Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Sivistyspolitiikan verkosto / Oppi­vel­vol­li­suus - osaksi laajem­paa koulun uudis­tusta?

Oppi­vel­vol­li­suus - osaksi laajem­paa koulun uudis­tusta?

Julkaistu:

Sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­teks­tissä KT, dosentti Esko Korkea­koski pohtii halli­tuk­sen hanketta oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­sesta toiselle asteelle.

Globaa­lit talous­nä­ky­mät huoles­tut­ta­vat. EU:n tuki­pa­ke­tit ja lainat lankea­vat aika­naan makset­ta­viksi. Lopul­lis­ten maksa­jien vahva talous auttaa selviy­ty­mään. Suomi otta­nee koro­nan takia 30 miljar­dia velkaa. Loppu­las­kua ei kukaan tiedä. Kunta­ta­lous ei kestä nyt lisä­me­noja.

Talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vosto on kriti­soi­nut halli­tuk­sen talous­suun­ni­tel­mia, finans­si­po­li­tiik­kaa ja työl­lis­tä­mis­toi­mia. Hapuilu talous­po­li­tii­kassa, velkaan­tu­mi­nen, työt­tö­myy­den kasvu ja korona luovat varjon myös sivis­tys­po­li­tii­kan suun­ni­tel­mille. Osa niistä on tilk­ku­täk­ki­mäi­siä.

Iso halli­tuk­sen koulu­tus­po­liit­ti­nen uudis­tus on oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­nus 18-vuotiaiksi saakka. Opetus­mi­nis­teri Li Anders­so­nin mukaan se astuu voimaan 2021 ikäluo­kit­tain. Maksut­to­mana se jatku­nee toisen asteen tutkin­toon tai 20-vuotiaiksi saakka.

Uudis­tus pyrkii kaven­ta­maan oppi­mi­se­roja. Tavoit­teena myös paran­taa koulu­tuk­sel­lista tasa-arvoa. Usko­taan, että uudis­tus vähen­tää syrjäy­ty­mistä ja paran­taa työl­lis­ty­mistä.

Uudis­tus edel­lyt­tää kuiten­kin isoa oppi­ja­läh­töistä remont­tia varhais­kas­va­tuk­sesta perus­o­pe­tuk­sen loppuun saakka. Muutoin ikävät skenaa­riot voivat toteu­tua.

Oppi­mi­sen nälkää vaalit­tava varhais­kas­va­tuk­sesta alkaen

Epäi­len, että uudis­tus kompas­te­lee peda­go­giik­kaan. Perus­o­pe­tuk­sen lopussa kaikilla ei ole edes tyydyt­tä­vää luku- ja kirjoi­tus­tai­toa – lasku­tai­to­kin ontuu. Viiden­nek­sellä osaa­mi­nen ja opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tio ovat heive­röi­siä. Suurin osa heistä on poikia. Olete­taan liikaa, että toisella asteella kaikki ottai­si­vat vastuun opis­ke­lus­taan.

Oppi­mi­se­ro­jen kaven­ta­mis­pu­heet ovat epämää­räi­siä. Eikö nyt tulisi paran­taa kaik­kien suori­tuk­sia? Olisi tähdät­tävä yksi­löl­li­seen maksi­mi­ke­hi­tyk­seen. Olisi vahvis­tet­tava sisäistä opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tiota!

Ihanne olisi erilai­nen opetus eri tavoin oppi­ville. Se on varioin­tia tavoit­teissa, mene­tel­missä, palaut­teissa ja tuki­jär­jes­te­lyissä. Isoissa inkluusiota yllä­pi­tä­vissä opetus­ryh­missä se on utopiaa. Eriyt­tä­mi­sen voima ei ole kuiten­kaan kadon­nut! Se on vaikeaa ja työlästä, mutta ei mahdo­tonta.

