Omille siiville – syrjäy­ty­misen ehkäisy – kokoomus.fi
MENU
Omille siiville – syrjäy­ty­misen ehkäisy

Omille siiville – syrjäy­ty­misen ehkäisy

Julkaistu: 12.10.2018 Ohjelmatyö Terveys

Eduskun­ta­puo­lueet julkai­sivat perjan­taina 12.10.2018 ratkai­sunsa, joilla ehkäistään nuorten syrjäy­ty­mistä seuraa­valla halli­tus­kau­della. Ratkaisut esiteltiin osana Suomen Nuori­so­yh­teistyö - Allianssi ry:n järjes­tämää “Ratkaistaan Suomen suurin ongelma” -tilai­suutta.

Yleistä

Kokoomus näkee nuorten syrjäy­ty­misen erittäin vakavana ongelmana. Se on sitä totta kai yhteis­kun­nal­li­sesta näkökul­masta. Mutta tätäkään asiaa ei pitäisi ajatella ensisi­jai­sesti tilas­toina tai rahasummina. Olennai­sempaa on, että kyse on ainut­ker­tai­sista yksilöistä, joista jokai­sella pitäisi olla yhtäläiset mahdol­li­suudet olla oma itsensä, tavoi­tella päämää­riään ja kokea merki­tyk­sel­li­syyttä. Aivan liian monen kohdalla nykyti­lanne on jotain muuta.

Suurin osa nuorista saa ja on saanut kotoa ja koulusta hyvät eväät jatko-opintoihin, työhön ja monen­laiseen yhteis­kunnan jäsenenä toimi­miseen. Monen kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Syystä tai toisesta kyky pysyä mukana säännöl­li­sessä elämän­ryt­missä, itsensä kehit­tä­mi­sessä ja vastuul­liseen aikui­suuteen kasva­mi­sessa on heiken­tynyt. Tiedämme, että tilanne on jatkuessaan inhimil­li­sesti raskas. Mitä kauemmin työn ja opiskelun ulkopuo­lella oleminen kestää, sitä enemmän ongelmia kasautuu.  Riippuvuus toimeen­tu­lo­tuesta, psykiat­riset ongelmat ja rikos­tuomiot kaikki yleis­tyvät, mitä pidempään työn ja opiskelun ulkopuo­lella ollaan.

Tässä koosteessa on kokoo­mus­laisia linjauksia keinoista, joilla nuorten syrjäy­ty­mistä voidaan ehkäistä. Linjaukset perus­tuvat muun muassa puolue­ko­kouk­sessa hyväk­syt­tyihin ohjelmiin ja aloit­teisiin sekä puolueen lapsi- ja perhe­po­liit­tisiin linjauksiin. Aihe on keskei­sessä roolissa myös tulevassa eduskun­ta­vaa­lioh­jel­massa, jonka valmistelu on parhaillaan käynnissä.

Varhaiset vuodet

Kun nuori on pudonnut koulu­tuksen ja sosiaa­listen verkos­tojen ulkopuo­lelle ja ajautunut polulle kohti pysyvää huono-osaisuutta, taustalla voi olla vuosi­kausien kehitys. Varhais­kas­va­tuksen, perus­koulun ja toisen asteen koulu­tuksen sekä esimer­kiksi nuori­sotyön keinoin avun ja tuen tarve voidaan tunnistaa ja saada tarvittava apu löytämään perille. Vanhem­muuden ja kotien tukeminen esimer­kiksi neuvo­la­jär­jes­telmän keinoin ja näitä keinoja vahvis­ta­malla on myös välttä­mä­töntä. Parhaatkaan palvelut eivät välttä­mättä riitä estämään nuoren syrjäy­ty­mistä, jos kodissa ei ole voima­varoja toteuttaa hyvää vanhem­muutta.

Laadukas varhais­kas­vatus on koulu­tus­jär­jes­tel­mämme ensim­mäinen askel.

