Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / EU / Opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen: Suomi ei saa olla EU:n jarru

Opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen: Suomi ei saa olla EU:n jarru

Julkaistu:

Tiedote
3.5.2018

Opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen vaatii Suomelta – niin nykyi­seltä kuin tule­val­ta­kin halli­tuk­selta – rohkeutta tukea EU:n uusia avauk­sia. Suomi ei saa aset­tua jarruksi unio­nin kunnian­hi­moi­selle kehit­tä­mi­selle Brexi­tin jälkei­sessä ajassa eikä vastus­taa komis­sion kaavai­le­mia panos­tuk­sia tutki­muk­seen, osaa­mi­seen ja opis­ke­li­ja­vaih­don kaksin­ker­tais­ta­mi­seen.

EU-komis­sion ehdo­tus unio­nin rahoi­tus­ke­hyk­seksi 2021–2027 esitel­tiin eilen. Ehdo­tuk­sessa koulu­tus, tutki­mus- ja inno­vaa­tio­toi­minta sekä nuoriso ovat pain­opis­teinä. Eras­mus+ -vaihto-ohjel­man rahoi­tus yli kaksin­ker­tais­tuisi.

Kehy­seh­do­tuk­sessa paino­te­taan erityi­sesti ns. euroop­pa­laista lisä­ar­voa eli sitä, että yhdellä eurolla EU-tasolla saadaan enem­män aikai­seksi kuin samalla eurolla kansal­li­sella tasolla.

– EU-rahoi­tus­ke­hyk­sissä on kyse siitä, mihin haluamme EU:n panos­ta­van. Haluamme Euroo­pan olevan kilpai­lu­ky­kyi­nen ja raken­ta­van tule­vai­suutta, sanoo opetus­mi­nis­teri Sanni Grahn-Laaso­nen.

– Suomi ei saa aset­tua jarruksi unio­nin kunnian­hi­moi­selle kehit­tä­mi­selle Brexi­tin jälkei­sessä ajassa eikä vastus­taa komis­sion kaavai­le­mia panos­tuk­sia tutki­muk­seen, osaa­mi­seen ja opis­ke­li­ja­vaih­don kaksin­ker­tais­ta­mi­seen. Netto­mak­suo­suu­den yksi­sil­mäi­nen tuijot­ta­mi­nen johtaa näkö­har­haan: kysy­mys on ennen kaik­kea siitä, mitä rahalla saadaan, opetus­mi­nis­teri sanoo.

– On tärkeää, että EU-budjetti tukee talous­kas­vua ja raken­taa tule­vai­suu­den osaa­mis­poh­jaa. Koulu­tus on parasta lääkettä niin kilpai­lu­ky­vyn, eriar­voi­suu­den kuin Euroo­pan kolhi­tun yhte­näi­syy­den ongel­miin. Sitä paitsi Euroo­palla on viimei­nen hetki herätä, kun globaali kilpailu osaa­mi­sesta kiris­tyy. Tieteen pain­opis­teet liik­ku­vat nyt Euroo­pan ulko­puo­lella, ja kaik­kialla maail­massa inves­toi­daan voimak­kaasti koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen, Grahn-Laaso­nen sanoo.

Eras­mus+ -liik­ku­vuus­oh­jel­man rahoi­tus kaksin­ker­tais­tuisi

Komis­sion pohjaeh­do­tuk­sessa katso­taan nyt vahvasti tule­vai­suu­teen ja prio­ri­soi­daan tutki­musta, inno­voin­tia, koulu­tusta, nuori­soa ja digi­ta­loutta. Opetus­mi­nis­teri on hyvin tyyty­väi­nen eilen julkais­tuun esityk­seen, jossa muun muassa Erasmus+-ohjelman määrä­raha kaksin­ker­tais­tuisi.

– Eras­mus+ -ohjelma on lois­tava esimerkki EU:n onnis­tu­mi­sista. Se antaa suoma­lai­sille nuorille kansain­vä­li­syy­den ja liik­ku­vuu­den mahdol­li­suuk­sia, sanoo Grahn-Laaso­nen.

Komis­sio esit­tää Eras­mus+ -liik­ku­vuus­oh­jel­maa kasva­tet­ta­van yli kaksin­ker­tai­seksi nykyi­sestä. Eras­mus+ on jo yli 30 vuoden ajan edis­tä­nyt euroop­pa­laista vuoro­vai­ku­tusta ymmär­rystä ja yhteen­kuu­lu­vuutta tarjoa­malla opis­ke­lun työs­ken­te­lyn ja harjoit­te­lun mahdol­li­suuk­sia ulko­mailla. Ehdo­tus kattaa korkea­kou­lu­tuk­sen, amma­til­li­sen koulu­tuk­sen, yleis­si­vis­tä­vän koulu­tuk­sen, aikuis­kou­lu­tuk­sen, nuori­son ja liikun­nan.

– Suomi on kannat­ta­nut Eras­mus+ -ohjel­man tuntu­vaa kasvat­ta­mista ja hyvien toimin­ta­mal­lien jatka­mista. Ohjelma on lisän­nyt merkit­tä­västi koulu­tus- ja nuori­so­sek­to­rin kansain­vä­lis­ty­mistä. Suoma­lai­set osal­lis­tu­vat ohjel­maan innok­kaasti ja siitä on ollut meille valtava hyöty, opetus­mi­nis­teri sanoo.

