Nyt on oikea aika kuntien ja kaupunkien uudelle suunnalle

Sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen jälkeen on aika tarkastella kuntien roolia ja tehtäväkenttää. Kuntien vapauden ja toimintakyvyn kasvattamiseksi tarvitaan uudenlaista lainsäädäntöä ja uudenlaista suuntaa.

Kuntia ja kaupunkeja koskevassa päätöksenteossa perinteisen aluepolitiikan rinnalle on nostettava kasvua vauhdittava kaupunkipolitiikka. Sen aika on nyt, koska kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla syntyy noin 80 prosenttia Suomen bkt:sta ja enemmistö innovaatioista. Kaupunkiseuduilla asuu noin 80 prosenttia suomalaisista ja sijaitsee sama prosenttimäärä Suomen työpaikoista. Vahvan kaupunkipolitiikan synnyttämä kasvu hyödyttää koko yhteiskuntaa ja tuo resursseja myös maaseudun kehittämiseen.

Suurten kaupunkiseutujen taloudellista toimintakykyä on parannettava eri keinoin, jotta ne pystyvät puskemaan entistä vahvemmin elinvoimaa Suomeen. Tulevaisuudessa suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille kannattaakin antaa suurempi rooli talouden vauhdittamisessa työllisyyden, korkeakoulutuksen, innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen keinoilla. Suurilla kaupungeilla on kyky ja mahdollisuudet kantaa vastuuta laajoista, koko yhteiskuntaa kohtaavista ilmiöistä yhdessä valtion kanssa.

Maakuntien keskuskaupungeilla taas on erityisen tärkeä tehtävä alueellisen elinvoiman, sivistyksen ja osaamisen luomisessa. Kaupunkien ja valtion suhdetta on järkevää kehittää vahvaan kumppanuuteen perustuen, esimerkiksi sopimuksellisuutta hyödyntäen.

Kuntien tärkeimmät haasteet vaihtelevat kuntakohtaisesti ja koon mukaan. Silti kaikkia kohtaavat samat isot kysymykset: ilmastonmuutoksen, osaavan työvoiman saatavuuden, digitalisaation, työn murroksen, hyvinvoinnin jakautumisen ja väestörakenteen muutokset sekä erityisesti juuri tässä hetkessä esillä olevat energiakysymykset ja muuttuneen turvallisuus- ja maailmanpoliittisen ympäristön.

Samaan aikaan kaiken kokoisten kuntien kannalta on tavoiteltavaa, että ne pystyvät itsenäisesti ja joustavasti kantamaan vastuuta perustehtäviensä toteuttamisesta ja sujuvan arjen tarjoamisesta asukkailleen. Lisäksi jokaisen kunnan on voitava vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi profiloitumista vaikkapa mökkikunnaksi tai teollisuuden kehdoksi.

Kunnat ovat arjen ja hyvinvoinnin perusta. Suomalaiselle se lähin vaikutus arkeen tapahtuu kuntatasolla. Ei siis ole yhdentekevää, minkälaisia ovat tulevaisuuden kunnat.

Siksi nyt on oikea aika suomalaisten kaupunkien ja kuntien kunnianpalautukselle.

Nyt on oikea aika…

1. tunnistaa erilaistuvat kunnat ja kaupungit
2. laittaa kuntien ja hyvinvointialueiden välinen työnjako kuntoon
3. turvata tulevaisuuden kunnille järkevä rahoitus
4. rakentaa sivistyskuntia
5. vahvistaa hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä
6. huolehtia kuntien elinvoimasta
7. fiksulle maankäytölle ja toimivalle liikenteelle
8. torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa

1. Nyt on oikea aika tunnistaa erilaistuvat kunnat ja kaupungit

Suomen nykyinen lainsäädäntö painaa sekä tuhannen asukkaan kunnan että puolen miljoonan asukkaan kaupungin samaan muottiin. Olemme ajautuneet tulkintaan, jossa kuntia tulee yhtenäistää ja valtion ohjausta tiukentaa.

