Kokoomuksen ympäristö­verkoston kolumni: Myös ympäristö­ystävällisissä ja turvallisissa tuotteissa on kemikaaleja

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on yksi maailman merkittävimmistä toimialoista. Sen maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 2 biljoonaa euroa, ja ala työllistää liki 100 miljoonaa ihmistä. Myös Suomen tekstiili- ja vaatetusala on usein kuviteltua merkittävämpi toimiala: koko ala työllistää yli 30 000 ihmistä ja alan liikevaihdosta suurin osa tulee ulkomaankaupasta. Lisäksi alan tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä.

Yksi tekstiili- ja vaatetusalan kohtaamista haasteista on yleinen suhtautuminen kemikaaleihin. Kemikaalit ovat kuitenkin osa elämäämme, ja niitä vastustetaan ja pelätään usein turhaan. Ilman kemikaaleja meillä ei olisi nykymuotoisia tekstiilejä. Jopa kotilampaan villa on pestävä ennen langaksi kehräämistä, ja saippuakin sisältää kemikaaleja.

Nykytekstiilit ovat kaikin puolin parempia kuin entiset

Kemikaaleilla on tekstiilien valmistuksen eri vaiheissa lukemattomia korvaamattoman tärkeitä tehtäviä ja vaikutuksia. Niitä tarvitaan mm. kuiduntuotannosta langanvalmistukseen, kuitu- tai lankavärjäykseen, kudontaan, painantaan ja viimeistelyyn. Mekaanisten käsittelyjen ohella kemiallisilla käsittelyillä tekstiiliin saadaan toivotut ominaisuudet ? toiminnallisuus, ulkonäkö, tuntu.

Ominaisuuksien ohella on myös tekstiilien valmistusmenetelmiä ja testausta vuosien varrella jatkuvasti kehitetty. Nykyiset tekstiilit ovat siksi entistä ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia niin kuluttajille kuin tekstiiliteollisuudessa työskentelevillekin. Suomalaiselle tekstiiliteollisuudelle ympäristöasiat ja tuotteiden turvallisuus ovat tärkeitä. Haaste kohdistuu käytännössä erityisesti Euroopan ulkopuolelta tuotaviin tekstiileihin.

Osaaminen on tärkeää

Ajoittain mediassa nouseekin kuitenkin hälyjä aineista, joita on löytynyt joistain tuotteista tai esimerkiksi vesistöstä, tai jos jokin tuote on aiheuttanut haittareaktioita niiden kanssa kosketuksiin joutuneille ihmisille. Asioista keskusteleminen on koko alalle eduksi, koska näin ala pystyy edelleen kehittämään omaa valvontaa ja osaamista.

Tekstiilien ja vaatteiden turvallisuus vaatii nykyaikaista osaamista, kuten kaikki turvallinen tekeminen. Nykyisen hajautuneen tuotantoketjun hallinta vaatii entistä enemmän osaamista, kuten myös alan potentiaalin saavuttaminen. On siis koko Suomen edun mukaista, että maassa on vahva koko tuotantoketjun kattava koulutus. Viimeaikaiset koulutuspoliittiset linjaukset, kuten vuoden 2014 alussa uudistuva ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja säädösohjaus, ovat kuitenkin valitettavasti rapauttaneet tekstiili- ja vaatetusinsinöörien kouluttamisen edellytykset, ja tehneet koulutuksen tarjoamisen oppilaitoksille kestämättömäksi.

Suomalainen tekstiili- ja vaatetusteollisuus tarjoaa kuluttajille vastuullisuutta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES tekee vuosittain joulun alla testejä joululahjatuotteista. Tänä vuonna tavanomaisten lelujen ja jouluvalojen lisäksi tutkittiin myös lastenvaatteiden sisältämiä kemikaaleja. TUKESIN otannan perusteella suomalaisten lastenvaatteet täyttävät hyvin kemikaaleihin liittyvät vaatimukset. Huomautettavaa ei ollut. Tutkimuksessa oli mukana mm. Marimekon ja Sukkamestarien tuotteita.

Suomalainen teollisuus tarjoaa ympäristölle suotuisia ja kuluttajille turvallisia tekstiilejä ja vaatteita. Kuluttajien vaikutusvalta näiden tuotteiden menekkiin on suuri. Kuluttajan valinnat ohjaava sitä, millaisia tuotteita kauppa heille jatkossa markkinoi. Asiakas voi myös vaatia enemmän tietoa kaupalta, teollisuudelta ja tiedotusvälineiltä.

Tekstiilien ympäristövaikutukset lisääntyvät kaupan kassan jälkeen

Huomioimalla hankinnoissa myös tekstiilien huoltamisen, voi kuluttaja valinnoillaan vaikuttaa aiheuttamaansa kokonaisympäristökuormaan. Tekstiilien koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista suuri osuus syntyy niiden pesusta ja huollosta. Materiaalivalinnoilla, oikealla huollolla voi pidentää vaatteiden ja muiden tekstiilien käyttöikää ja merkittävästi vähentää niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Oma osaaminen ja ymmärrys ovat erittäin tärkeää, sillä joskus kuluttajaa ohjataan myös harhaan. Esimerkiksi alhaisin mahdollinen pesulämpötila on vain harvoin ympäristöystävällisin ratkaisu. Jos vaate ei puhdistu, sen elinkaari lyhenee.

Toivomme, että jo koulussa suomalaiset oppisivat tekstiilimateriaalien, vaatevalintojen ja tekstiilien huollon merkityksen. Yhdessä toimivan kierrätyksen ja jätehuollon kanssa näillä on suuri vaikutus ympäristölle.

Turvallista joulua!
Anna-Kaisa Auvinen
toimitusjohtaja
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry