Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Puolustusministeri Antti Häkkänen
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Antti Häkkänen: ”Oikeusvaltio luo perustan yksilön oikeuksien toteutumiselle”

Antti Häkkä­nen: “Oikeus­val­tio luo perus­tan yksi­lön oikeuk­sien toteu­tu­mi­selle”

Julkaistu:


Puolus­tus­mi­nis­teri Antti Häkkä­sen valtio­val­lan terveh­dys asia­na­ja­ja­päi­vänä 26.1.2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.   

Suomi on vaka­vassa paikassa. Kun kuusi vuotta sitten toin valtio­val­lan terveh­dyk­sen tähän samaan tilai­suu­teen, kuva­sin kansain­vä­li­siä ja koti­mai­sia ennus­merk­kejä niistä kehi­tys­ku­luista, jotka nyt ovat toteu­tu­neet kovim­malla tavalla.

Suomen turval­li­suus­a­sema on järk­ky­nyt, talou­temme on vaaral­li­sessa velka­kier­teessä, talous­kas­vun eväät happa­ne­vat, osaa­mis­taso on laskussa ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen perusta mure­ne­massa.

Näiden huono­jen uutis­ten päälle on kuiten­kin hyviä uuti­sia. Suomi voi itse vaikut­taa tule­vai­suu­teensa. Pienen maan tulee itse tart­tua toimeen, kukaan ei tule meidän puolesta asioi­tamme lait­ta­maan kuntoon.

Siksi nyt muutok­sen tuulet puhal­ta­vat. Suomi ottaa vastuuta omasta tule­vai­suu­des­taan. Olemme käyn­nis­tä­neet halli­tuk­sen toimesta merkit­tä­vät uudis­tuk­set. Näillä kaikilla on suora näkymä myös asia­na­ja­jan arkeen ja oikeu­del­li­seen maail­maan. Lain­sää­däntö on edel­leen tärkein yhteis­kun­nan ohjauk­sen instru­mentti.

Ensin­nä­kin, varau­dumme kansain­vä­li­sen toimin­taym­pä­ris­tömme vaaral­li­seen murrok­seen.

Puolus­tus ja turval­li­suus ovat nyt kaiken keskiössä, kun Venäjä kasvat­taa aggres­sio­taan yhdessä liit­to­lais­tensa kanssa. Ideo­lo­gi­nen vastak­kai­na­set­telu ja sitä kautta turval­li­suus­po­liit­ti­set jännit­teet näky­vät ympäri maail­man ja heijas­tu­vat viime kädessä myös suoma­lais­ten hyvin­voin­tiin, elin­ta­soon ja turval­li­suu­teen.

Talou­den puolella näemme kiih­ty­vän kansain­vä­li­sen kilpai­lun kansan­ta­louk­sien, osaa­mis­ta­so­jen ja yrity­sym­pä­ris­tö­jen välillä. Suomi ottaa nyt uuden asen­non talou­dessa. Painamme jarrua velkaan­tu­mi­selle sääs­töillä ja tehos­tus­oh­jel­milla. Samalla luomme kasvun eväitä yritys­toi­min­nalle, työlle ja uuden inno­voin­nille. Monet verrok­ki­maamme ovat jo tehneet kasvua vauh­dit­ta­vat uudis­tuk­set, nyt tähtäämme uudis­tuk­siin, jotka ovat jo käytössä esimer­kiksi Pohjois­maissa.

Monet vanhat sään­te­lyn raken­teet uudis­tu­vat. Työlain­sää­dän­töä ja työmark­ki­na­käy­tän­töjä uudis­te­taan Pohjois­mai­seen suun­taan. Inves­toin­tien luvi­tusta uudis­te­taan ja normi­tusta karsi­taan.

Sama uudis­tus­ten määrä tulee näky­mään myös hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lu­jen puolella. Palve­lut on nyt normi­tettu yliki­reiksi ja on annettu liian suuria lupauk­sia suhteessa talou­den kanto­ky­kyyn ja saata­villa olevaan työvoi­maan. Yliki­reä sään­tely antaa katteet­to­mia lupauk­sia ja kangis­taa paikal­lis­ta­son kehi­tys­työn. Oikeus­val­tiossa ei voi myös­kään olla tilan­netta, jossa useat palve­lut ovat jatku­vasti lait­to­massa tilassa.

