MENU
Opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen: Suomi ei saa olla EU:n jarru

Opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen: Suomi ei saa olla EU:n jarru

Julkaistu: 03.05.2018 Tiedote

Tiedote
3.5.2018

Opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen vaatii Suomelta – niin nykyi­seltä kuin tuleval­takin halli­tuk­selta – rohkeutta tukea EU:n uusia avauksia. Suomi ei saa asettua jarruksi unionin kunnian­hi­moi­selle kehit­tä­mi­selle Brexitin jälkei­sessä ajassa eikä vastustaa komission kaavai­lemia panos­tuksia tutki­mukseen, osaamiseen ja opiske­li­ja­vaihdon kaksin­ker­tais­ta­miseen.

EU-komission ehdotus unionin rahoi­tus­ke­hyk­seksi 2021–2027 esiteltiin eilen. Ehdotuk­sessa koulutus, tutkimus- ja innovaa­tio­toi­minta sekä nuoriso ovat painopis­teinä. Erasmus+ -vaihto-ohjelman rahoitus yli kaksin­ker­tais­tuisi.

Kehyseh­do­tuk­sessa paino­tetaan erityi­sesti ns. euroop­pa­laista lisäarvoa eli sitä, että yhdellä eurolla EU-tasolla saadaan enemmän aikai­seksi kuin samalla eurolla kansal­li­sella tasolla.

– EU-rahoi­tus­ke­hyk­sissä on kyse siitä, mihin haluamme EU:n panos­tavan. Haluamme Euroopan olevan kilpai­lu­ky­kyinen ja raken­tavan tulevai­suutta, sanoo opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen.

– Suomi ei saa asettua jarruksi unionin kunnian­hi­moi­selle kehit­tä­mi­selle Brexitin jälkei­sessä ajassa eikä vastustaa komission kaavai­lemia panos­tuksia tutki­mukseen, osaamiseen ja opiske­li­ja­vaihdon kaksin­ker­tais­ta­miseen. Netto­mak­suo­suuden yksisil­mäinen tuijot­ta­minen johtaa näköharhaan: kysymys on ennen kaikkea siitä, mitä rahalla saadaan, opetus­mi­nisteri sanoo.

– On tärkeää, että EU-budjetti tukee talous­kasvua ja rakentaa tulevai­suuden osaamis­pohjaa. Koulutus on parasta lääkettä niin kilpai­lu­kyvyn, eriar­voi­suuden kuin Euroopan kolhitun yhtenäi­syyden ongelmiin. Sitä paitsi Euroo­palla on viimeinen hetki herätä, kun globaali kilpailu osaami­sesta kiristyy. Tieteen painopisteet liikkuvat nyt Euroopan ulkopuo­lella, ja kaikkialla maail­massa inves­toidaan voimak­kaasti koulu­tukseen ja tutki­mukseen, Grahn-Laasonen sanoo.

Erasmus+ -liikku­vuus­oh­jelman rahoitus kaksin­ker­tais­tuisi

Komission pohjaeh­do­tuk­sessa katsotaan nyt vahvasti tulevai­suuteen ja priori­soidaan tutki­musta, innovointia, koulu­tusta, nuorisoa ja digita­loutta. Opetus­mi­nisteri on hyvin tyyty­väinen eilen julkaistuun esitykseen, jossa muun muassa Erasmus+-ohjelman määräraha kaksin­ker­tais­tuisi.

– Erasmus+ -ohjelma on loistava esimerkki EU:n onnis­tu­mi­sista. Se antaa suoma­lai­sille nuorille kansain­vä­li­syyden ja liikku­vuuden mahdol­li­suuksia, sanoo Grahn-Laasonen.

Komissio esittää Erasmus+ -liikku­vuus­oh­jelmaa kasva­tet­tavan yli kaksin­ker­tai­seksi nykyi­sestä. Erasmus+ on jo yli 30 vuoden ajan edistänyt euroop­pa­laista vuoro­vai­ku­tusta ymmär­rystä ja yhteen­kuu­lu­vuutta tarjoa­malla opiskelun työsken­telyn ja harjoit­telun mahdol­li­suuksia ulkomailla. Ehdotus kattaa korkea­kou­lu­tuksen, ammatil­lisen koulu­tuksen, yleis­si­vis­tävän koulu­tuksen, aikuis­kou­lu­tuksen, nuorison ja liikunnan.

