Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Nyt on oikea aika Suomen EU-poli­tii­kan ryhti­liik­keelle!

Nyt on oikea aika Suomen EU-poli­tii­kan ryhti­liik­keelle!

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen EU-linjaus 2023

Suomi pärjää parhai­ten, kun olemme aktii­vi­nen osa länttä ja Euroop­paa. Kokoo­muk­selle EU-jäse­nyys on valinta: arvo­va­linta, talou­del­li­nen valinta, turval­li­suus­va­linta ja järki­va­linta. EU:n kautta voimme vaikut­taa asioi­hin tavalla, joka ei pienelle maalle muuten olisi mahdol­lista. 

Vahva Euroo­pan unioni tarkoit­taa vahvem­paa itse­näistä Suomea. Meille vahvan EU:n kannat­ta­mi­nen ei kuiten­kaan tarkoita kritii­kit­tö­myyttä tai ajopuuksi heit­täy­ty­mistä, vaan aktii­vista vaikut­ta­mista unio­nin suun­taan ja Suomen kansal­li­sen edun puolus­ta­mista.

Näemme EU:n vahvo­jen ja tiivii­seen yhteis­työ­hön sitou­tu­nei­den jäsen­val­tioi­den unio­nina, jonka kautta Eurooppa voi edis­tää yhtei­siä näke­myk­siä maail­man­laa­jui­sesti. Samalla ymmär­rämme EU:n luon­teen kompro­mis­sien unio­nia, jossa lukui­sia erilai­sia näke­myk­siä yhteen­so­vi­te­taan yhtei­sen asian edis­tä­mi­seksi. Jotta Suomi voi parhai­ten edis­tää näke­myk­si­ään unio­nissa, tarvi­taan uutta otetta asioi­den hoita­mi­seen. Ennen kaik­kea Suomella pitää olla oma selkeä visio ja linja EU:n kehit­tä­mi­seksi.

Suomi ei ole enää koko­aan suurempi vaikut­taja EU:ssa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on palaut­taa Suomi tähän asemaan. Sitä varten on aika muodos­taa halli­tus, joka kyke­nee muodos­ta­maan hyvissä ajoin kannat ja siten vaikut­ta­maan tehok­kaasti unio­nissa kulloin­kin esille nouse­vaan asiaan. 

Kaikki lähtee siitä, että Suomella on näke­mys unio­nin kehit­tä­mi­sestä - ja kyky viedä niitä käytän­töön. Tässä asia­kir­jassa kerromme Kokoo­muk­sen näke­myk­sen. Ohjelma ei sisällä kaikesta kaik­kea, vaan kuvaa Kokoo­muk­sen prio­ri­tee­tit EU:n kehit­tä­mi­selle. EU on muutos­ten kynnyk­sellä, jossa kehi­tys­ku­lut ovat vaikeasti ennus­tet­ta­via. Suomi voi joko ajeleh­tia tapah­tu­mien mukana tai pyrkiä vaikut­ta­maan niihin – näiden kahden vaih­toeh­don välillä ei ole keski­tietä.

Unioni on muut­tu­nut merkit­tä­västi verrat­tuna siihen yhtei­söön, johon vuonna 1995 liityimme. Perus­so­pi­muk­set ovat muut­tu­neet, unio­nin lain­sää­däntö on levit­ty­nyt yhä uusille aloille ja olemme yhä vahvem­min linkit­ty­neitä toisiimme, keski­näis­riip­pu­vai­sia. Unioni on kohdan­nut useita krii­sejä, mutta nous­sut niistä vahvana, usein jopa aiem­paa vahvem­pana. Yhteis­mark­ki­na­pro­jek­tina aloit­ta­neesta yhtei­söstä on kasva­nut vahva geopo­liit­ti­nen toimija sekä sään­te­lyn ja kaupan maail­man­valta.

Myös Brys­sel ja tapa tehdä EU-poli­tiik­kaa on muut­tu­nut: komis­sio on muut­tu­nut, parla­men­tin valta on kasva­nut, eikä vanha tapa tehdä EU-vaikut­ta­mista enää riitä. Komis­siosta on tullut voima­kas, poliit­ti­nen ja itse­näi­nen toimija. Toisaalta se on yhä riip­pu­vai­sempi parla­men­tista ja sen poliit­ti­sista ryhmistä sekä niiden kannoista. Parla­men­tin rooli on vahvis­tu­nut paitsi perus­so­pi­mus­ten kautta, myös henki­sesti sekä lisään­ty­vänä itse­var­muu­tena tehdä rohkeita linjan­vae­toja. 

Kansa­lais­jär­jes­töt, valtiot ja yrityk­set pyrki­vät kaikki aktii­vi­sesti vaikut­ta­maan EU-poli­tii­kan agen­daan, eikä kellään ole siihen mono­po­lia, ei edes jäsen­mai­den halli­tuk­silla. Olimme Suomena EU:n valta­vir­taa pitkään, eikä omaan vaikut­ta­mi­seemme suun­tau­tu­nut tämän vuoksi niin paljon paineita. Nyt brexi­tin, Saksan muutok­sen ja ylei­sen valtio-ohjauk­seen usko­mi­sen kasvun myötä tämä tilanne on muut­tu­nut. Komis­sion ehdo­tuk­set ja suur­ten jäsen­mai­den kannat eivät tietyissä olen­nai­sis­sa­kaan kysy­myk­sissä ole meille mieleen.

Avain Suomen vaikut­ta­vuu­teen EU-pöydissä lähtee tahdosta, taidosta ja asioi­den prio­ri­soin­nista. Jotta voimme prio­ri­soida, meillä tulee kuiten­kin olla oma selkeä visio ja linja EU:n kehit­tä­mi­seksi. Mihin haluamme unio­nia viedä? Mitkä ovat Suomen elin­kei­no­ra­ken­teen, geopo­liit­ti­sen aseman ja tule­vai­suu­den mahdol­li­suuk­sien näkö­kul­masta kohta­lon­ky­sy­myk­siä, joissa meidän on pyrit­tävä ohjaa­maan koko unioni oikeille urille? Miten voimme varmis­taa, että unio­nin päätök­set palve­le­vat mahdol­li­sim­man hyvin myös Suomen kansal­lista etua?