Tämä kaikki tarkoit­taa sään­te­ly­po­li­tii­kan linja­muu­tosta. Kankeaa yläta­son normi­tusta keven­ne­tään ja ruohon­juu­ri­ta­solle anne­taan liik­ku­ma­va­raa. Tämä antaa ihmi­sille vapautta ja vastuuta. Siitä syntyy yleensä parempi loppu­tu­los kuin valtio­joh­toi­sesta käskyt­tä­mi­sestä. On sitten kyse työmark­ki­noista, yritys­toi­min­nasta, inno­vaa­tioista, tieteestä tai hyvin­voin­ti­pal­ve­luista.

Tämä sään­te­ly­ta­van muutos ei ole help­poa lega­lis­ti­sen oikeus­pe­rin­teen oikeus­val­tiolle ja tiukan perus­tus­la­ki­tul­kin­nan Suomelle. Tämä tulee varmasti näky­mään myös asia­na­ja­jan työssä.

Asia­na­ja­ja­päi­vän teema on tänä vuonna ”oikeus­val­tio ihmi­syy­den ytimessä”. Kiitos asia­na­ja­ja­lii­tolle tärkeän teeman nosta­mi­sesta keskus­te­luun. Oikeus­val­tio luo perus­tan ja edel­ly­tyk­set yksi­lön oikeuk­sien toteu­tu­mi­selle ja inhi­mil­li­selle elämälle – sitä kautta oikeus­val­tio todel­la­kin on ihmi­syy­den ytimessä.

Oikeus­val­tion lupaus ihmi­selle on, että kun hoidat yhteis­kun­nal­li­set velvol­li­suu­tesi, teet ahke­rasti töitä, olet rehel­li­nen ja nouda­tat lakeja, sinulle käy hyvin. Aina tuota lupausta ei kyetä täydel­li­sesti täyt­tä­mään. Pyrki­myk­semme on kuiten­kin oltava, että yhä useam­min kyetään.

Erityi­sen tärkeä oikeus­val­tio-teema on tänä aikana, jona oikeus­val­tion peri­aat­tei­den kunnioit­ta­mi­nen ei ole maail­malla lain­kaan itses­tään selvää. Päin­vas­toin, usei­den auto­ri­tää­ris­ten johta­jien julki­lausuttu tavoite on haas­taa länsi­mai­nen käsi­tyk­semme oikeus­val­tiosta, demo­kra­tiasta sekä perus- ja ihmi­soi­keuk­sista. Lopulta tästä yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män perus­tasta on kyse myös maail­man­po­li­tii­kan jännit­teissä.

Myös Suomessa nähdään välillä kysee­na­lai­sia puheen­vuo­roja oikeus­val­tiosta ihan kansan­edus­ta­jien ja jopa minis­te­rien tasolla. Jotkut polii­ti­kot ovat viime vuosina koke­neet, että lakeja voi rikkoa, jos on hyvä poliit­ti­nen tavoite. Että minis­teri saisi tehdä lain­vas­tai­sen päätök­sen, jos on oman puolu­een mielestä hyvällä asialla. Siis, että edis­te­tään omia poliit­ti­sia tavoit­teita lakeja rikkoen, eikä lakeja säätäen – kuten oikeus­val­tiossa kuuluu toimia. Nämä ovat vaaral­li­sia puheita.

Apulai­soi­keus­kans­le­rin erot­ta­mis­ta­kin on kuultu vaadit­ta­van, kun hänen lail­li­suus­val­von­nan linja ei miel­lyt­tä­nyt edus­ta­jia. Valtio- ja oikeus­jär­jes­tyk­sen perus­teita ei näkö­jään ole aina ymmär­retty edus­kun­nassa tai muissa korkeissa tehtä­vissä. Vallan kolmi­jako-oppi tuomio­val­taan, halli­tus­val­taan ja lain­sää­dän­tö­val­taan ei pysy mielessä, kun tunne ohit­taa järjen. Halli­tus­val­lan edus­taja ei ole lain­sää­tä­jän tehtä­vässä.

Oikeus­val­tiossa tulee toimia oikeus­val­tion peli­sään­nöin: minis­te­ri­kin on sidottu edus­kun­nan säätä­män lain noudat­ta­mi­seen – tätä lain noudat­ta­mista valvoo oikeus­kans­leri, edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kunta ja tuomiois­tui­met.

