Halli­tus on tehnyt viime aikoina tärkeitä ener­gia­po­liit­ti­sia päätök­siä. Fenno­voi­man ydin­voi­ma­lu­van peri­aa­te­pää­tök­sen täyden­tä­mistä seurasi tällä viikolla koti­maista uusiu­tu­vaa ener­giaa tuke­vat päätök­set.

Halli­tus päätti alen­taa turpeen vero­tuk­sen tasoa ja nostaa metsä­hak­keen tukea bioener­gian kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi kivi­hii­leen verrat­tuna. Viime­ai­kai­set muutok­set halli­tuk­sen kokoon­pa­nossa mahdol­lis­ti­vat päätök­sen teke­mi­sen.

Päätök­sillä on monia myön­tei­siä vaiku­tuk­sia. Koti­mai­sen turpeen ja metsä­hak­keen käyttö kivi­hii­len sijasta on ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­pää, lisää huol­to­var­muutta sekä paran­taa ener­giao­ma­va­rai­suutta ja kaup­pa­ta­setta jättäen rahat koti­maa­han. Lisäksi se on myös satsaus suoma­lai­seen työhön.

Metsä­hak­keen kilpai­lu­ky­kyä ja käytön kannat­ta­vuutta ovat viime vuosina rasit­ta­neet kivi­hii­len ja pääs­tö­oi­keuk­sien hinto­jen roima lasku. Samaan aikaan myös pien­puun korjuu­tu­kien jatku­vuus on ollut vali­tet­ta­vasti jo useam­man vuoden epävar­maa.

Haas­teista huoli­matta Suomi on eden­nyt kohti EU:n uusiu­tu­van ener­gian tavoi­tetta riva­kam­min kuin useat muut EU-maat. Uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den osuus nousi Suomessa viime vuonna jo 35 prosent­tiin. Myös puupoh­jai­sen ener­gian käytössä saavu­tet­tiin jälleen uusi ennä­tys. Metsä­hak­keen käyttö on jo yli kahdek­san­ker­tai­nen 2000-luvun alkuun verrat­tuna. Nämä ovat hienoja saavu­tuk­sia!

Kun vielä saamme edus­kun­nassa parhail­laan käsit­te­lyssä olevan kestä­vän metsä­ta­lou­den rahoi­tus­lain (kemera) uudis­tet­tua, turvaamme ener­gia­puun keruun tuke­mi­sen jatkos­sa­kin. Uudessa kemera- järjes­tel­mässä ener­gia­puun kerää­mistä on tarkoi­tus tukea osana pinta-alatu­kea, eli koro­te­tun pinta-alatuen muodossa. Uuden keme­ran on tarkoi­tus tulla voimaan ensi heinä­kuusta lähtien ja olla voimassa vuoteen 2020 asti.

Panos­tuk­set koti­mai­seen bioener­gi­aan ja ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen ovat myös osa halli­tuk­sen ilmas­to­po­li­tiik­kaa, joka tähtää kivi­hii­len käytön vähen­tä­mi­seen. Kivi­hii­len polt­ta­mi­nen on suurim­pia ilmas­toa lämmit­tä­vien hiili­diok­si­di­pääs­tö­jen lähteitä.

Suomen vahvuus on ener­gia­jär­jes­tel­män moni­puo­li­suus ja koti­mai­sella bioener­gialla on siinä tärkeä osa. Metsä­bio­mas­san ener­gia­käyttö lisää ener­giao­ma­va­rai­suutta, huol­to­var­muutta ja luo työpaik­koja.

Metsä­teol­li­suus ehdit­tiin joita­kin vuosia sitten jo julis­taa aurin­gon­las­kun alaksi. Alan yritys­ten viime­ai­kai­set suuret inves­toin­nit, kuten yli miljardi euroa maksava biotuo­te­teh­das Ääne­kos­kelle, kuiten­kin osoit­ta­vat että metsässä on yhä Suomen tule­vai­suus.

 

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teri Petteri Orpon kolumni Turun Sano­missa 11.10.2014

Lisää sisältöä samassa kategoriassa