Perus­kou­lun alkuai­koina ns. koulu­val­miu­den ongelma oli iso asia – lapsen ongel­mana. Kyse onkin koulun ongel­masta eli missä määrin se kyke­nee kohtaa­maan erilai­suu­den.

Moti­vaa­tio oppia, ottaa vastuuta omasta oppi­mi­sesta kart­tuu, jos sitä tukeva into­mieli vallit­see kotona, koulussa ja kave­reissa. Ensim­mäi­senä työvuo­te­nani opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tok­sessa opet­ta­jat havah­dut­ti­vat minut jatko-opis­ke­luin­nok­kuu­del­laan. Hyppä­sin virtaan mukaan.

Nyt perus­o­pe­tus on varsin monille oppi­laille liian helppo. Monet opet­ta­jat tuup­paa­vat toki nopeasti etene­viä­kin ponnis­te­le­maan. Pitäisi edel­lyt­tää enem­män – vaati­muk­set oppi­las­koh­tai­sesti mitoit­taen.

Profes­sori Erkki Olki­nuora kirjoitti aika­naan opis­ke­lun mielek­kyy­destä. Joil­le­kin mielek­kyys syntyy ryhmissä työs­ken­nel­len, tutki­vana opis­ke­luna, projek­ti­töinä, käsillä teke­mi­senä, ongel­mia ratkoen ja luovuutta toteut­taen. Osuva, kannus­tava ja välit­tävä palaute yllä­pi­tää uskoa omaan yrit­tä­mi­seen – raken­taa persoo­nia, kuten Jari Saras­vuo sanoo.

Tasa-arvo on yhtä­läi­sissä mahdol­li­suuk­sissa oppia ja opis­kella. Se ei tarkoita kaikille saman­laista opetusta. Sitä linjaa edusti jo 1960-luvulla mm. profes­sori Tors­ten Husén. Se olisi yksi­löi­den ja yhteis­kun­tien etu. Vastuun otta­mista omasta opis­ke­lusta tulisi tietoi­sesti ohjata ja harjoit­taa.

Syrjäy­ty­mi­nen uhkaa, oppi­vel­vol­li­suu­den pituu­desta huoli­matta, mm. erityi­sen tuen tarvit­si­joita, oppi­mis­vai­keuk­sista kärsi­viä sekä istu­mi­seen ja kuun­te­le­mi­seen koulussa kyllään­ty­neitä.

Väite­tään, että koulu­me­nes­tys raken­ne­taan kotona. Suhde opis­ke­luun heijas­te­lee toki kodin asen­teita. Siellä kylve­tään syrjäy­ty­mi­sen ja onnis­tu­mi­sen siemen.

Syrjäy­ty­mi­nen voi alkaa jo varhais­kas­va­tuk­sessa. Tutki­mus­ten mukaan silloin kannat­taa lapsiin panos­taa eniten. Se on rahaa pankissa. Pakko opis­ke­lun kannus­ti­mena syö sisäi­sen moti­vaa­tion ja muut­taa koulun säily­tys­pai­kaksi.

Jatkuva suori­tus­ten mittaa­mi­nen ja parem­muus­ver­tai­lut ovat yhä koulu­to­del­li­suutta. Jotkut ovat aina pahnan pohjim­mai­sia. Kenen itse­tunto sen kestää? Karsiva opin­tie kohte­lee kaltoin alisuo­rit­ta­jia. Arvomme ovat menes­ty­jien puolella. Kilpaur­heilu on ”räikein” esimerkki tästä.

Peda­go­giikka ei ole enää ykkös­asia toisella asteella - ei sen opet­ta­jien koulu­tuk­ses­sa­kaan – saatikka erityis­pe­da­go­giikka. Perus­o­pe­tuk­sessa pärjän­neet otta­vat lisä­vas­tuuta oppi­mi­ses­taan siel­lä­kin. Pullon­kau­lana ovat perus­o­pe­tuk­sen rimaa hipoen suorit­ta­neet – innot­to­mat, keskeyt­tä­jät ja tule­vat syrjäy­ty­jät jne.