Jos haluamme saada toimivan, notkean ja eteenpäin katsovan kuntakentän, kunnille on annettava aito mahdollisuus erilaistua ja vahvistua. Sitä on tuettava lainsäädäntöä uudistamalla ja antamalla liikkumatilaa kunnille ja kaupungeille. Kehitystä erilaistuviin kuntiin on syytä jatkaa ja samalla huolehtia siitä, että jokainen kunta pystyy tarjoamaan osaltaan perustuslain mukaisesti peruspalvelut sivistys-, elinkeino- ja maankäyttöasioissa.

Kuntien tehtävien eriytyminen on jo tosiasiallisesti alkanut. Sote- ja TE-palvelujen uudistukset ovat ajaneet kohti tilannetta, jossa kunnissa on syntynyt erilaisia alueellisia ratkaisuja ja yhteistyön malleja. Tulevaisuudessa jokaisen kunnan tulee voida ammentaa omista vahvuuksistaan sekä hakea itselleen parhaat kumppanit kuhunkin tehtävään.

Jokaisen kunnan tulee pystyä tarjoamaan osaltaan perustuslain mukaisesti peruspalvelut sivistys-, elinkeino- ja maankäyttöasioissa.

Kokoomuslaisia keinoja tukea erilaisten kuntien kehitystä:

• Ratkaisut ovat kuntien tehtävien eriytymiskehityksen sallimisessa, kumppanuksissa ja yhteistyössä. Kuntien ja kaupunkien erilaisuus tunnistetaan paremmin ja niiden välinen erilaistuminen sallitaan kaupunkien erityisroolia kehittämällä.
• Kaupunkien erityistä roolia edistetään valtion ja kaupunkien välisillä sopimuksilla. Tarvittaessa kaupunkien erityistehtävien osalta tehdään lainsäädännöllisiä muutoksia.
• Suuret kaupungit ja valtio toimivat yhä vahvemmin kumppaneina kestävän kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Tähän tulee luoda uudenlainen yhteistyömalli, suurten kaupunkien ja valtion välinen pysyvä strateginen allianssi.
• Vahvistetaan kaikkia kuntia purkamalla normeja nykyisestä kuntien tehtäväkentästä ja varmistetaan siten, että jokainen kunta pystyy vastaamaan perustehtävistä sivistys-, elinkeino- ja maankäyttöasioista.
• Käynnistetään vapaakuntakokeilu, jonka avulla kokeillaan miniminormiohjausta palveluiden järjestämiseen parhaalla mahdollisella tavalla ja annetaan kunnille mahdollisuus tehdä lakialoitteita pysyvän muutoksen tekemiseen.

2. Nyt on oikea aika laittaa kuntien ja hyvinvointialueiden välinen työnjako kuntoon

Hyvinvointialueiden aloituksen jälkeen kuntien tulokulma terveyteen ja hyvinvointiin muuttuu.

Kunnilla on merkittävästi yhteensovitettavaa hyvinvointialueen tehtävienjaossa. Palveluita onkin syytä järjestää tarkoituksenmukaisilla hartioilla. Kokoomus kannattaa kouluterveydenhuollon palauttamista kuntiin sekä suhtautuu kriittisesti kaikkiin hyvinvointialueiden tehtävien laajennuksiin.

Näin edistetään kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä:

• Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut palautetaan kuntien järjestämisvastuulle niin, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus sopia kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisestä.
• Varmistetaan joustavuus ja annetaan hyvinvointialueille ja kunnille mahdollisuus sopia palveluiden järjestämisestä. Tämän tulisi koskea erityisesti työllisyyteen kytkeytyvien kuntouttavien sekä kotoutumista edistävien palveluiden ja ympäristöterveydenhuollon palveluita, mutta myös muita sosiaalipalveluita.
• Kunnista ei siirretä enää lisätehtäviä hyvinvointialueille.
• Vahvistetaan kuntien ja hyvinvointialueiden kannustimia yhteistyöhön. Samalla varmistetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteys kuntiin ei katkea. Tämä on erityisen tärkeää sosiaalipalveluiden ja työllisyyspalveluiden välillä.