Päämi­nis­teri on Suomen EU-poli­tii­kan tärkein tekijä, jolla on oltava rohkeutta ja osaa­mista prio­ri­soida sekä johtaa. Päämi­nis­te­rillä on oltava käytös­sään myös resurs­sit toteut­taa EU-vaikut­ta­mista tehok­kaasti. Kokoo­mus pitää tärkeänä, että Suomella on yhte­näi­nen ja laajasti jaettu viesti komis­sion ja jäsen­mai­den suun­taan erityi­sesti meille kriit­ti­sen tärkeissä kysy­myk­sissä. Siksi Suomen EU-vaikut­ta­mista on uudis­tet­tava neljän peri­aat­teen mukai­sesti. Näitä ovat nopeus, vaikut­ta­vuus, enna­kointi ja aktii­vi­suus.

Sisältö

  • Suomen ääni kuulu­viin EU:ssa
    1. Ymmär­re­tään, että EU:ssa Suomi on myös edun­val­voja
    2. Prio­ri­soi­daan Suomelle tärkeim­mät EU-vaikut­ta­mi­sen kohteet enna­koi­vasti ja riit­tä­vän nopeasti
    3. Tiivis­te­tään yhteis­työtä saman­mie­lis­ten liit­to­lais­ten kanssa
  • Kokoo­muk­sen visio Euroo­pan Unio­nista
    1. Mahdol­lis­te­taan EU:n menes­ty­mi­nen geopo­li­tii­kan ja geota­lou­den myrs­kyissä
    2. Ukrai­nan voitto on Euroo­pan turval­li­suu­den kohta­lon­ky­sy­mys – vahvis­te­taan EU:n puolus­tusyh­teis­työtä
    3. Vauh­di­te­taan talous­kas­vua kehit­tä­mällä sisä­mark­ki­noita ja pois­ta­malla kaupan esteitä
    4. Tehdään Euroo­pasta puhtaan ener­gian suur­valta
    5. Vahvis­te­taan jäsen­mai­den vastuuta julki­sen talou­tensa kestä­vyy­destä

Suomen ääni kuulu­viin EU:ssa

1. Ymmär­re­tään, että EU:ssa Suomi on myös edun­val­voja

Päivi­te­tään EU-poli­tiik­kamme ajatus­malli neuvos­ton lain­sää­dän­tö­kä­sit­te­lyissä vaikut­ta­mi­sesta koko­nais­val­tai­sem­paan EU-poli­tii­kan teke­mi­seen, jossa tärkeässä roolissa on myös henki­lö­suh­tei­siin nojaava poliit­ti­sen johdon sekä virka­kun­nan vastuulla oleva epävi­ral­li­nen ja epämuo­dol­li­nen vaikut­ta­mi­nen. Luodaan tätä vaikut­ta­mista tuke­vat valmis­te­lun proses­sit ja turva­taan niiden riit­tä­vät resurs­sit.

  • Noste­taan EU-vaikut­ta­mi­nen ylem­mäs halli­tuk­sen prio­ri­teet­ti­lis­talla. Ymmär­re­tään, että neuvos­ton lisäksi merkit­tä­vää valtaa käyte­tään myös komis­siossa ja parla­men­tissa. Noste­taan poliit­ti­sen johdon EU-vaikut­ta­mi­sen määrää, laatua ja vaikut­ta­vuutta.

  • Tuetaan suoma­lais­ten virka­mies­ten pääsyä EU-tehtä­viin. Kehi­te­tään valtion tuki­pal­ve­luita kansain­vä­li­siin rekry­toin­tei­hin, kuten esimer­kiksi komis­sion virka­mies­kil­pai­luun liit­tyen

  • Määri­tel­lään uusiksi virka­mies­ten tehtä­vä­kent­tää ja laajen­ne­taan EU-vaikut­ta­mi­sen pers­pek­tii­viä. Anne­taan Suomen virka­mie­hille tehtävä, mandaatti ja tuki vaikut­taa aktii­vi­sesti myös neuvos­ton ulko­puo­lella sekä kerätä aktii­vi­sesti tietoa vasta suun­nit­te­luas­teella olevista aloit­teista ja raken­taa suhteita keskei­siin päät­tä­jiin myös komis­siossa ja parla­men­tissa. Suomen tehtävä ei ole vain muodos­taa ja edus­taa omaa kantaansa neuvos­tossa, vaan vaikut­taa koko EU-poli­tii­kan konee­seen enna­koi­vasti niin, että se tuot­taa meille sopi­via päätök­siä. 

  • Määri­tel­lään EU-vaikut­ta­mi­nen minis­te­riöi­den keskei­seksi prio­ri­tee­tiksi. Vastuu­te­taan jokai­nen kans­lia­pääl­likkö huoleh­ti­maan siitä, että EU-asioi­den hoita­mi­seen osoi­te­taan riit­tä­vät resurs­sit, minis­te­riön virka­mie­het vaikut­ta­vat asioi­den valmis­te­luun laajasti ja enna­kol­li­sesti.

  • Vaiku­te­taan enna­koi­vasti komis­sion työoh­jel­maan. Aiem­paa poliit­ti­sem­man ja merkit­tä­vää valmis­te­lu­val­taa käyt­tä­vän EU-komis­sion viideksi vuodeksi laatima työoh­jelma määrit­tää komis­sion stra­te­gi­sia pain­opis­teitä lain­sää­dän­tö­työlle. Suomen on huoleh­dit­tava, että omat prio­ri­teet­timme näky­vät komis­sion agen­dalla. Tämä edel­lyt­tää omia ratkai­sueh­do­tuk­sia riit­tä­vän aikai­sessa vaiheessa.

2. Prio­ri­soi­daan Suomelle tärkeim­mät EU-vaikut­ta­mi­sen kohteet enna­koi­vasti ja riit­tä­vän nopeasti 

Kaikessa emme voi olla kokoamme suurem­pia, mutta meille tärkeissä asioissa meidän on sitä oltava. Suomen on tunnis­tet­tava prio­ri­tee­tit, jotka ovat meille kaik­kein tärkeim­piä ja joita kukaan muu kuin me ei edistä ja panos­tet­tava näitä koske­vaan edun­val­von­taan. Toisaalta meillä on myös oltava rohkeutta sääs­tää resurs­seja ja poliit­tista pääomaa kysy­myk­sissä, jossa EU kulkee oike­aan suun­taan myös ilman Suomen aktii­vista ja enna­koi­vaa panosta. Suomen pitää määrit­tää omat ydin­ta­voit­teensa seuraa­valle EU-vaali­kau­delle ajoissa ja jatkossa vuosit­tain.