Vuosi sitten opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö julkaisi 10 teesiä kansain­vä­lis­ty­mi­sestä ja liik­ku­vuu­desta. Opetus­mi­nis­te­rin mukaan Eras­mus+ -ohjel­man lisä­ra­hoi­tus täyt­täisi teeseissä asete­tut odotuk­set.

Viime vuonna 21 150 suoma­laista osal­lis­tui Eras­mus+ -ohjel­man rahoit­ta­miin ulko­maan­jak­soi­hin. Suomi osal­lis­tu­nut EU:n koulu­tus- ja nuoriso-ohjel­miin vuodesta 1992. Vuoteen 2017 mennessä jo yli neljän­nes­mil­joona suoma­laista on osal­lis­tu­nut niihin. Eri arvioin­neissa on todettu, että ohjelma on Suomessa merkit­tä­västi lisän­nyt koulu­tus­sek­to­rin ja nuori­so­työn kansain­vä­lis­ty­mistä. Vuonna 2017 Suomessa yli puolet korkea­kou­lu­jen ja ammat­tiop­pi­lai­tos­ten ulko­maan­jak­soista rahoi­tet­tiin Eras­mus+ -ohjel­masta.

Tutki­mus­ra­hoi­tuk­seen esite­tään merkit­tä­vää lisäystä

Uusi tutki­muk­sen puiteoh­jelma Horizon Europe tulee jatka­maan huip­pu­tut­ki­muk­sen ja inno­vaa­tioi­den tuke­mista. Komis­sion mukaan 83 prosent­tia T&I-huippuhankkeista ei olisi eden­nyt ilman EU-tason panos­tusta. Näin T&I-panostukset ovat keskei­siä inves­toin­teja Euroo­pan kilpai­lu­ky­kyyn.

Komis­sio ehdot­taa tutki­mus- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan noin 100 miljar­din euron koko­nais­bud­jet­tia, mikä olisi merkit­tävä lisäys nykyi­seen noin 80 miljar­din euron budjet­tiin. Komis­sion ehdo­tus uuden ohjel­man raken­teesta ja pain­opis­teistä on linjassa Suomen tavoit­tei­den kanssa.

Tutki­muk­sen ja inno­vaa­tioi­den puiteoh­jel­massa on tärkeää koros­taa euroop­pa­laista lisä­ar­voa, monen­kes­kistä yhteis­työtä, vaikut­ta­vuutta sekä korkean laadun ja avoi­men kilpai­lun peri­aat­teita ja tasa­pai­noa tutki­mus- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan välillä.

– Brexi­tin jälkei­nen tilanne on saanut EU:n uuteen tilan­tee­seen, ja myös Suomen linjan on elet­tävä tämän uuden todel­li­suu­den mukaan. Lisää­mällä EU-rahoi­tusta tutki­muk­seen, kehi­tyk­seen ja inno­vaa­tioi­den rahoi­tuk­seen EU tukee talous­kas­vua, kilpai­lu­ky­kyä ja työl­li­syyttä. Komis­sion ehdo­tus on näin linjassa Suomen tavoit­tei­den kanssa, opetus­mi­nis­teri Grahn-Laaso­nen sanoo.

Lisäksi komis­sion ehdo­tuk­sessa vahvis­tettu Euroo­pan sosi­aa­li­ra­hasto+ tukee nuori­so­työl­li­syyttä ja vahvis­taa osaa­mis­ta­soa ja osal­li­suutta sekä torjuu köyhyyttä. Eril­li­set sosi­aa­li­po­li­tii­kan rahoi­tus­vä­li­neet on yhdis­tetty yhdeksi ohjel­maksi. Rahan­ja­ko­kri­tee­reiksi on BKT:n ohella nuori­so­työt­tö­myys, ilmas­ton­muu­tos ja maahan­muutto. Luova Eurooppa -ohjelma jatkaa nykyi­seltä pohjalta. Ohjel­massa edis­te­tään luovuutta koulu­tuk­sessa, tuetaan euroop­pa­laista kult­tuu­ri­pe­rin­töä ja moni­muo­toi­suutta sekä vahvis­te­taan luovien alojen kilpai­lu­ky­kyä.

 

Lisä­tie­toa:
Eras­mus+ -ohjelma ja OKM:n 10 teesiä: http://minedu.fi/erasmus
Opetus­mi­nis­te­rin erityi­sa­vus­taja Heikki Kuutti Uusi­talo, puh. 050 302 8246

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.11.2024

Kokoo­mus nimitti Multa­lan ympä­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi ja Talvi­tien tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi

Kokoo­mus on nimit­tä­nyt Sari Multa­lan ympä­­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi Espoon kaupun­gin­joh­ta­jaksi siir­ty­vän Kai Mykkä­sen seuraa­jaksi. Tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi nimet­tiin Mari-Leena Talvi­tie.Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus ja edus­kun­ta­ryhmä päät­ti­vät

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

Skip to content