3. Nyt on oikea aika turvata tulevaisuuden kunnille järkevä rahoitus

Kuntien itsenäisyyden ja vahvistamisen myötä myös rahoituspohjan tulee olla enemmän kuntien omassa hallinnassa. Kuntien aivan ydintehtävien toteutuminen täytyy varmistaa ja rahoittaa, mutta samaan aikaan kunnan tulee voida aikaisempaa voimakkaammin hyötyä onnistumisistaan. Sote-uudistus toi mukanaan erityisesti kaupunkeihin haasteita tarpeellisten investointien rahoituksesta. Koko Suomen tulevaisuuden kehitys ja hyvinvointi edellyttävät, että kaupungeilla on mahdollisuus kehittyä, investoida ja rakentaa tulevaisuutta.

Onkin välttämätöntä, että kuntien nykyistä epäselvää ja monimutkaista valtionosuusjärjestelmää muutetaan perustavanlaatuisesti. Kokoomuksen mallin mukainen kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmästä olisi läpinäkyvä, selkeä ja kannustaisi kuntia kehittämään sekä toimimaan elinvoiman kasvattamiseksi.

Näin se tehdään:

• Uudistetaan valtionosuusjärjestelmää. Kuntien rahoitus kannustinvaikutuksineen on mietittävä uudestaan, sillä nykyinen valtionosuusjärjestelmä rokottaa onnistuneesta elinvoimapolitiikasta, eikä kaikin osin tunnista ja tue kuntien ja kaupunkien uutta roolia.
• Nostetaan yhteisöveron jako-osuutta ja parannetaan kunnallisveron efektiivisyyttä.

4. Nyt on oikea aika rakentaa sivistyskuntia

Sivistyksen ja koulutuksen laadukkaan toteutuksen merkitys on kaupunkien ja kuntien kohtalonkysymys. Jokaisella ihmisellä pitää olla tasavertainen mahdollisuus oppia ja kehittää itseään.

Sivistys on suomalaisen yhteiskunnan, menestyksen ja tulevaisuuden peruspilari, ja vahvan osaamisen pohjalta jokainen voi rakentaa omannäköistään elämää. On siis välttämätöntä varmistaa, että koulutus on kuntatasolla laadukasta ja kunnilla on edellytykset järjestää koulutus laadukkaasti.

Kokoomuksen keinot huolehtia osaamisesta ympäri Suomen:

• Jokaisella kunnalla on oltava sekä mahdollisuus että velvollisuus tarjota laadukas oppimispolku yhdenvertaisesti. Turvataan laadukas ja saavutettava koulutus kaikilla alueilla.
• Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen on jatkossakin säilyttävä kuntien lakisääteisinä tehtävinä. Siirtoa hyvinvointialueille ei pidä tehdä.
• Kunnille asetetaan koulutuksen laatuun ja saavutettavuuteen sekä väestöpohjaan perustuvia kriteerejä kasvatus- ja koulutuspalveluiden laadun turvaamiseksi.
• Kasvatuksen ja koulutuksen sekä varhaisen tuen henkilöstö- ja resurssipulaan ja monialaiseen yhteistyöhön yli organisaatiorajojen tulee panostaa määrätietoisesti. Nostetaan varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuspaikkoja niillä alueilla, joissa henkilöstöpula vaikuttaa voimakkaimmin.
• Toteutetaan kaksivuotinen esiopetus ja lasketaan oppivelvollisuuden alkamisen ikäraja 5 vuoteen.
• Asetetaan tavoitteeksi nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta myös nuoremmissa ikäluokissa.
• Laajennetaan positiivisen diskriminaation rahoitus myös varhaiskasvatukseen, jossa alueiden eriytyminen on koulujakin voimakkaampaa pienempien “oppilaaksiottoalueiden” vuoksi.
• Vahvistetaan perusopetuksen laatua vakiinnuttamalla laatu- ja tasa-arvorahoitus.
• Toteutetaan S2-opetuksen uudistus, jonka tarkoituksena on varmistaa äidinkielitasoinen suomen tai ruotsin kielen oppiminen mahdollisimman laajalle joukolle peruskouluoppilaita ja nopeuttaa S2-opetukseen osallistuvien siirtymistä suomen tai ruotsin äidinkielen opetukseen riittävällä tuella.
• Jatketaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä osaamisperustaisuuden pohjalta ja vahvassa yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena tulee olla auttaa kohtaanto-ongelman ratkaisussa. Aloituspaikkajaon tulee vastata työelämän tarpeisiin.
• Varmistetaan lukiokoulutuksen saavutettavuus kaikkialla Suomessa.