  • Laadi­taan valtio­neu­vos­ton tasolla vuosit­tai­nen, konkreet­ti­nen EU-vaikut­ta­mis­stra­te­gia Suomen edun kannalta keskei­sistä EU-kysy­myk­sistä. Suomen on kyet­tävä enna­koi­vasti määrit­tä­mään stra­te­gi­set pain­opis­teensä EU-vaikut­ta­mi­selle jo ennen kuin komis­sio on edes suun­ni­tel­lut tai julkis­ta­nut lain­sää­dän­tö­eh­do­tuk­sia. Määri­te­tään Suomen stra­te­gi­set pain­opis­teet ja tavat, joilla niitä edis­te­tään ja kytke­tään aika­taulu komis­sion valmis­te­luun. Seura­taan vaikut­ta­mis­työn etene­mistä jatku­vasti mm. komis­sion uusien aloit­tei­den etene­mi­sen myötä.

  • Anne­taan Suomen edus­ta­jille selkä­noja edis­tää valtio­neu­vos­ton hyväk­sy­miä prio­ri­teet­teja. Varhai­sessa vaiheessa Suomen edun mukai­set yleis­kan­nat ovat riit­tä­viä vaikut­ta­vaan edun­val­von­taan. Yksi­tyis­koh­tai­nen linjan­veto syntyy vasta myöhem­mässä vaiheessa säädös­luon­nok­sen julkis­ta­mi­sen jälkeen. Nykyi­nen reak­tii­vi­nen ja hidas kannan­muo­dos­tus­pro­sessi ei ole riit­tävä takaa­maan Suomen vaiku­tus­val­taa nopeasti kehit­ty­vässä unio­nissa.

  • Uudis­te­taan kansal­li­nen EU-poli­tii­kan valmis­telu nopeam­maksi ja lisä­tään enna­kol­lista kannan­muo­dos­tusta vasta valmis­telu- tai keskus­te­luas­teella oleviin poli­tiik­ka­toi­miin. Siir­ry­tään reak­tii­vi­sesta kerran vaali­kau­dessa laadit­ta­vasta EU-selon­te­ko­pro­ses­sista kohti jatku­vaa dynaa­mista stra­te­gis­ten prio­ri­teet­tien määrit­tä­mistä, vaikut­ta­mista ja seuran­taa. Vahvis­te­taan heik­ko­jen signaa­lien tunnis­ta­mista ja johto­pää­tös­ten viemistä konkreet­ti­seksi vaikut­ta­mis­työksi.

3. Tiivis­te­tään yhteis­työtä saman­mie­lis­ten liit­to­lais­ten kanssa

Suomen ei tule rajata yhteis­työ­kump­pa­nei­taan EU:n sisällä, vaan etsiä ja raken­taa koali­tioita jous­ta­vasti erilais­ten Suomen intres­sien mukais­ten asia­ky­sy­mys­ten mukaan. Esimer­kiksi metsä­po­li­tii­kassa haetaan liit­to­lai­suuk­sia myös niiden maiden joukosta, joille metsät eivät ole kansan­ta­lou­del­li­sesta näkö­kul­masta yhtä rele­vant­teja.

  • Varmis­te­taan, että Suomi tekee omat aloit­teet ja esit­tää omat selkeät ratkai­su­mal­linsa ennen komis­sion esityk­siä yhdessä kussa­kin kysy­myk­sessä saman­mie­lis­ten maiden ryhmän kanssa. 

KOKOOMUKSEN VISIO EUROOPAN UNIONISTA

EU-jäse­nyys on anta­nut Suomelle paljon. Jäse­nyys tarjoaa meille jatkos­sa­kin vakautta, turvaa ja hyvin­voin­tia. Suomen EU-jäse­nyy­delle on vahva tuki kansa­lais­ten keskuu­dessa, ja EU-jäse­nyys näkyy suoma­lai­sille mm. vapaan liik­ku­vuu­den sekä työ- ja opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sien muodossa.

Brexi­tin Britan­nialta viemät asiat näyt­tä­vät, mitä hyvää EU voi kansa­lai­sille tarjota. Brexi­tin myötä maan talou­del­li­nen kehi­tys otti aske­leen alas­päin. Työvoi­ma­pula on monin­ker­tais­tu­nut lukui­silla aloilla. Niin vienti kuin tuonti ovat ongel­missa. Jopa perus­e­lin­tar­vik­kei­den saan­nissa on ollut vaikeuk­sia. Tule­vai­suu­temme on yhtei­sessä Euroo­passa. Samalla on selvää, että EU:n uudis­tut­tava jatku­vasti. Kokoo­muk­sen visiossa EU ottaa geopo­liit­ti­sen haas­teen tosis­saan, ja pyrkii edis­tä­mään jäsen­mai­densa turval­li­suutta ja hyvin­voin­tia globaa­lilla tasolla.

Kokoo­mus haluaa unio­nilta uudis­tu­mista ja vaikut­ta­vuutta. Koros­tamme unio­nin uudis­tu­mi­sessa samoja seik­koja kuin mitä haluamme myös Suomelta. Talous­kas­vua, turval­li­suutta, teho­kasta ilmasto- ja ener­gia­po­li­tiik­kaa. Vähem­män mikro­ma­na­gee­rausta, enem­män mark­ki­na­ta­loutta. Enem­män avoi­muutta maail­malle, vähem­män valtion­tu­kia. Vähem­män tulon­siir­toja, enem­män vastuuta omasta itses­tään.

Edus­kun­ta­vaa­lei­hin suun­na­taan tilan­teessa, jossa globaa­lit geopo­liit­ti­set manner­laa­tat liik­ku­vat ja uudet geota­lou­den uhat teke­vät paluu­taan maail­maan. Tällai­sessa ajassa vahvaa Euroo­pan unio­nia tarvi­taan ehkä vielä enem­män kuin aiem­min. Euroo­pan on pystyt­tävä yhte­näi­senä suun­nis­ta­maan maail­massa, joka jakaan­tuu voimak­kaam­min demo­kra­tioi­den ja auto­ri­taa­ris­ten valtioi­den leiriin. Euroo­pan väestö kattaa vain noin 10 % maail­man väes­töstä, ja osuu­den ennus­te­taan piene­ne­vän 7,5 %:iin vuoteen 2050 mennessä. EU:n talou­den osuus globaa­lista brut­to­kan­san­tuot­teesta on yhä noin 15 %, mutta sen ennus­te­taan supis­tu­van 9 %:iin vuoteen 2050 mennessä. On selvää, että Euroo­pan valtiot ovat liian pieniä ajamaan etujaan globaa­listi ilman tiivistä yhteis­työtä.

