Toveri: Vank­ku­ma­ton ja horju­ma­ton tuki Ukrai­nalle on elinehto Euroo­pan turval­li­suu­delle

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe ajan­koh­tais­kes­kus­te­lussa Ukrai­nan tilan­teesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  Slava Ukraini. Kunnia Ukrai­nalle.  728 päivää sitten Venäjä käyn­nisti hyök­käys­so­dan

20.2.2024

Saara-Sofia Sirén: Työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia ei tehdä ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen aiheut­ta­masta työmark­ki­na­kaa­ok­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa työmark­ki­na­jär­jes­töillä on tärkeä rooli työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­li­joina. TES-neuvot­­te­­luissa työn­te­ki­jöille pyri­tään

Skip to content