5. Nyt on oikea aika edistää hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä

Tulevaisuuden kunnilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä vapaa-ajan palveluissa ja sosiaalisesti kestävän kehityksen varmistamisessa. Näitä kannattaa ajatella kokonaisuutena ja laajasti, sillä kuntien ja ihmisten arjessa mahdollisuuksien hyödyntäminen, hyvinvointi ja hyvä kunta rakentuvat kokonaisuudesta.

Laadukkaat liikunta- ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä keinoja edistää suomalaisten arkista hyvinvointia. Korkeatasoinen ja houkutteleva kulttuuritarjonta puolestaan lisää osaltaan hyvinvointia, mutta on myös osa kaupunkipolitiikkaa, jolla edistämme kasvua ja kansainvälistymistä kaupunkiseuduilla. 

Toisaalta myös monet sosiaaliset haasteet, kuten maahanmuuttajien kotoutuminen, segregaatio, jengiytyminen ja asunnottomuus, ovat erityisesti kaupunkien kanssa ratkaistavia ilmiöitä. Niitä ei voi ratkaista hallintosiiloissa, vaan tässä tarvitaan vahvaa kaupunkipolitiikkaa, rahoituksen ohjaamista uudelleen sekä vahvaa yhteistyötä valtion, poliisin, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.

Eriytymisen ehkäisyssä avainasemassa ovat monipuolinen ja vahva asuntomarkkina, kattava ja toimiva joukkoliikenne sekä eri kaupunginosien kehittäminen palveluiden avulla.

Siksi

• Toteutetaan harrastustakuu.
• Mahdollistetaan liikunnan, kulttuurin ja vapaa-ajan olosuhteiden kehittäminen liikunta- ja kulttuuripaikkarakentamisen tuella.
• Rakennetaan toimivia kevyen liikenteen väyliä ja tehdään arjen liikkumisesta kävellen ja pyöräillen houkuttelevampaa.
• Varmistetaan taiteen perusopetuksen laatu ja saavutettavuus.
• Poistetaan pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta seuraavan hallituskauden aikana
• Otetaan segregaation ehkäisy entistä vahvemmin kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi.
• Varmistetaan ihmisten mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
• Parannetaan kuntien mahdollisuuksia ennaltaehkäistä ja puuttua nuoriso- ja jengiväkivaltaan.
• Säädetään kuntien tehtäväksi edistää asukkaiden arjen turvallisuutta, palautetaan kuntien oikeus antaa paikallisia järjestyssääntöjä ja lisätään kunnallista järjestyksenvalvontaa.

6. Nyt on oikea aika huolehtia kuntien elinvoimasta

Kuntien ja kaupunkien uudessa roolissa korostuu entistä vahvemmin niiden merkittävä tehtävä elinvoiman edistämisessä. Tämä luo koko Suomelle mahdollisuuksia, joten tätä tehtävää hallituksen on edistettävä Suomen kasvun vahvistamiseksi.

Erityisesti suuret kaupungit ovat innovaatioalustoja, joissa yksityinen, julkinen ja kolmas sektori toimivat yhdessä. Kaupunkien ekosysteemien avulla Suomen on mahdollista erikoistua kansainvälisesti huipputeknologian ja -osaamisen eri sektoreilla.

Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen siirto kunnille vuonna 2025 avaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää paikallista osaamista vaikuttavien palveluiden rakentamiseen yksityisen ja julkisen sektorin sekä korkeakoulujen yhteistyöllä. Siirtoa ei saa jättää tekniseksi muutokseksi, vaan varmistaa, että se muuttaa myös ajattelumalleja ja toiminnan tapoja, jotta palvelut ovat vaikuttavia sekä työntekijöille että työnantajille.

Tulevaisuudessa kansainväliset investoinnit ja osaajat keskittyvät vahvasti kaupunkiseuduille. Investointien ja osaajien kiinnostusta Suomea ja Suomen kaupunkeja kohtaan on vauhditettava.

Kokoomus lisäisi kuntien elinvoimaisuutta esimerkiksi näin:

• Vahvistetaan kaupunkien innovaatioekosysteemien roolia valtion kumppanina strategisessa TKI-työssä esimerkiksi sopimuksellisuuden kautta.
• Houkutellaan lisää kansainvälisiä investointeja ja vauhditetaan elinvoimainvestointien toteutumista kehittämällä valtion ja kuntien lupaprosesseja uudella neuvottelumenettelyllä, jonka avulla voidaan lyhentää käsittelyaikoja merkittävästija parannetaan viranomaisyhteistyötä asiakaslähtöisesti. Menettelyssä eri valtion toimijat ja kunnat sitoutuvat yhdessä tavoiteaikaan käsittelyssä, tietoa jaetaan toimijoiden kesken ja eri lupia voidaan käsitellä siten samanaikaisesti siten, että tulevaisuudessa päätökset saa yhdeltä luukulta.
• Luodaan uudenlainen toimintatapa valtion ja kuntien välille suurteollisuuden teollisuuspuistojen rakentamiselle ja riskien jakamiselle, jotta kansainvälisiä investointeja voidaan kansallisesti houkutella.
• Huolehditaan, että kunnille siirtymässä olevien TE-palvelujen rahoitus, ohjausjärjestelmä ja asiakaspalvelun lainsäädäntö turvaavat kuntien todelliset mahdollisuudet onnistua kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa kannustinjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Tämä tarkoittaa joustavuuden ja harkinnan lisäämistä asiakkaiden palveluprosesseihin.
• Poistetaan ulkomaisen työvoiman tarveharkinta ja sujuvoitetaan maahantuloprosesseja digitalisaatiota hyödyntäen.
• Vakiinnutetaan suurten kaupunkien kansainvälisten osaajien palveluihin keskittyvät toiminnot ja vahvistetaan valtion ja suurten kaupunkien välistä yhteistyötä osaajien houkuttelussa ja erilaisissa asettumiseen ja kansainvälisiin palveluihin liittyvissä toiminnoissa.
• Mahdollistetaan kansallisen ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi.
• Syvennetään ja laajennetaan datan, automaation ja tekoälyn hyödyntämistä osana julkisen sektorin palvelurakennetta niin, että tiedonkulku toimijoiden välillä on sujuvaa ja tietoturvallista ja palvelut ennakoivia.

7. Nyt on oikea aika fiksulle maankäytölle ja toimivalle liikenteelle

Kuntien rooli maankäytön, ympäristön, asumisen ja liikenteen kehittäjänä on jatkossakin ratkaiseva. Se puolestaan vaikuttaa myös koko Suomen talouteen. Kunnilla ja kaupungeilla tulee olla mahdollisuudet sujuville maankäyttö- ja rakennusprosesseille.

Valtion ei pidä lisätä sääntelyä, vaan päinvastoin purkaa normeja soveltuvista paikoista. Kaavoituksen ja asuntotuotannon juohevuus on erityisen tärkeää kasvavissa kaupungeissa esimerkiksi segregaation vähentämiseksi. Kaupunkien kasvun pitää olla kestävää ja toimivaa sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ekologisesti.

Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta on järkevää ja kaukonäköistä edistää kaupunkiseutujen saavutettavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kaupunkien tehokkaat joukkoliikenneratkaisut ja toimivat asuntomarkkinat taas luovat dynaamisia työssäkäyntialueita ja vahvistavat työvoiman liikkuvuutta.