Ollak­seen vaiku­tus­val­tai­nen toimija maail­massa ja siten varmis­taak­seen kansa­lai­sil­leen maail­man parhaan elin­ta­son sekä turval­li­suu­den, on EU:n otet­tava uusi ote asioi­hin. Vahva talous on myös turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Talous­kas­vun myötä määrit­tyvä vaiku­tus­valta tarkoit­taa kyvyk­kyyttä kamp­pailla Venä­jän hyök­käyk­sen ja Kiinan valta­pyr­ki­mys­ten kaltaista toimin­taa vastaan ja siten puolus­taa demo­kra­tiaa ja vapautta. Mikäli EU:n talous heiken­tyy, heik­ke­nee myös euroop­pa­lais­ten arvo­jen ääni maail­massa suhteessa auto­ri­taa­ri­siin maihin.

Ener­gia­mur­ros sekä puhdas tekno­lo­gia ja inno­vaa­tiot tarjoa­vat mahdol­li­suu­det luoda kilpai­lu­ky­kyä euroop­pa­lai­sille yrityk­sille ja siten nostaa EU:n osuutta maail­man vien­nistä ja brut­to­kan­san­tuot­teesta. Tutki­muk­seen ja yritys­ten kilpai­lu­ky­kyi­seen toimin­taym­pä­ris­töön panos­ta­malla EU voi saavut­taa edel­lä­kä­vi­jän aseman korkean tekno­lo­gian ratkai­suissa ja tuot­taa korkean lisä­ar­von tuot­teita maail­man­mark­ki­noille.

Kokoo­mus haluaa tehdä EU:sta vahvan ja globaa­lin toimi­jan, joka pystyy varmis­ta­maan jäsen­val­tioi­densa turval­li­suu­den ja talou­del­li­set edut kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa myös tule­vai­suu­dessa. Tähän pääs­täk­seen Kokoo­mus haluaa painot­taa EU:n sisä­mark­ki­noi­den aktii­vista kehit­tä­mistä talous­kas­vun edis­tä­mi­seksi ja luoda EU:sta puhtaan ener­gian edel­lä­kä­vi­jän. Samalla jäsen­mai­den vastuuta omasta talou­des­taan on vahvis­tet­tava.

1. Mahdol­lis­te­taan EU:n menes­ty­mi­nen geopo­li­tii­kan ja geota­lou­den myrs­kyissä

Kiih­tyvä suur­val­ta­kil­pailu edel­lyt­tää EU:lta vahvem­paa globaa­lia otetta, jotta se voi turvata jäsen­mai­densa kuten Suomen etuja. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa aiem­paa määrä­tie­toista pyrki­mystä vahvis­taa EU:n kansain­vä­listä roolia. 

EU:n on oltava kansain­vä­li­sen poli­tii­kan muutos­voima ja aktii­vi­nen toimija Kiinan, Intian ja Yhdys­val­to­jen rinnalla. Jotta tähän pääs­tään, myös unio­nin työka­lu­pak­kia on uudis­tet­tava ja määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siä lisätä aina­kin niissä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan kysy­myk­sissä, joiden kohdalla määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siin siir­ty­mi­nen ei vaadi perus­so­pi­mus­ten muut­ta­mista.

  • Vähen­ne­tään EU:n riip­pu­vuutta auto­ri­taa­ri­sista valtioista. Olemme monessa kriit­ti­sessä raaka-aineessa ja kompo­nen­tissa lähes täysin riip­pu­vai­sia tuon­nista auto­ri­tää­ri­sestä valtioista, erityi­sesti Kiinasta. Varmis­te­taan vaih­toeh­toi­sia tuon­ti­reit­tejä mine­raa­leille ja raaka-aineille, kehi­te­tään Euroo­pan sisäistä kaivos­tuo­tan­toa sekä luodaan edel­ly­tyk­siä oman kriit­tis­ten kompo­nent­tien tuotan­non käyn­nis­tä­mi­selle.

  • Lisä­tään EU:n ulko­po­liit­tista vaikut­ta­vuutta. Ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siin voidaan siir­tyä tapaus­koh­tai­sesti muut­ta­matta perus­so­pi­muk­sia. Näin EU voi toimia vahvem­malla äänellä ulko­po­li­tii­kan kysy­myk­sissä ilman, että yksit­täi­nen jäsen­maa voi täysin jumit­taa päätök­sen­te­koa.

  • Vahvis­te­taan ja laajen­ne­taan yhteis­työtä Yhdys­val­to­jen kanssa. Yhdys­val­lat on EU:n tärkein kaup­pa­kump­pani ja yhdessä muodos­tamme maail­man suurim­man talous­a­lu­een. Lisää­mällä kauppa- ja turval­li­suus­po­liit­tista yhteis­työ­tään Yhdys­val­tain kanssa EU pystyy valvo­maan vahvem­min etujensa ja arvo­jensa toteu­tu­mista suhteessa voimis­tu­nee­seen suur­val­ta­kil­pai­luun.

  • Laajen­ne­taan yhteis­työtä stra­te­gis­ten demo­kraat­tis­ten liit­to­lais­ten kanssa. Esimer­kiksi Japani, Etelä-Korea ja Austra­lia ovat stra­te­gi­sesti tärkeitä valtioita joihin EU:n kannat­taa raken­taa omaa liit­to­lai­suus­suh­detta. Koko vapaan maail­man tulee tiivis­tää rive­jään.

  • Vahvis­te­taan oikeus­val­tiota. Globaa­lissa kamp­pai­lussa demo­kra­tian ja auto­ri­ta­ris­min välillä Euroo­pan on elet­tävä arvo­jensa mukaan. Paran­ne­taan ja seura­taan oikeus­val­tio­ke­hi­tystä esimer­kiksi sito­malla EU:n rahoi­tus oikeus­val­tion kunnioi­tuk­seen jäsen­maissa yhä tiukem­min. Varmis­te­taan, että EU:ssa toteu­tu­vat länsi­mai­sen yhteis­kun­nan perus­ar­vot kuten yksi­lön- ja sanan­va­paus.

  • Edis­te­tään turval­lista Euroop­paa ratio­naa­li­sella raja- ja maahan­muut­to­po­li­tii­kalla. Otetaan aske­leita kohti yhteistä EU:n toimin­ta­mal­lia, jossa kansain­vä­li­sen suoje­lun tarjoa­mi­nen siir­tyy suoraan krii­sia­lueilta ja pako­lais­lei­reiltä nouta­mi­seen rajat ylit­tä­vän turva­pai­kan­haun sijaan. Vahvis­te­taan EU:n ulko­ra­joja ja raja­tur­val­li­suus­vi­rasto Fron­texia sekä mini­moi­daan ulkois­ten toimi­joi­den edel­ly­tyk­set käyt­tää muut­to­lii­kettä unio­niin kohdis­tu­van vaikut­ta­mi­sen väli­neenä.