Varhais­kas­va­tukseen osallis­tu­minen on lapsen oikeus. Kokoo­muksen tavoit­teena on, että jokainen lapsi pääsee osallis­tumaan laaduk­kaaseen, pedago­giseen varhais­kas­va­tukseen. Laadukas varhais­kas­vatus tasoittaa erilai­sista taustoista tulevien lasten lähtö­kohtien eroja ja siten edistää tasa-arvoa. Suomessa varhais­kas­va­tukseen osallis­tu­minen on heikompaa kuin pohjois­maissa ja muissa OECD-maissa. Aivan liian moni lapsi jää kokonaan ulkopuo­lelle. Erityinen ongelma on, että vähiten osallis­tuvat ne lapset, jotka hyötyi­sivät varhais­kas­va­tuk­sesta kaikkein eniten.

Näistä syistä Kokoomus esittää muun muassa seuraavaa:

Tuodaan neuvo­la­pal­velut helposti ja matalalla kynnyk­sellä saata­ville sinne, missä lapset ja perheet muutenkin ovat. Liikkuva neuvola voisi tarjota apua ja neuvontaa matalalla kynnyk­sellä esimer­kiksi ostos­kes­kuk­sessa, päivä­ko­dissa tai kirjas­tossa. Avun pyytä­mi­sessä ja saami­sessa on oltava matala kynnys.

Osallis­tu­mista varhais­kas­va­tukseen lisätään. Erityi­sesti on tuettava heikom­mista lähtö­koh­dista tulevien lasten osallis­tu­mista varhais­kas­va­tukseen.

Alennetaan varhais­kas­va­tus­maksuja asteittain. Pitkän aikavälin tavoit­teena on maksuton varhais­kas­vatus (20 h / viikko).

Tehdään esiope­tuk­sesta kaksi­vuo­tista. Kaksi­vuo­tinen, maksuton esiopetus tulee kirjata seuraavan halli­tuksen ohjelmaan.

Uusi perus­koulu

Toinen näkökulma syrjäy­ty­misen ehkäi­syssä liittyy perus­koulun uudis­ta­miseen. Tulevai­suuden pohti­misen kannalta ajankoh­taisia haasteita ovat koulu­tuk­sel­lisen eriar­voi­suuden lisään­ty­minen ja myös oppilaiden osaamis­tason lasku. Perus­tai­tojen oppimis­tu­lok­sissa suunta on pitkään ollut huoles­tuttava. Esimer­kiksi 11 prosen­tilla perus­koulun päättä­vistä ei ole riittävää lukutaitoa. Muun muassa näihin kysymyksiin halutaan perus­koulun uudis­ta­mi­sessa pureutua.

Muutokset lasten ja nuorten elinym­pä­ris­tössä ja koko yhteis­kun­nassa edellyt­tävät opetta­jalta herkkyyttä ja valmiutta ennakoida tulevai­suutta heidän kannaltaan. Opettajuus on entisestään monipuo­lis­tu­massa.

Uutta luova osaaminen, rohkeus kokeilla ja yhtei­söl­linen ote ovat tulevai­suuden opetta­jalle tunnuso­maisia piirteitä.

Koulu­ym­pä­ristön on oltava turval­linen. Sen on ympäristönä tuettava jokaisen mahdol­li­suutta oppia, kokea onnis­tu­mista, kuulua yhteisöön ja tulla hyväk­sy­tyksi sellaisena kuin on. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua kokemaan koulu­kiusaa­mista. Kiusaa­minen on aina väärin, ja on aikuisten tehtävä puuttua siihen välit­tö­mästi, tehok­kaasti, aina ja kaikissa tilan­teissa. Kyse on myös aikuisen kyvystä tunnistaa sellainen kiusaa­minen, joka ei välttä­mättä ilmene fyysi­sesti tai sanal­li­sesti vaan on esimer­kiksi passii­vista ulos sulke­mista. Sosiaa­linen eristä­minen ulos sulke­malla on henki­sesti murskaavaa, eikä sellaista pitäisi joutua kenenkään lapsen tai nuoren kokemaan.

