Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Orpo: Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nasta pide­tään huolta

Orpo: Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nasta pide­tään huolta

Julkaistu:

Kansain­vä­li­nen finans­si­kriisi jälki­seu­raa­muk­si­neen on osoit­ta­nut, että Suomen talous­ke­hi­tys on voimak­kaasti riip­pu­vai­nen kansain­vä­li­seen talou­teen liit­ty­vistä muutok­sista. Muutok­set ovat viime kuukausina tuoneet muka­naan suuria ongel­mia, mutta pitää muis­taa, että hyvin­voin­timme perus­tuu vien­tiin ja kansain­vä­li­syy­teen. Siksi eris­täy­ty­mi­nen ei ole meille mikään vaih­toehto. Suomi elää kansain­vä­li­syy­destä ja viisain toimin menes­tymme kansain­vä­li­sessä talou­dessa myös jatkossa.

Euroo­pan talous­ti­lanne on kuiten­kin edel­leen kovin epävarma. Nyt tärkeintä on luoda luot­ta­musta. Luot­ta­musta talou­den vakau­teen koko Euroo­passa ja euroa­lu­een talou­teen globaa­listi.

Luot­ta­mus euroop­pa­lai­seen talou­den­pi­toon riip­puu pitkälti siitä, miten euro­maat onnis­tu­vat toteut­ta­maan talou­del­li­sia uudis­tuk­sia. Tässä katseet kään­ty­vät erityi­sesti Kreik­kaan, mutta myös muiden maiden on tehtävä osansa, jotta kaikki euroop­pa­lai­set eivät joudu tilan­teesta kärsi­mään.

Eili­sessä EU-maiden valtion­va­rain­mi­nis­te­rei­den kokouk­sessa sovit­tiin budjet­tien esitar­kas­tuk­sesta. Tarkoi­tus ei ole puut­tua budjet­tien yksi­tyis­koh­tiin, vaan kiin­nit­tää huomiota valtion­ta­lou­den tasa­pai­noon tavoit­teena ennal­taeh­käistä ongel­mia.

Esitys on Suomen edun mukai­nen. Euroa­lu­eella talou­temme ovat yhteen sidot­tuja, joten budjet­tien nykyistä parempi seuranta on hyväksi erityi­sesti pienelle Suomelle. Viimeksi tällä viikolla Kansain­vä­li­sen valuut­ta­ra­has­ton valtuus­kun­nan vierai­lun yhtey­dessä todet­tiin, että Suomi on talou­den­pi­dos­saan euroop­pa­lai­sen apukou­lun prii­muk­sia. Suomen on edel­ly­tet­tävä myös muilta vastuul­lista talou­den­pi­toa. Siksi Euroo­pan komis­sion tarkem­paa budjet­ti­seu­ran­taa ei pidä tyrmätä. Suomella on talous­asioissa kokoonsa nähden paljon arvo­val­taa, koska meillä on näyt­töä julki­sen talou­temme hyvästä hoita­mi­sesta. Tätä saavu­tet­tua arvo­val­taa meidän kannat­taa nyt käyt­tää.

Maamme saamaan posi­tii­vi­sen palaut­tee­seen voisi helposti tuudit­tau­tua. Olisi kuiten­kin erit­täin vahin­gol­lista työn­tää pää pensaa­seen ja kuvi­tella, että selviämme nyky­me­nolla myös tule­vai­suu­den haas­teista. Se, että olemme selviy­ty­jiä euroa­lu­eella, ei vielä tarkoita sitä, että jatkossa pystyi­simme rahoit­ta­maan edes nyky­muo­toi­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­neen ja tulon­siir­toi­neen ilman merkit­tä­viä uudis­tuk­sia. Emme pysty. Tämä tosia­sia on kaik­kien tunnus­tet­tava.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä yhtyy­kin valtio­va­rain­va­lio­kun­nan näke­myk­seen siitä, että halli­tuk­sen on huoleh­dit­tava toimen­pi­teistä, joilla julki­sen talou­den kestä­vyys turva­taan ja erityi­sesti työl­li­syy­den ja talous­kas­vun edis­tä­mi­sestä huoleh­di­taan.

Kehys­me­net­te­lyllä on lukuis­ten sekä koti­mais­ten että kansain­vä­lis­ten arvioi­den mukaan keskei­nen rooli julki­sen talou­den hyvässä hoidossa. Monet ovat silti tässä­kin salissa arvos­tel­leet tiuk­kaa kehys­käy­tän­töä. Toivot­ta­vasti ne ajatuk­set ovat talous­krii­sin myötä hautau­tu­neet. Kehys­se­lon­teko antaa meille nytkin mahdol­li­suu­den tarkas­tella käsillä olevaa tilan­netta ja talou­den­pi­toa pidem­mällä aika­vä­lillä.

Halli­tusta voi perus­tel­lusti kiit­tää taan­tu­man aikai­sista toimista. Työt­tö­myy­den kasvua on kyetty merkit­tä­västi hidas­ta­maan ja talou­del­lista toime­liai­suutta edis­tä­mään. Työl­li­syy­den yllä­pi­tä­mi­nen ja työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen on myös jatkossa aivan keskei­sessä asemassa, erityi­sesti nuori­so­työt­tö­myy­teen on jatkos­sa­kin tartut­tava räätä­löi­dyin toimin. Vakaa talou­den kehi­tys pohjau­tuu työn­te­koon ja yrit­tä­mi­seen.