  • Laadi­taan uusia kaup­pa­so­pi­muk­sia ja edis­te­tään pehmeää vallan­käyt­töä. EU:n kaup­pa­so­pi­muk­set tarjoa­vat kilpai­lue­tua vien­ti­mark­ki­noilla myös suoma­lai­sille yrityk­sille. EU:lla on merkit­tävä globaali rooli juuri sään­te­ly­val­lan ja kaup­pa­so­pi­mus­ten kautta. Euroop­pa­lai­sista ratkai­suista voi syntyä globaa­leja ratkai­suja juuri sisä­mark­ki­noi­den koon ja kaup­pa­so­pi­mus­ten sisäl­tö­jen vuoksi. Tämä vahvis­taa euroop­pa­lais­ten yritys­ten ja ratkai­su­jen kilpai­lu­ky­kyä.

  • Panos­te­taan globaa­lin etelän sitout­ta­mi­seen. Suur­val­lat käyvät kamp­pai­lua globaa­lin etelän asemoi­tu­mi­sesta. EU pystyy luomaan stra­te­gi­sia kump­pa­nuuk­sia sään­te­lyn, kaupan ja kehi­tys­po­li­tii­kan kautta, mistä mm. Global Gateway -aloite on hyvä esimerkki. Lisä­tään EU:n ja Afri­kan välistä yhteis­työtä sekä kaup­paa.

  • Varau­du­taan Kiinan haas­tee­seen kaikilla sekto­reilla. Kiina on EU:lle saman­ai­kai­sesti yhteis­työ­kump­pani, kilpai­lija ja järjes­tel­mä­ta­son haas­taja. Kaup­pa­po­liit­ti­sesti EU on Kiinan suurin ja Kiina EU:n toiseksi suurin kaup­pa­kump­pani. Tasa­pai­noi­sen ja vasta­vuo­roi­sen Kiina-suhteen saavut­ta­mi­seksi EU:n on valvot­tava kaupal­li­sia intres­se­jään ja pidet­tävä kiinni peri­aat­teis­taan ihmi­soi­keuk­sien osalta. Kiinalta tulee edel­lyt­tää, että se pitää kiinni sitou­muk­sis­taan ja paran­taa mark­ki­noi­densa avoi­muutta ja läpi­nä­ky­vyyttä. Kiinan kanssa tehtävä yhteis­työ globaa­li­ky­sy­myk­sissä, kuten ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa, on tarpeel­lista EU:lle.

  • Pide­tään ovi auki uusille jäsen­maille. Vaikka matka jäsen­kri­tee­rei­hin on vielä pitkä, mm. Länsi-Balka­nin maille ja Ukrai­nalle on tarjot­tava realis­ti­nen polku kohti EU-jäse­nyyttä, ja unio­nin ovien tulee olla auki uusille jäsen­kan­di­daa­teille.

  • Käyte­tään ja vaali­taan sisä­mark­ki­noista synty­vää pehmeää valtaa. EU on maail­man suurin mark­kina-alue ja sisä­mark­ki­nat ovat meille myös globaa­lin vallan­käy­tön väline, jonka kautta sään­te­ly­rat­kai­summe ja stan­dar­dimme leviä­vät globaa­listi niin sano­tun “Brys­sel-efek­tin” kautta. Näin käy kuiten­kin vain silloin, kun euroop­pa­lai­nen sään­tely koetaan tarkoi­tuk­sen­mu­kai­seksi, oikea­suh­tai­seksi ja laaduk­kaaksi.

2. Ukrai­nan voitto on Euroo­pan turval­li­suu­den kohta­lon­ky­sy­mys – vahvis­te­taan EU:n puolus­tusyh­teis­työtä

Suomen turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tiikka mullis­tuu Nato-jäse­nyy­den myötä. Nato tulee anta­maan Suomelle sen vahvim­man ja uskot­ta­vim­man turva­ta­kuun, jonka takia puolus­tus­lii­tosta tulee Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­sen verkos­ton tärkein elementti. 

Ukrai­nan voiton tuke­mi­seksi ja jäsen­mai­den turvaa­mi­seksi EU:n on kuiten­kin jatkos­sa­kin panos­tet­tava sisäi­sen puolus­tusyh­teis­työn kehit­tä­mi­seen ja tehos­ta­mi­seen. Vahva ja uskot­tava puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tanto ja kyvyk­kyys reagoida nopeasti lisää sekä Suomen että koko Euroo­pan turval­li­suutta ja helpot­taa Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen välistä turval­li­suus­po­liit­tista taakan­ja­koa.

  • Vahvis­te­taan EU:n turval­li­suus­po­liit­tista roolia sekä euroop­pa­laista puolus­tus­teol­li­suutta. Ryhdy­tään aktii­vi­sem­min kasvat­ta­maan EU-jäsen­mai­den soti­laal­lista kyvyk­kyyttä ja tiivis­te­tään EU:n ja Naton yhteis­työtä. Yhtei­nen euroop­pa­lai­nen puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tanto ja puolus­tus­teol­li­suu­den vauh­dit­ta­mi­nen ovat keinoja vastata haas­tee­seen ja varmis­taa riit­tävä tuki Ukrai­nalle. Koro­te­taan asea­pua mm. Euroo­pan rauhan­ra­has­ton kautta. Huoleh­di­taan soti­laal­li­sesta logis­tii­kasta ja puolus­tus­teol­li­suu­den sekä tutki­muk­sen rahoi­tuk­sesta.

  • Panos­te­taan Ukrai­nan tuke­mi­seen sekä jälleen­ra­ken­ta­mi­seen. Ukrai­naa on tuet­tava kaikin mahdol­li­sin keinoin. Ukrai­nan jälleen­ra­ken­ta­mi­sen ajan­koh­tais­tuessa EU:n ja Suomen on osal­lis­tut­tava työhön voimak­kaasti.

  • Luodaan Ukrai­nalle polku EU-jäse­nyy­teen. Kokoo­muk­sen mielestä Ukrai­nan tule­vai­suus on EU:n ja Naton jäse­nenä. Samalla kun tiedämme, että prosessi tulee viemään aikaa, on meidän edet­tävä mahdol­li­sim­man nopeasti kaikissa niissä kysy­myk­sissä, joissa se on mahdol­lista.