Uudet opetus­suun­ni­telmat koros­tavat tunne- ja vuoro­vai­ku­tus­taitoja ja pyrkivät tehok­kaaseen kiusaa­misen ehkäisyyn. KiVa koulu -toimin­ta­malli ja lasten vertais­so­vittelu ovat hyviä esimerkkejä jo olemassa olevista malleista. Opettajien valtuuksia puuttua kiusaa­miseen ja häiriö­käyt­täy­ty­miseen on hiljattain vahvis­tettu laissa.

Näistä syistä Kokoomus esittää muun muassa seuraavaa:

Levitetään ja vahvis­tetaan toimi­viksi havaittuja kiusaa­misen torju­misen keinoja ja paran­netaan opettajien valmiuksia tunnistaa myös muita kuin fyysi­sesti ilmeneviä kiusaa­mis­ti­lan­teita

Kiinni­tetään syste­maat­ti­sesti huomiota erityi­sesti perus­tai­tojen osaamiseen. Vähim­mäis­ta­voit­teeksi on asetettava, että jokai­sella perus­koulun päättä­vällä on riittävät tiedot ja taidot jatko-opinnoissa ja elämässä pärjää­miseen. Tällaisia ovat mm. riittävä monipuo­linen lukutaito, matemaat­tinen osaaminen, digitaidot ja sosiaa­liset valmiudet.

Tuetaan erityi­sesti sellaisia kouluja, jotka sijait­sevat alueilla, joilla on keski­mää­räistä enemmän työttö­myyttä tai huomat­tavan korkea vieras­kie­lisen väestön osuus.

Toisen asteen merkitys

Jaettu yhteis­kun­nal­linen tavoite on, että jokainen perus­koulun päättävä jatkaa opintoja toiselle asteelle ja suorittaa toisen asteen tutkinnon. Tutkinnon suorit­ta­minen on yhtey­dessä vähäi­sempään työttö­myys­riskiin ja vähentää sitä kautta syrjäy­ty­mistä. Jokai­selle perus­koulun päättä­neelle turvataan jo nyt toisen asteen koulu­tus­paikka, lukiosta, ammatil­li­sesta koulu­tuk­sesta tai niihin valmis­ta­vasta koulu­tuk­sesta. Suurin osa opiske­li­joista myös onnistuu suorit­tamaan opinnot ja saamaan tutkinnon, mutta liian moni keskeyttää. Syitä on monia. Sosiaa­liset ongelmat, opiske­lu­kyvyn haasteet ja joissakin tapauk­sissa myös talou­del­liset syyt voivat vaikeuttaa opinnoista suoriu­tu­mista.

Olennaista on löytää avun tarpeessa olevat nuoret riittävän ajoissa ja kohdistaa apu heille mahdol­li­simman tehok­kaasti.

Keskeyt­tä­misen ongelmaan vastataan omalta osaltaan ammatil­lisen koulu­tuksen refor­milla. Ammatil­lisen koulu­tuksen uusi rahoi­tus­malli rakentaa oppilai­tok­sille vahvat kannus­timet vähentää keskeyt­tä­mistä ja pitää huolta jokai­sesta opiske­li­jasta. Osa oppilai­tosten rahoi­tuk­sesta maksetaan sillä perus­teella, että opiske­lijat valmis­tuvat, ja osa sillä perus­teella, että he työllis­tyvät. Ympäri­vuo­tinen haku nappaa putoa­mis­ris­kissä olevat uudelle polulle. Jokai­selle opiske­li­jalle raken­netaan myös yksilöl­linen, henki­lö­koh­tainen opinto­polku. Jokainen saa silloin opinnot suori­te­tuksi omista lähtö­koh­distaan ja omassa tahdissaan. Opintojen ohjauk­sella on keskeinen merkitys keskeyt­tä­mis­vaa­rassa olevien tunnis­ta­mi­sessa ja oikean­laisen tuen tarjoa­mi­sessa.