Ilmastonmuutosta torjutaan ja luontokatoa estetään kaupungeissa ja kunnissa. Lämmitys, maankäyttö, liikenne, jätehuolto ja monet muut päästölähteet ovat kuntien ja kaupunkien käsissä olevia asioita.

Kokoomuksen keinoja ovat:

• Huolehditaan kaupunkien ja alueiden saavutettavuudesta eri kulkumuodoilla. Jatketaan MAL-sopimuksia nykyisten kaupunkiseutujen kanssa ja huomioidaan tavoitteissa kestävyyden ohella myös saavutettavuus.
• Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen tavoitteena on purkaa sääntelyä, nopeuttaa kaavoitusta ja sujuvoittaa rakentamisen prosesseja. Tavoitteena tulee olla nykyistä joustavampi kaavatasojen päivitysmahdollisuus ja maanomistajan aloiteoikeuden lisääminen.
• Asuntopolitiikassa on tehtävä suunnanmuutos. Tarvitsemme lisää markkinaehtoista rakentamista ja toimivammat asuntomarkkinat. Kuntien kaavoitusta sekä kasvun kannustimia on vahvistettava. Asumiseen ja rakentamiseen liittyvät tuet on tuotava läpinäkyviksi ja tuki asumisessa on suunnattava nykyistä tarkemmin sitä eniten tarvitseville. Poistetaan pitkäaikaisasunnottomuus.

8. Nyt on oikea aika torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa

Kestävän kasvun alusta luodaan kunnissa ja kaupungeissa eheällä yhdyskuntarakenteella, yritysten ja tutkimuksen yhteistyön sekä hankintojen kautta. Ilmastonmuutosta torjutaan ja luontokatoa estetään kaupungeissa ja kunnissa; lämmitys, maankäyttö, liikenne, jätehuolto ja monet muut päästölähteet ovat kuntien ja kaupunkien käsissä olevia asioita.

Luontokadon torjunta on mahdollista kuntien ja valtion yhteistyöllä ilman, että kaupunkien ja kuntien kasvu vaarantuu. Huolimatta tavoitteista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa, kunnissa on myös tärkeä varautua muuttuvaan ilmastoon osana riskienhallintaa ja varautumista.

Näin Kokoomus tukisi kuntien ilmastotyötä:

• Panostetaan monipuoliseen joukkoliikenteeseen. Tuetaan liikkumistapojen muutosta kaupunkien joukkoliikennetuella ja raideinvestoinneilla.
• Mahdollistetaan kaupunkiseuduille oikeus paikallisjunaliikenteen järjestämiseen. Valtion rahoitus liikenteen operointiin on välttämätöntä.
• Kokoomus haluaa rajoittaa päästöjä, ei liikkumista. Siksi ruuhkamaksuja ei toteuteta, vaan liikenteen päästöjä alennetaan esimerkiksi sähköistämisen keinoin.
• Ilmastonmuutosta torjutaan ja hallitaan parhaiten suurten kaupunkiseutujen ja valtion välisellä yhteistyöllä. Uusia toimintatapoja esimerkiksi kiertotalouden edistämiseen kuntien, valtion ja yritysten yhteistyöllä on kokeiltava ja lainsäädäntöä sen mahdollistamiseksi uudistettava.
• Valtio sitoutuu tukemaan kuntien ilmastotoimia toimialueilla, joissa kansalliset ratkaisut ovat paikallisia ratkaisuja tehokkaampia, kuten liikenteen päästöjen vähentämisessä.
• Luodaan kansalliset kriteerit ja toimintamallit ekologisen kompensaation toteuttamiseksi kaupunkien ja kuntien sisällä sekä niiden välillä. Luonnon monimuotoisuutta on edistettävä myös kaupungeissa viihtyisän asuinympäristön turvaamiseksi. Pyritään vaikuttamaan EU:n ennallistamisasetukseen niin, että se huomioi entistä paremmin Suomen erityiset olosuhteet eikä vaaranna kestävän kaupungistumisen toteutumista.