  • Vahvis­te­taan EU:n ja Naton välistä yhteis­työtä. Kun Suomi ja Ruotsi liit­ty­vät Naton jäse­niksi, on Suomella mahdol­li­suus toimia aloit­teel­li­sesti EU:n ja Naton yhteis­työn vahvis­ta­mi­seksi. Nämä euroop­pa­lai­sen yhteis­työn koli­kon kaksi puolta on saatava toimi­maan saumat­to­masti yhteen.

  • Paran­ne­taan EU:n kykyä antaa krii­sia­pua sen omille jäsen­maille. EU on Ukrai­nan sodan myötä osoit­ta­nut, että se kyke­nee toimi­maan nopeasti ja tehok­kaasti tukies­saan sodan uhriksi joutu­nutta kump­pa­ni­maa­taan. EU:n tulee myös pystyä toimi­maan vähin­tään yhtä nopeasti ja tehok­kaasti, mikäli jokin sen jäsen­maista joutuisi vastaa­van­lai­sen krii­sin kohteeksi. Tällä hetkellä kaik­kia EU:n turval­li­suus- ja puolus­tus­po­liit­ti­sia työka­luja ei kuiten­kaan pystytä juri­di­sista syistä käyt­tä­mään unio­nin  rajo­jen sisällä. Tämä tulee muut­taa: EU:n tulee pystyä käyt­tä­mään kaik­kia turval­li­suus- ja puolus­tus­po­liit­ti­sia työka­lu­jaan myös omien jäsen­mai­densa tuke­mi­seen.

  • Luodaan puolus­tus­tar­vik­kei­den yhteis­mark­ki­nat. Yhtei­nen euroop­pa­lai­nen puolus­tus­tar­vi­ke­tuo­tanto ja puolus­tus­teol­li­suu­den vauh­dit­ta­mi­nen ovat keinoja vastata turval­li­suus­po­liit­ti­siin haas­tei­siin ja myös varmis­taa riit­tävä tuki Ukrai­nalle. Poliit­ti­sista ja juri­di­sista syistä johtuen, EU:n sisälle ei kuiten­kaan ole vielä kehit­ty­nyt puolus­tus­tar­vik­kei­den aitoa yhteis­mark­ki­naa. Ryhdy­tään ajamaan sellai­sen kehit­tä­mistä muun muassa ajamalla yhteistä euroop­pa­laista asei­den­vien­ti­po­li­tiik­kaa, euroop­pa­lai­sen puolus­tus­han­kin­ta­vi­ras­ton perus­ta­mista, ja lisää­mällä tule­vai­suu­den puolus­tus­tek­no­lo­gioi­den tutki­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen rahoi­tusta.

  • Vahvis­te­taan Euroo­pan sisäistä soti­laal­lista logis­tiik­kaa. Ukrai­nan sota on osoit­ta­nut kuinka tärkeää soti­lai­den ja soti­laal­li­sen kalus­ton nopea siir­tä­mi­nen maasta toiseen on Euroo­pan turval­li­suu­den kannalta. Jotta Euroo­pan sisäi­nen soti­laal­li­nen liik­ku­vuus olisi sauma­tonta ja ongel­ma­tonta, on sen eteen vielä tehtävä runsaasti työtä. Lisä­tään soti­laal­li­sen liik­ku­vuu­den paran­ta­mi­seen olevia EU-tason varoja, moder­ni­soi­daan euroop­pa­laista liikenne infra­struk­tuu­ria ja tehdään siitä myös soti­las­käyt­töön sopiva, harmo­ni­soi­daan euroop­pa­lai­set liiken­nes­tan­dar­dit.

3. Vauh­di­te­taan talous­kas­vua kehit­tä­mällä sisä­mark­ki­noita ja pois­ta­malla kaupan esteitä

EU:n sisä­mark­ki­nat tuovat kaup­poi­hin laajat vali­koi­mat ja edul­li­set tuot­teet. Sisä­mark­ki­noilla Suomen saavu­tet­ta­vissa on yli 400 miljoo­nan ihmi­sen työvoi­ma­re­servi. Vapaa kaupan­käynti luo kasvua ja työtä suoma­lai­sille. Sisä­mark­kina on EU:n kruu­nun­ja­lo­kivi, jonka kiil­lot­ta­mista on edel­leen jatket­tava. 

Vaikka EU-sään­te­lyä esite­tään jatku­vasti lisää, varsi­nai­nen sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­nen on ollut osin pait­siossa kulu­neen komis­sion kauden aikana. Nyt tähän työhön on jälleen saatava vauh­tia. Meidän on myös varmis­tet­tava, että EU:n hyvä tavoite stra­te­gi­sesta auto­no­miasta ei käänny protek­tio­nis­miksi ja katko kaup­pa­suh­teita länti­siin kump­pa­nei­himme.

  • Panos­te­taan sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­seen. Toimi­taan sisä­mark­kina-, teol­li­suus- ja kaup­pa­po­li­tii­kassa entistä määrä­tie­toi­sem­min euroop­pa­lais­ten yritys­ten kilpai­luo­lo­suh­tei­den turvaa­mi­seksi. Edis­te­tään EU:n sisä­mark­ki­noi­den toimi­vuutta purka­malla sään­te­lyes­teitä ja vauh­dit­ta­malla reilua kilpai­lua. Panos­te­taan erityi­sesti palve­lui­den sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­seen. Sisä­mark­ki­noilla on puret­tava turhia normeja ja yritys­ten hallin­nol­lista taak­kaa on keven­net­tävä. Palve­lu­jen sisä­mark­ki­noita on avat­tava.

  • Tehdään parem­paa EU-lain­sää­dän­töä. Tehdään ehdo­te­tuista säädök­sistä nykyistä katta­vam­pia vaiku­tusar­vioin­teja. Harkin­taan aina, voidaanko samaan tai riit­tä­vän hyvään tulok­seen päästä myös muun kuin lain­sää­dän­nön keinoin, kuten itse­ään­te­lyn tai infor­maa­tio-ohjauk­sen kautta. Pure­taan hallin­nol­lista taak­kaa ja sitou­du­taan yksi sisään, yksi ulos -peri­aat­tee­seen. Tämän mukai­sesti huoleh­di­taan, että uutta sään­te­lyä esitet­täessä hallin­nol­lista taak­kaa karsi­taan muualta. Varmis­te­taan, että sään­tely on enna­koi­ta­vaa ja tekno­lo­gia­neut­raa­lia.