Kehys­se­lon­teossa linja­taan keinoja, joilla julki­sen talou­den tasa­paino saavu­te­taan. Nykyistä pidem­mät työurat, julki­sen sekto­rin tuot­ta­vuu­den kasvat­ta­mi­nen ja talous­kas­vua vahvis­ta­vat uudis­tuk­set ovat posi­tii­vi­sia ja kestä­viä keinoja, joilla taloutta voidaan vauh­dit­taa. Kaksi nopeam­min toimi­vaa, mutta talou­teen ja ihmis­ten arkeen nega­tii­vi­sesti vaikut­ta­vaa keinoa ovat veron­ko­ro­tuk­set ja meno­leik­kauk­set. Niitä on pyrit­tävä mini­moi­maan posi­tii­vis­ten keino­jen reip­paalla edis­tä­mi­sellä.

Valtio­va­rain­va­lio­kunta koros­taa mietin­nös­sään tuot­ta­vuu­den merki­tystä uusissa hank­keissa. Esimer­kiksi väyläin­ves­toin­neissa pitäisi valio­kun­nan mielestä aloit­taa seuraa­valla kehys­kau­della vain sellai­sia hank­keita, jotka paran­ta­vat tuot­ta­vuutta selvästi tai jotka ovat vält­tä­mät­tö­miä tuot­ta­van toimin­nan käyn­nis­tä­mi­seksi. Samoin valio­kunta koros­taa tieto­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mistä tuot­ta­vuu­den lisää­mi­seksi kunta­pal­ve­luissa. Nämä ovat oikeita linjauk­sia ja suunta tulee huomioida kunta- ja valtion­hal­lin­nossa laajem­min­kin. Tuot­ta­vuus on keskei­nen avain­sana tule­vai­suu­den haas­tei­den ratkai­sussa.

Tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­sessa tärkeintä on työn­te­ki­jöi­den hyvin­vointi ja osaa­mi­nen. Työn­te­kijä, joka ei koe työs­sään jaksa­vansa, ei varmasti myös­kään halua piden­tää työuraansa.

Hyvällä henki­lös­tö­po­li­tii­kalla - eten­kin hyvällä johta­mi­sella, luodaan työn ilosta synty­vää merki­tystä työtä­te­ke­vien suoma­lais­ten arkeen. Moti­voi­tu­nut työn­te­kijä tarjoaa paitsi työnan­ta­jalle, myös koko yhteis­kun­nalle kasvun eväitä. Tuot­ta­vuus ei ole kiro­sana, joka revi­tään työn­te­ki­jän selkä­na­hasta, vaan onnis­tu­neella henki­lös­tö­po­li­tii­kalla tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen tuo kaikille lisää.

Osaa­mista on vaalit­tava, se on tule­vai­suu­den menes­tys­te­ki­jöistä tärkeim­piä.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä iloit­see siitä, että koulu­tus­pa­nos­tuk­sista ei tingitä, vaan kehys­kau­della esimer­kiksi yliopis­to­jen perus­voi­ma­va­roja vahvis­te­taan edel­leen ja perus­o­pe­tuk­sen ryhmä­ko­koja pyri­tään pienen­tä­mään.

Oppo­si­tion puheissa vaadi­taan samaan aikaan sekä meno­ta­son selkeää nosta­mista, että nykyistä tarkem­paa talou­den­pi­toa ja kestä­vyys­va­jeen paik­kausta. Kuiten­kin on selvää, että kakkua ei voi samaan aikaa syödä ja sääs­tää. Siksi on ratkais­tava, miten kakkua kasva­te­taan tai sääs­te­tään siten, että hyvin­voin­timme ei vaarannu.

Mainit­se­mani posi­tii­vi­set keinot: työurien piden­nys, tuot­ta­vuu­den nosto ja kasvun vahvis­ta­mi­nen on otet­tava laajasti käyt­töön ja toivoa sopii, että myös vastuul­li­nen oppo­si­tio on mukana raken­ta­massa kestä­viä ratkai­suja esimer­kiksi työurien piden­tä­mi­sen ja eläke­rat­kai­sui­den osalta.

Jotta suuriin meno­leik­kauk­siin tai veron­ko­ro­tuk­siin ei tarvit­sisi mennä, tarvi­taan yhteis­työn henkeä. Silloin ei pelata popu­lis­mi­kor­teilla bluf­fia ääni­potti silmissä kiiluen, vaan kanne­taan yhteistä huolta suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suu­desta.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää erit­täin tärkeänä, että julki­sen talou­den kanto­ky­vystä huoleh­di­taan ja tarpeel­li­sia uudis­tuk­sia tehdään riit­tä­vän nopealla aika­tau­lulla. Menes­ty­jät erot­tu­vat silloin, kun on vaikeaa. Kokoo­muk­sen kris­tal­lin­kir­kas tavoite on, että Suomi on vakaalle pohjalle raken­tuva hyvin­voin­tiyh­teis­kunta myös tämän taan­tu­man jälkeen.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

12.6.2024

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus hyvästä lapsuu­desta ja sen suoje­lusta

Tämä julkaisu on kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus lasten­suo­je­lun uudis­tus­työ­hön. Kyse on isosta urakasta, joka ei tule valmiiksi tällä vaali­kau­della tai tämän

27.5.2024

Sauli Seit­ten­ranta: ”Lääke­pula on turval­li­suusuhka”

2021 rahti­laiva tukki Suezin kana­van. 2022 Kiinan rajut koro­na­ra­joi­tuk­set johti­vat Shang­hain ja Shenz­he­nin tehtai­den ja sata­mien kapa­si­tee­tin laskuun. 2024 huthi­ka­pi­nal­lis­ten

24.5.2024

Susanne Päivä­rinta: ”Suomen turva on vahva Eurooppa”

Elämme massii­vis­ten haas­tei­den ja kasain­vä­lis­ten jännit­tei­den aikaa. Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa jatkuu, Suomi on sulke­nut itära­jansa. Venä­jän suun­nalta voimme odot­taa jatkos­sa­kin

Skip to content