Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­nen on tarkoi­tus viedä osaksi päätök­sen­te­koa, suun­nit­te­lua sekä käytän­tö­jen ohjausta ja kehit­tä­mistä. Näin voimme kustan­nus­te­hok­kaasti tehdä ratkai­suja, jotka vahvis­ta­vat orga­ni­saa­tioi­den ja yritys­ten varsi­naista toimin­taa.

Esimer­kiksi metsien myrs­ky­tu­hoi­hin varau­tu­mi­nen vähen­tää tuho­lais­va­hin­koja ja tulon­me­ne­tyk­siä. Metsä­no­mis­taja saa puun­myyn­ti­tu­loja ja puut voidaan­hyö­dyn­tää raaka-aineena ja ener­giana. Hyvin toimi­vien ratkai­su­jen valit­se­mi­seksi tarvit­semme tutki­musta ja työka­luja ilmas­to­kes­tä­vyy­den arvioin­tiin ja paran­ta­mi­seen.

Toimiva yhteis­kunta sopeu­tuu

Yhteis­kun­nan ja talou­den vakaus, kestävä ja hyvin yllä­pi­detty raken­nettu ympä­ristö ja infra­struk­tuuri, toimiva hallinto, korkea koulu­tus­taso sekä tutki­muk­seen, tekno­lo­gi­aan ja inno­vaa­tioi­hin panos­ta­mi­nen vahvis­ta­vat kykyä sopeu­tua muutok­siin. Näistä meidän kannat­taa pitää huolta tule­vai­suu­des­sa­kin.

Suoraan Suomea koet­te­le­vien sääil­miöi­den lisäksi ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set maail­malla välit­ty­vät Suomeen esimer­kiksi kaupan, raaka-ainei­den hinto­jen ja kansain­vä­li­sen poli­tii­kan kautta. Yhteys talou­del­li­sesti, sosi­aa­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestä­vään kehi­tyk­seen sekä turval­li­suu­teen on ilmei­nen. Kehi­tyk­sen tuke­mi­nen, köyhyy­den ja haavoit­tu­vuu­den vähen­tä­mi­nen, edis­tä­vät globaa­lia sopeu­tu­mista ilmas­ton­muu­tok­seen.

Kasvin­ja­los­tus avai­na­se­massa

Ilmas­ton lämpe­ne­mi­nen tuo mahdol­li­suuk­sia, joita voidaan hyödyn­tää ja aikaan­saada uutta liike­toi­min­taa. Esimer­kiksi maata­lou­dessa voidaan jalos­taa ja ottaa käyt­töön uusia vilje­ly­la­jik­keita tai tuot­ta­vam­pia lajik­keita.

Muutok­sesta voidaan hyötyä myös esimer­kiksi kehit­tä­mällä uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen kestä­vään käyt­töön perus­tu­via tekno­lo­gioita, tuot­teita ja biota­lou­den osaa­mista sekä liike­toi­min­taa, joiden avulla korva­taan fossii­li­sia ener­gia­läh­teitä ja raaka-aineita.

Tällai­set mahdol­li­suu­det voivat kuiten­kin peit­tyä hait­toi­hin, jos ilmas­ton­muu­tosta ei onnis­tuta hillit­se­mään ja ilmas­to­ris­kei­hin ei riit­tä­västi varau­duta maail­man­laa­jui­sesti. Varau­tu­malla harki­ten ja ajoissa vähen­nämme hait­toja, pienen­nämme kustan­nuk­sia ja muutamme uhkia mahdol­li­suuk­siksi. Arjen sopeu­tu­mi­nen koos­tuu toimista, joita toteut­ta­vat niin julki­nen sektori, yrityk­set kuin kansa­lai­set­kin.

Julkaistu Aamu­leh­dessä 20.11.2014

Lisää sisältöä samassa kategoriassa