Äänes­tä­jien tahto toteu­tuu vaaleissa vali­tun edus­kun­nan säätä­missä laeissa, jotka perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on tarkas­ta­nut ja joita myöhem­min tuomiois­tui­met sovel­ta­vat. Tämän virk­keen sisäl­tä­mää demo­kra­tian ja oikeus­val­tion yhtä­löä tulee vaalia myös nyt käyn­nissä olevissa merkit­tä­vissä yhteis­kun­nan murros­ko­dissa.

Erityi­sesti turval­li­suus- ja maahan­muut­to­po­li­tii­kassa joudumme teke­mään kovia ratkai­suja, mutta silti ne on tehtävä oikeus­val­tion proses­seja ja raameja kunnioit­taen.

Ja pitää muis­taa myös koli­kon toinen puoli, eli äänes­tä­jien tahto demo­kra­tiassa. Perus­tus­lain ja kansain­vä­li­sen oikeu­den raameja tulee kunnioit­taa, mutta samalla myös demo­kra­tiaa tulee kunnioit­taa.

Demo­kra­tian vähek­sy­mistä on myös se, että pyri­tään estä­mään enem­mis­tön poliit­ti­set tavoit­teet väit­tä­mällä kaik­kea perus­tus­lain vastai­seksi. Tämä ilmiö on Suomessa voimak­kaassa kasvussa. Tällai­sella puheella hämär­re­tään esimer­kiksi ihmi­soi­keuk­sien oikeaa tulkin­ta­lin­jaa ja samalla kaven­ne­taan demo­kra­tiaa.

Oikeus­val­tio on myös yksi halli­tus­oh­jel­mamme pain­opis­teistä. Haluamme vahvis­taa suoma­laista oikeus­val­tiota ja paran­taa oikeus­tur­van saata­vuutta.

Suomen oikeus­jär­jes­tel­män keskei­nen ongelma on oikeus­pro­ses­sien pitkä kesto. Tämä on todettu myös lukui­sin EIT:n langet­ta­vin päätök­sin. Halli­tus hakee paran­nusta asiaan kahta kautta: lisää­mällä oikeus­jär­jes­tel­män resurs­seja ja kehit­tä­mällä proses­seja.

Enti­sen oikeus­mi­nis­te­rin hattu päässä iloit­sen siitä, että vaikeas­sa­kin talous­ti­lan­teessa kyke­nemme lisää­mään oikeus­val­tion rahoi­tusta. Samaan aikaan kun muilla hallin­no­na­loilla rahoi­tus pääsään­töi­sesti vähe­nee, sovit­tiin halli­tus­oh­jel­massa oikeus­jär­jes­tel­män rahoi­tuk­seen 25 miljoo­nan euron pysyvä lisäys ensi vuoden (vuoden 2025) alusta alkaen.

Samaan aikaan suju­voi­tamme ja kehi­tämme riita-, rikos- ja hake­mus­pro­ses­seja usein eri toimin. Arvioimme kokoon­pa­no­jen tarkoi­tuk­sen­mu­kai­suutta, lisäämme sähköis­ten toimin­ta­ta­po­jen käyt­töä ja kirjal­li­sia menet­te­lyjä, keven­nämme läsnä­olo­vaa­ti­musta sekä laajen­namme syyte­neu­vot­te­lun käyt­tö­alaa.

Krimi­naa­li­po­li­tii­kassa jatkamme oikeus­mi­nis­te­rinä toissa vaali­kau­della aloit­ta­maani linjaa, jossa teemme rangais­tus­po­li­tiik­kaan perus­tel­tuja kiris­tyk­siä ja vahvis­tamme uhrin asemaa. Otamme käyt­töön varmuus­van­keu­den ja muutamme ehdo­na­laista vapau­tu­mista koske­via sään­nök­siä siten, että henkilö voi olla ensi­ker­ta­lai­nen vain kerran.

Lisäksi vahvis­tamme tuomiois­tuin­ten riip­pu­mat­to­muutta lisää­mällä tuoma­rien pysy­vien virko­jen määrää ja suojaamme ”juristi” ja ”laki­mies” –ammat­ti­ni­mik­keet ”asianajaja”-nimikkeen tapaan.

