Kokoomus.fi
Orpo: Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nasta pidetään huolta

Orpo: Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nasta pidetään huolta

Julkaistu: 9.6.10 Uutiset

Kansain­vä­linen finans­si­kriisi jälki­seu­raa­muk­sineen on osoit­tanut, että Suomen talous­ke­hitys on voimak­kaasti riippu­vainen kansain­vä­liseen talouteen liitty­vistä muutok­sista. Muutokset ovat viime kuukausina tuoneet mukanaan suuria ongelmia, mutta pitää muistaa, että hyvin­voin­timme perustuu vientiin ja kansain­vä­li­syyteen. Siksi eristäy­ty­minen ei ole meille mikään vaihtoehto. Suomi elää kansain­vä­li­syy­destä ja viisain toimin menes­tymme kansain­vä­li­sessä talou­dessa myös jatkossa.

Euroopan talous­ti­lanne on kuitenkin edelleen kovin epävarma. Nyt tärkeintä on luoda luotta­musta. Luotta­musta talouden vakauteen koko Euroo­passa ja euroa­lueen talouteen globaa­listi.

Luottamus euroop­pa­laiseen talou­den­pitoon riippuu pitkälti siitä, miten euromaat onnis­tuvat toteut­tamaan talou­del­lisia uudis­tuksia. Tässä katseet kääntyvät erityi­sesti Kreikkaan, mutta myös muiden maiden on tehtävä osansa, jotta kaikki euroop­pa­laiset eivät joudu tilan­teesta kärsimään.

Eilisessä EU-maiden valtion­va­rain­mi­nis­te­reiden kokouk­sessa sovittiin budjettien esitar­kas­tuk­sesta. Tarkoitus ei ole puuttua budjettien yksityis­kohtiin, vaan kiinnittää huomiota valtion­ta­louden tasapainoon tavoit­teena ennal­taeh­käistä ongelmia.

Esitys on Suomen edun mukainen. Euroa­lu­eella talou­temme ovat yhteen sidottuja, joten budjettien nykyistä parempi seuranta on hyväksi erityi­sesti pienelle Suomelle. Viimeksi tällä viikolla Kansain­vä­lisen valuut­ta­ra­haston valtuus­kunnan vierailun yhtey­dessä todettiin, että Suomi on talou­den­pi­dossaan euroop­pa­laisen apukoulun priimuksia. Suomen on edelly­tettävä myös muilta vastuul­lista talou­den­pitoa. Siksi Euroopan komission tarkempaa budjet­ti­seu­rantaa ei pidä tyrmätä. Suomella on talous­asioissa kokoonsa nähden paljon arvovaltaa, koska meillä on näyttöä julkisen talou­temme hyvästä hoita­mi­sesta. Tätä saavu­tettua arvovaltaa meidän kannattaa nyt käyttää.

Maamme saamaan positii­visen palaut­teeseen voisi helposti tuudit­tautua. Olisi kuitenkin erittäin vahin­gol­lista työntää pää pensaaseen ja kuvitella, että selviämme nykyme­nolla myös tulevai­suuden haasteista. Se, että olemme selviy­tyjiä euroa­lu­eella, ei vielä tarkoita sitä, että jatkossa pystyi­simme rahoit­tamaan edes nykymuo­toisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan palve­luineen ja tulon­siir­toineen ilman merkit­täviä uudis­tuksia. Emme pysty. Tämä tosiasia on kaikkien tunnus­tettava.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä yhtyykin valtio­va­rain­va­lio­kunnan näkemykseen siitä, että halli­tuksen on huoleh­dittava toimen­pi­teistä, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan ja erityi­sesti työlli­syyden ja talous­kasvun edistä­mi­sestä huoleh­ditaan.

Kehys­me­net­te­lyllä on lukuisten sekä kotimaisten että kansain­vä­listen arvioiden mukaan keskeinen rooli julkisen talouden hyvässä hoidossa. Monet ovat silti tässäkin salissa arvos­telleet tiukkaa kehys­käy­täntöä. Toivot­ta­vasti ne ajatukset ovat talous­kriisin myötä hautau­tuneet. Kehys­se­lonteko antaa meille nytkin mahdol­li­suuden tarkas­tella käsillä olevaa tilan­netta ja talou­den­pitoa pidem­mällä aikavä­lillä.

Halli­tusta voi perus­tel­lusti kiittää taantuman aikai­sista toimista. Työttö­myyden kasvua on kyetty merkit­tä­västi hidas­tamaan ja talou­del­lista toime­liai­suutta edistämään. Työlli­syyden ylläpi­tä­minen ja työlli­syy­sasteen nosta­minen on myös jatkossa aivan keskei­sessä asemassa, erityi­sesti nuori­so­työt­tö­myyteen on jatkos­sakin tartuttava räätä­löidyin toimin. Vakaa talouden kehitys pohjautuu työntekoon ja yrittä­miseen.