  • Vahvis­te­taan EU:n stra­te­gista auto­no­miaa, mutta torju­taan protek­tio­nis­mia. EU:n on edis­tet­tävä avointa ja oikeu­den­mu­kaista kaup­pa­po­li­tiik­kaa. Huoleh­di­taan siitä, että sisä­mark­ki­nat ovat kilpai­lul­li­set ja mahdol­lis­ta­vat kaiken­ko­kois­ten yritys­ten toimin­ta­mah­dol­li­suu­det ja mark­ki­noil­le­pää­syn. Varmis­te­taan, että stra­te­gi­nen auto­no­mia ei tarkoita kään­ty­mistä protek­tio­nis­miin tai rajo­jen sulke­mista muulta maail­malta. Kilpai­lu­ky­kyä ei saavu­teta ainoas­taan eri tuki­muo­doilla.

  • Varmis­te­taan, että Eurooppa pärjää tekno­lo­gia­kil­pai­lussa. Euroo­pan on oltava mukana seuraa­vassa teol­li­sessa vallan­ku­mouk­sessa, joka perus­tuu digi­ta­li­saa­tiolle ja uusille tekno­lo­gioille. Se edel­lyt­tää inves­toin­teja, joista suurin osa tulee yrityk­siltä itsel­tään. EU:lla on kuiten­kin tässä mahdol­lis­ta­jan rooli luomalla yrityk­sille kilpai­lu­ky­kyistä toimin­taym­pä­ris­töä.

  • Vahvis­te­taan suhteel­li­suus- ja lähei­syys­pe­ri­aat­teen merki­tystä. Jäte­tään tilaa yritys­ten valin­noille ja uusille inno­vaa­tioille ja välte­tään liian yksi­tyis­koh­tai­sia sään­te­lyin­ter­ven­tioita. Esimer­kiksi metsä­po­li­tiik­kaa koske­vissa aloit­teissa jäsen­val­tioille tulee jättää merkit­tävä liik­ku­ma­vara toteut­taa ratkai­sut parhaaksi katso­mal­laan tavalla metsä­no­mis­ta­jiin luot­taen. Kiin­ni­te­tään enem­män huomiota paikal­lis­hal­lin­non rooliin ja kykyyn EU-tavoit­tei­den toimeen­pa­nossa.

  • Valvo­taan EU-sään­tö­jen noudat­ta­mista parem­min. Vahvis­te­taan mm. EU:n varo­jen­käy­tön valvon­taa sekä sisä­mark­ki­na­sään­tö­jen täytän­töön­pa­non valvon­taa. Käyn­nis­te­tään rikko­mus­me­net­te­lyitä hana­kam­min, jos EU-säädök­siä ei täytän­töön­panna asian­mu­kai­sesti.

  • Kompen­soi­daan epärei­lua kilpai­lua esimer­kiksi hiili­tul­lein niissä tuote­ryh­missä, joissa hiili­pääs­tö­jen hinnoit­telu EU:n kanssa kilpai­le­vassa tuotan­to­ym­pä­ris­tössä on olen­nai­sesti kevyem­pää ja pääs­tö­hin­noit­te­lulla merkit­tävä vaiku­tus tuotan­non sijoit­tu­mi­seen.

  • Edis­te­tään digi­taa­lis­ten sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mistä. Paran­ne­taan digi­taa­li­sia palve­luita tarjoa­vien yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siä. Varmis­te­taan, että EU:n digi­ta­li­saa­tio-, tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus­oh­jel­mat tuke­vat unio­nin kilpai­lu­ky­kyä ja yhteis­kun­nal­li­siin haas­tei­siin vastaa­mista. Luodaan EU:sta teko­ä­lyn kehit­tä­mi­selle ja käyt­töö­no­tolle suotuisa toimin­taym­pä­ristö. Varmis­te­taan läntis­ten demo­kra­tioi­den vahva rooli digi­taa­li­ta­lou­den stan­dar­deissa.

  • Turva­taan euroop­pa­lai­nen ruoan­tuo­tanto ja edis­te­tään sen kilpai­lu­ky­kyä. Varmis­te­taan suoma­lai­sen ruoan­tuo­tan­non toimin­tae­del­ly­tyk­set huomioi­den erityi­sesti EU:n lain­sää­dän­tö­vaa­ti­muk­set ja muut­tuva maail­man­ti­lanne. Uudis­te­taan yhteistä maata­lous­po­li­tiik­kaa talou­del­li­sesti elin­kel­poi­sen maata­lou­den ja luon­non­va­ro­jen kestä­vän käytön peri­aat­tei­den mukai­sesti. Kiel­to­jen sijaan hyödyn­ne­tään kannus­ti­mia vilje­li­jöille. Tehdään EU:sta moder­nin geeni­tek­nii­kan kärki­maa ja paran­ne­taan sitä kautta maata­lou­den satoa ympä­ris­tö­kuor­mi­tusta vähen­täen. 

4. Tehdään Euroo­pasta puhtaan ener­gian suur­valta

Ener­gia­mur­ros tarjoaa Euroo­palle mahdol­li­suuk­sia nousta globaa­lin ener­gia­kil­pa­juok­sun kärkeen, nostaa kansa­lais­ten elin­ta­soa sekä vähen­tää pääs­töjä puhtaan ener­gian avulla. Tämä on myös tehok­kain tapa torjua ilmas­ton­muu­tosta maail­massa. 

Euroop­pa­lai­set yrityk­set menes­ty­vät maail­man­mark­ki­noilla, kun EU:ssa keski­ty­tään valtion tukien ja subven­tioi­den sijaan kilpai­lu­ky­kyi­sen toimin­taym­pä­ris­tön luomi­seen. Suomella on tarjota tähän kehi­tyk­seen ratkai­suja. Puhtaan ener­gian raken­ta­mi­nen ja inves­toin­nit mahdol­lis­ta­vat ener­giain­ten­sii­vi­sen proses­si­teol­li­suu­den houkut­te­lun takai­sin Euroop­paan, ja siten myös Suomeen.