Näistä syistä Kokoomus esittää muun muassa seuraavaa:

Otetaan käyttöön oppima­te­ri­aa­lilisä, jota voivat saada sellaiset opiske­lijat, jotka eivät muuten pysty hankkimaan tarvit­tavia oppima­te­ri­aaleja.

Tehos­tetaan opintojen ohjausta ja varmis­tetaan opiske­li­joiden yksilöl­linen kohtaa­minen. Varmis­tetaan tuen tarpeessa olevien paikan­ta­minen ajoissa sekä oikeiden tukitoimien saatavuus.

Varmis­tetaan ammatil­lisen koulu­tuksen reformin laadukas toimeenpano ja kiinni­tetään erityistä huomiota keskeyt­tä­mi­son­gelman tunnis­ta­miseen ja sen ratkai­se­misen keinoihin.

Nuori­sotyö ja vapaa-aika

Nuorille matalalla kynnyk­sellä monia­laista tukea tarjoavien Ohjaa­moiden ydina­ja­tuksena on koko ajan ollut kynnyk­set­tömyys ja se, että nuori saa tarvit­se­mansa palvelut yhdestä paikasta ja yhdeltä henki­löltä. Ohjaa­moiden kehit­ty­mistä on tuettu poikkeuk­sel­lisen monien tahojen toimesta. Useat minis­teriöt opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö mukaan lukien, TE-toimistot, ELY-keskukset, Kela, kunnat, järjestöt ja yritykset ovat osallis­tuneet monia­laisen työn kehit­tä­miseen. Ohjaamot on otettu hyvin vastaan, ja käynti­määrät niissä ovat olleet rohkai­sevia. Tärkeintä on kuitenkin nuorilta itseltään saatu positii­vinen asiakas­pa­laute.

Harras­tuk­sissa yhdis­tyvät kaveri­suh­teiden vaali­minen, itsensä kehit­tä­minen, unelmat, omien vahvuuksien löytä­minen, vuoro­vai­kutus aikuisen kanssa sekä lapsen ja nuoren oma valinta käyttää vapaa-aikaansa mielek­käästi. Kiinnostus urhei­lu­lajiin tai taide- tai kulttuu­rialaan voi olla ratkai­se­vassa asemassa saada kotiin jäänyt nuori lähtemään ulos, innos­tumaan taas elämästä ja sosiaa­li­sesta vuoro­vai­ku­tuk­sesta. Rakas harrastus luo uskoa omiin kykyihin ja tavoit­teisiin.

Yksinäisyys on vahvasti yhtey­dessä syrjäy­ty­miseen, ja yhdessä muiden kanssa harras­ta­minen on tehokas tapa torjua sitä.

Jokai­selle lapselle ja nuorelle voidaan tarjota mahdol­lisuus mieleiseen harras­tukseen lisää­mällä toimi­joiden yhteis­työtä erityi­sesti koulu­päivän yhtey­dessä järjes­tet­tä­vässä harras­tus­toi­min­nassa, ottamalla käyttöön saavu­tet­ta­vuutta paran­tavia malleja ja menetelmiä.

Varmis­tetaan ohjaa­moiden toiminta ja niiden palve­luiden saatavuus matalalla kynnyk­sellä.

Kannus­tetaan päivä­koteja ja kouluja tekemään yhteis­työtä paikal­listen järjes­töjen, urhei­luseu­rojen ja yritysten kanssa ja järjes­tämään esimer­kiksi lajiko­keiluja koulu­päivien ohessa.

Jatketaan ja laajen­netaan harras­tus­takuun toteut­ta­mista. Tarjotaan esimer­kiksi kuntien julkisia tiloja, kuten iltaisin tyhjillään olevia kouluja, nykyistä helpommin ja edulli­semmin harras­tus­toi­mintaa järjes­tävien toimi­joiden käyttöön.


Kokoomus.fi