Kehys­se­lon­teossa linjataan keinoja, joilla julkisen talouden tasapaino saavu­tetaan. Nykyistä pidemmät työurat, julkisen sektorin tuotta­vuuden kasvat­ta­minen ja talous­kasvua vahvis­tavat uudis­tukset ovat positii­visia ja kestäviä keinoja, joilla taloutta voidaan vauhdittaa. Kaksi nopeammin toimivaa, mutta talouteen ja ihmisten arkeen negatii­vi­sesti vaikut­tavaa keinoa ovat veron­ko­ro­tukset ja menoleik­kaukset. Niitä on pyrittävä minimoimaan positii­visten keinojen reippaalla edistä­mi­sellä.

Valtio­va­rain­va­lio­kunta korostaa mietin­nössään tuotta­vuuden merki­tystä uusissa hankkeissa. Esimer­kiksi väyläin­ves­toin­neissa pitäisi valio­kunnan mielestä aloittaa seuraa­valla kehys­kau­della vain sellaisia hankkeita, jotka paran­tavat tuotta­vuutta selvästi tai jotka ovat välttä­mät­tömiä tuottavan toiminnan käynnis­tä­mi­seksi. Samoin valio­kunta korostaa tieto­jär­jes­telmien kehit­tä­mistä tuotta­vuuden lisää­mi­seksi kunta­pal­ve­luissa. Nämä ovat oikeita linjauksia ja suunta tulee huomioida kunta- ja valtion­hal­lin­nossa laajem­minkin. Tuottavuus on keskeinen avainsana tulevai­suuden haasteiden ratkai­sussa.

Tuotta­vuuden paran­ta­mi­sessa tärkeintä on työnte­ki­jöiden hyvin­vointi ja osaaminen. Työntekijä, joka ei koe työssään jaksa­vansa, ei varmasti myöskään halua pidentää työuraansa.

Hyvällä henki­lös­tö­po­li­tii­kalla - etenkin hyvällä johta­mi­sella, luodaan työn ilosta syntyvää merki­tystä työtä­te­kevien suoma­laisten arkeen. Motivoi­tunut työntekijä tarjoaa paitsi työnan­ta­jalle, myös koko yhteis­kun­nalle kasvun eväitä. Tuottavuus ei ole kirosana, joka revitään työnte­kijän selkä­na­hasta, vaan onnis­tu­neella henki­lös­tö­po­li­tii­kalla tuotta­vuuden paran­ta­minen tuo kaikille lisää.

Osaamista on vaalittava, se on tulevai­suuden menes­tys­te­ki­jöistä tärkeimpiä.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä iloitsee siitä, että koulu­tus­pa­nos­tuk­sista ei tingitä, vaan kehys­kau­della esimer­kiksi yliopis­tojen perus­voi­ma­varoja vahvis­tetaan edelleen ja perus­o­pe­tuksen ryhmä­kokoja pyritään pienen­tämään.

Opposition puheissa vaaditaan samaan aikaan sekä menotason selkeää nosta­mista, että nykyistä tarkempaa talou­den­pitoa ja kestä­vyys­vajeen paikkausta. Kuitenkin on selvää, että kakkua ei voi samaan aikaa syödä ja säästää. Siksi on ratkaistava, miten kakkua kasva­tetaan tai säästetään siten, että hyvin­voin­timme ei vaarannu.

Mainit­semani positii­viset keinot: työurien pidennys, tuotta­vuuden nosto ja kasvun vahvis­ta­minen on otettava laajasti käyttöön ja toivoa sopii, että myös vastuul­linen oppositio on mukana raken­ta­massa kestäviä ratkaisuja esimer­kiksi työurien piden­tä­misen ja eläke­rat­kai­suiden osalta.

Jotta suuriin menoleik­kauksiin tai veron­ko­ro­tuksiin ei tarvitsisi mennä, tarvitaan yhteistyön henkeä. Silloin ei pelata populis­mi­kor­teilla bluffia äänipotti silmissä kiiluen, vaan kannetaan yhteistä huolta suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan tulevai­suu­desta.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä pitää erittäin tärkeänä, että julkisen talouden kanto­ky­vystä huoleh­ditaan ja tarpeel­lisia uudis­tuksia tehdään riittävän nopealla aikatau­lulla. Menes­tyjät erottuvat silloin, kun on vaikeaa. Kokoo­muksen kristal­lin­kirkas tavoite on, että Suomi on vakaalle pohjalle rakentuva hyvin­voin­tiyh­teis­kunta myös tämän taantuman jälkeen.


Kuvat


Kokoomus.fi