Maailma Suomen ympä­rillä on yhä vaaral­li­sempi. Muut­tu­nut ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen ympä­ristö edel­lyt­tää valtion­joh­dolta uuden­laista otetta ja ajat­te­lua. Perus­tus­lain 22 §:n mukaan julki­sen vallan tehtävä on turvata perus­oi­keuk­sien ja ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­nen – sisäl­täen myös yksi­lön oikeu­den turval­li­suu­teen.

Kansal­li­nen turval­li­suus ja yksi­lön perus­oi­keu­det on kyet­tävä sovit­ta­maan yhteen. Teke­mämme itära­jaa koske­vat päätök­set ovat hyvä esimerkki tästä. Suomeen kohdis­tuva valtiol­li­nen vaikut­ta­mi­nen kyet­tiin torju­maan tehok­kaasti ja oikea-aikai­sesti – oikeus­val­tion raameissa. Auto­ri­tää­ri­set valtiot pyrki­vät hyödyn­tä­mään oikeus­jär­jes­tyk­semme tarjoa­mia heik­kouk­sia, mutta oikeus­val­tiolla on myös velvol­li­suus puolus­tau­tua.

Vastaa­vaa yhteen­so­vit­ta­mista tarvi­taan myös monilla muilla aloilla. Kiin­teis­tö­kau­pat, ener­gia, tieto­ver­kot, vapaa­kauppa ja niin edel­leen. Suoma­lai­seen yhteis­kun­taan ei saa jäädä turval­li­suu­den vaaran­ta­via aukkoja.

Tärkeä rooli tulkin­to­jen tuoma­rina on edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nalla. Valio­kun­nan käytän­töä tark­kaan seuran­neet ovat voineet huomata, että viime vuosina kansal­li­nen turval­li­suus on saanut sen tulkin­ta­käy­tän­nössä uutta painoar­voa.

Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on muun muassa toden­nut, että valtion tulee pyrkiä takaa­maan kansal­li­nen turval­li­suus sekä ylei­nen järjes­tys kaikissa olosuh­teissa ja, että tältä osin on olemassa hyväk­syt­tä­viä intres­sejä, jotka voivat ääri­ta­pauk­sessa palau­tua myös henki­lö­koh­tai­sen turval­li­suu­den perus­oi­keu­teen.

Lopuksi haluan todeta, että oikeus­val­tiota ei olisi ilman sen tärkeää työtä teke­viä toimi­joita. Teillä, arvoi­sat asia­na­ja­jat, on tuomiois­tuin­ten ja syyt­tä­jän ohella tässä ydin­rooli.

Oikeus­val­tion kannalta on ratkai­se­van tärkeää, että alalla toimi­vat ihmi­set voivat hyvin. Kuten kaikki hyvin tiedämme, asia­na­ja­jien kohdalla vapaa-ajalle veny­vät työpäi­vät ja korkea työn kuor­mit­ta­vuus ovat ennem­min sääntö kuin poik­keus.

Kannus­tan asian­ajo­toi­mis­toja huoleh­ti­maan työn­te­ki­jöi­densä työhy­vin­voin­nista ja jokaista meistä huoleh­ti­maan omas­tamme – ja miksei vähän kave­rin­kin hyvin­voin­nista. Olkoon ”oikeus­val­tio ihmi­syy­den ytimessä” -teema muis­tu­tus myös jokai­selle meistä: pide­tään huolta itses­tämme ja toisis­tamme.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

8.10.2024

Suomen kehi­ty­syh­teis­työn painot­ta­mi­nen Ukrai­naan on arvo­va­linta

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro kansain­vä­lis­ten talous­suh­tei­den ja kehi­ty­syh­teis­työn selon­teosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Minis­teri Tavion esit­te­lemä selon­teko on hyvä ja perus­teel­li­nen. Kiitos siitä minis­te­rille

24.9.2024

Suomella on edes­sään hyvä tule­vai­suus, kun jatkamme talou­temme uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias Mart­ti­sen pitämä ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nan budjet­ti­kes­kus­te­lussa 24.9. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta seisoo veden­ja­ka­jalla. Sen talou­del­li­nen pohja

30.8.2024

Petteri Orpon puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Joen­suussa 30.8.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia Hyvät ystä­vät, median edus­ta­jat, kuuli­jat, edus­kun­ta­ryh­mämme toinen kokous­päivä käyn­nis­tyy maakun­nassa, missä länsi ja itä tapa­si­vat ennen kohdata

Skip to content