Uudis­tuk­sen talous­vai­ku­tuk­sia

Syrjäy­ty­nyt nuori maksaa Valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­ras­ton mukaan yhteis­kun­nalle elämänsä aikana noin 1,2 miljoo­naa euroa. Vaille toisen asteen tutkin­toa­han jää nyt noin 16 % ikäluo­kasta. Oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­nus maksaa valtiolle vuodessa noin 130-150 miljoo­naa.

Jokai­nen koulu­pu­do­kas, syrjäy­tyjä ja alisuo­riu­tuja on mene­tys kansan­ta­lou­delle. Maksut­to­muus toisen asteen tutkin­toon saakka on tarpeel­li­nen, mutta ei riit­tävä inves­tointi - edes talou­den “hätä­ti­lassa.”

Opet­ta­jien ammat­ti­jär­jestö OAJ haluaa, että perus­o­pe­tuk­sen tulisi olla kunnossa oppi­vel­vol­li­suutta jatket­taessa. Elin­kei­noe­lä­män Keskus­liitto EK vaatii mm. lisää yksi­löl­listä tukea oppi­mi­seen.

Mitä tulisi tehdä?

Oppi­vel­vol­li­suu­den laaje­tessa olisi tarkas­tel­tava myös isoa kuvaa koulu­jär­jes­tel­mäs­sämme - opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sesta alkaen. Uudis­ta­mi­seen olisi nyt eväitä enem­män kuin koskaan. Seuraava vaihe voisi olla varhais­kas­va­tuk­sen ja ensim­mäis­ten koulu­vuo­sien koko­nai­suus. Punai­nen lanka ei ole raken­teissa, ei maksut­to­muu­dessa - ei liioin inkluusiossa. Jokai­sen lapsen ja nuoren tulisi kokea aito oppi­mi­sen ilo ja löytää sisäi­set voimansa. Se sytyt­tää moti­vaa­tion. Se kantaa läpi elämän.

Oppi­vel­vol­li­suu­den jatka­mi­nen edel­lyt­täisi myös toisen asteen opet­ta­jien mitta­vaa peda­go­gista täyden­nys­kou­lu­tusta. Istu­mista ja kuun­te­le­malla oppi­mista olisi tarkas­tel­tava kriit­ti­sesti kaikessa koulu­tuk­sessa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.11.2020

Harjoit­te­lu­kou­lu­jär­jes­telmä pitää laajen­taa varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan­kou­lu­tuk­seen

Suomi on tunnettu laaduk­kaasta opet­ta­jan­kou­lu­tuk­ses­taan. Sen erot­taa muista maista käytös­sämme oleva harjoit­te­lu­kou­lu­jär­jes­telmä. Järjes­tel­mässä opet­ta­jao­pis­ke­li­jat saavat mahdol­li­suu­den opis­kella erityi­sissä harjoit­te­lu­kou­luissa, jotka

19.7.2019

Sivis­tys­po­li­tii­kan verkosto: Peda­go­gi­siin ratkai­sui­hin yhä enem­män huomiota korkea­kou­lu­tuk­sessa

”Osaa­mi­sen eri tavat muut­tu­vat ja moni­puo­lis­tu­vat tule­vai­suu­dessa” Tule­vai­suu­dessa nousee esille entistä yksi­löl­li­sem­mät ja moni­puo­li­sem­mat peda­go­gi­set ratkai­sut korkea­kou­lu­tuk­sen saralla opis­ke­li­joi­den oppi­mi­sen

9.4.2019

Sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­teksti: Koke­muk­sia korkea­kou­lu­fuusiosta

Tampere3 -korkea­kou­lu­jen fuusio on ollut paljon julki­suu­dessa viime vuosien aikana. Tuossa proses­sissa syntyi opis­ke­li­ja­mää­räl­tään maamme toiseksi suurin yliopisto, ja uusi

Skip to content