– Suomi on kannat­tanut Erasmus+ -ohjelman tuntuvaa kasvat­ta­mista ja hyvien toimin­ta­mallien jatka­mista. Ohjelma on lisännyt merkit­tä­västi koulutus- ja nuori­so­sek­torin kansain­vä­lis­ty­mistä. Suoma­laiset osallis­tuvat ohjelmaan innok­kaasti ja siitä on ollut meille valtava hyöty, opetus­mi­nisteri sanoo.

Vuosi sitten opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö julkaisi 10 teesiä kansain­vä­lis­ty­mi­sestä ja liikku­vuu­desta. Opetus­mi­nis­terin mukaan Erasmus+ -ohjelman lisära­hoitus täyttäisi teeseissä asetetut odotukset.

Viime vuonna 21 150 suoma­laista osallistui Erasmus+ -ohjelman rahoit­tamiin ulkomaan­jak­soihin. Suomi osallis­tunut EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmiin vuodesta 1992. Vuoteen 2017 mennessä jo yli neljän­nes­mil­joona suoma­laista on osallis­tunut niihin. Eri arvioin­neissa on todettu, että ohjelma on Suomessa merkit­tä­västi lisännyt koulu­tus­sek­torin ja nuori­sotyön kansain­vä­lis­ty­mistä. Vuonna 2017 Suomessa yli puolet korkea­kou­lujen ja ammat­tiop­pi­lai­tosten ulkomaan­jak­soista rahoi­tettiin Erasmus+ -ohjel­masta.

Tutki­mus­ra­hoi­tukseen esitetään merkit­tävää lisäystä

Uusi tutki­muksen puiteoh­jelma Horizon Europe tulee jatkamaan huippu­tut­ki­muksen ja innovaa­tioiden tukemista. Komission mukaan 83 prosenttia T&I-huippuhankkeista ei olisi edennyt ilman EU-tason panos­tusta. Näin T&I-panostukset ovat keskeisiä inves­tointeja Euroopan kilpai­lu­kykyyn.

Komissio ehdottaa tutkimus- ja innovaa­tio­toi­mintaan noin 100 miljardin euron kokonais­bud­jettia, mikä olisi merkittävä lisäys nykyiseen noin 80 miljardin euron budjettiin. Komission ehdotus uuden ohjelman raken­teesta ja painopis­teistä on linjassa Suomen tavoit­teiden kanssa.

Tutki­muksen ja innovaa­tioiden puiteoh­jel­massa on tärkeää korostaa euroop­pa­laista lisäarvoa, monen­kes­kistä yhteis­työtä, vaikut­ta­vuutta sekä korkean laadun ja avoimen kilpailun periaat­teita ja tasapainoa tutkimus- ja innovaa­tio­toi­minnan välillä.

– Brexitin jälkeinen tilanne on saanut EU:n uuteen tilan­teeseen, ja myös Suomen linjan on elettävä tämän uuden todel­li­suuden mukaan. Lisää­mällä EU-rahoi­tusta tutki­mukseen, kehitykseen ja innovaa­tioiden rahoi­tukseen EU tukee talous­kasvua, kilpai­lu­kykyä ja työlli­syyttä. Komission ehdotus on näin linjassa Suomen tavoit­teiden kanssa, opetus­mi­nisteri Grahn-Laasonen sanoo.

Lisäksi komission ehdotuk­sessa vahvis­tettu Euroopan sosiaa­li­ra­hasto+ tukee nuori­so­työl­li­syyttä ja vahvistaa osaamis­tasoa ja osalli­suutta sekä torjuu köyhyyttä. Erilliset sosiaa­li­po­li­tiikan rahoi­tus­vä­lineet on yhdis­tetty yhdeksi ohjel­maksi. Rahan­ja­ko­kri­tee­reiksi on BKT:n ohella nuori­so­työt­tömyys, ilmas­ton­muutos ja maahan­muutto. Luova Eurooppa -ohjelma jatkaa nykyi­seltä pohjalta. Ohjel­massa edistetään luovuutta koulu­tuk­sessa, tuetaan euroop­pa­laista kulttuu­ri­pe­rintöä ja monimuo­toi­suutta sekä vahvis­tetaan luovien alojen kilpai­lu­kykyä.

 

Lisätietoa:
Erasmus+ -ohjelma ja OKM:n 10 teesiä: http://minedu.fi/erasmus
Opetus­mi­nis­terin erityi­sa­vustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246


Kokoomus.fi