  • Raken­ne­taan kilpai­lu­ky­kyistä toimin­taym­pä­ris­töä euroop­pa­lai­sille yrityk­sille, Euroop­pa­lai­set yrityk­set ovat avai­na­se­massa puhtaan ener­gian tuotan­nossa ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa. Varmis­te­taan, että EU on erin­omai­nen paikka luoda uusia inno­vaa­tioita, jotka leik­kaa­vat Euroo­pan hiili­ja­lan­jäl­keä ja kasvat­ta­vat sen hiili­kä­den­jäl­keä. EU johtaa tätä siir­ty­mää varmis­ta­malla, että euroop­pa­lais­ten yritys­ten liike­toi­min­nal­li­set perus­teet ovat turva­tut.

  • Leika­taan ilmas­to­pääs­töjä. Vauh­di­te­taan toimia, joilla Eurooppa on hiili­neut­raali vuonna 2050 ja sitou­du­taan tätä tavoi­tetta tuke­viin väli­ta­voit­tei­siin. Keski­ty­tään tavoit­tee­seen keino­jen mikro­ma­na­gee­rauk­sen sijaan. EU:n ener­gia-, ilmasto- ja ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nössä tulee tarjota jäsen­maille riit­tä­västi jous­toja toteut­taa tavoi­teltu loppu­tu­los parhaaksi näke­mil­lään keinoilla.

  • Irrot­tau­du­taan venä­läi­sestä fossii­lie­ner­giasta. Venä­läi­sestä fossii­lie­ner­giasta on irrot­tau­dut­tava täysin mahdol­li­sim­man ripeästi. Irti­kyt­kentä tarjoaa EU:lle mahdol­li­suu­den nopeut­taa siir­ty­mää puhtai­siin ener­gia­rat­kai­sui­hin.

  • Varmis­te­taan riit­tävä ener­gian­saanti. Siir­ty­mi­nen kestä­väm­pään talou­teen on yhtei­nen tavoite, mutta se ei saa tapah­tua ener­gia­var­muu­temme vaaran­tu­mi­sen kustan­nuk­sella. EU:n ja sen jäsen­mai­den on voitava taata riit­tävä ener­gian­saanti ja tasa­hin­tai­nen ener­gia.

  • Turva­taan luon­non moni­muo­toi­suus ja torju­taan luon­to­ka­toa. Hyödyn­ne­tään luon­to­ka­don torjun­nassa mark­ki­noita, sillä moni­muo­toi­suutta turva­taan parhai­ten kannus­ti­milla, ei keskus­joh­toi­sella sään­te­lyllä.

  • Varmis­te­taan teol­li­sen tuotan­non säily­mi­nen EU:ssa. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sestä ei saa seurata, että yrityk­sille on kannat­ta­vaa siir­tää tuotan­toa EU:n ulko­puo­lelle. Pääs­tö­jen hinnoit­te­lun tulisi koskea EU:ssa sijait­se­vien tuotan­to­lai­tos­ten lisäksi tuon­tia EU:n ulko­puo­lelta. Koko tuotan­non arvo­ket­jun pääs­töt ja hiili­vuoto tulee ottaa laajasti huomioon. Euroo­passa kestä­västi tuotet­tu­jen palve­lui­den ja tuot­tei­den on oltava tule­vai­suu­dessa kulut­ta­jille edul­li­sem­pia kuin kaukaa kulje­te­tut, saas­tut­ta­vasti tuote­tut ja lyhy­tai­kai­seen kulu­tuk­seen tarkoi­te­tut tava­rat. 

  • Panos­te­taan osaa­mi­seen, tutki­muk­seen ja inno­vaa­tioi­hin. EU:n tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tus­oh­jel­mien on tuet­tava unio­nin kilpai­lu­ky­kyä ja yhteis­kun­nal­li­siin haas­tei­siin vastaa­mi­seksi. Panos­ta­malla osaa­mi­seen tutki­muk­seen, inno­vaa­tioi­hin ja siten puhtaan ener­gian ratkai­sui­hin ener­gia­mur­ros on Euroo­palle mahdol­li­suus.

  • Viimeis­tel­lään ener­gi­au­nioni. Inves­toi­daan hyviin siir­to­yh­teyk­siin ja sähkö­verk­koi­hin Euroo­pan sisällä sekä korja­taan ener­gian sisä­mark­ki­noi­den ongel­mat. EU:n on kehi­tet­tävä yhteistä kaasun­han­kin­taa ja yhteis­ten varas­to­jen raken­ta­mista paran­taak­seen ener­gia­tur­val­li­suut­taan. EU:n on rajoi­tet­tava kasva­vaa riip­pu­vuut­taan puhtaan ener­gian tuot­ta­mi­seen tarvit­ta­vien perus­ma­te­ri­aa­lien ja aurin­ko­pa­nee­lien, tuuli­tur­bii­nien sekä akku­va­ras­toin­nin tarvit­ta­vien kompo­nent­tien tuon­nissa. Erityi­sesti kasvava riip­pu­vuus Kiinasta on riski.

  • Raken­ne­taan lisää ydin­voi­maa. Ydin­voi­malle ja pieny­din­voi­malle on taat­tava keskei­nen rooli kun Euroop­paan suun­ni­tel­laan uutta puhtaan ener­gian tuotan­toa. Ydin­voima on luoki­tel­tava pysy­västi puhtaaksi ener­gia­läh­teeksi EU:n kestä­vän rahoi­tuk­sen luokit­te­lu­jär­jes­tel­mässä eli takso­no­miassa. Euroo­pan on oltava eturin­ta­massa pieniin modu­laa­ri­siin reak­to­rei­hin (SMR) tai muihin turval­li­sen ja luotet­ta­van ydin­voi­man uusiin sovel­luk­siin tehtä­vissä inves­toin­neissa ja tutki­muk­sessa.

  • Varmis­te­taan tekno­lo­gia­neut­ra­li­teetti. Pääs­tö­vä­hen­nyk­siin pyrit­täessä tehok­kaim­mat keinot voivat vaih­della, ja siksi kansal­li­nen sekä tekno­lo­gi­nen liik­ku­ma­vara tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi on oltava mahdol­lista. EU:n ei tule keskus­joh­toi­sesti valita voit­ta­jia mark­ki­noilta.

  • Edis­te­tään kier­to­ta­loutta ja biota­loutta. Vähen­ne­tään riip­pu­vuutta fossii­li­sista raaka-aineista ja sääs­te­tään luon­non­va­roja huomioi­malla valmis­tet­ta­vien tuot­tei­den koko elin­kaari ja ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set.

  • Huoleh­di­taan kestä­västä metsän­käy­töstä. Varmis­te­taan, metsiemme koko arvo­ket­jun huomioiva kestävä käyttö pysyy elin­voi­mai­sena elin­kei­nona. Varmis­te­taan, ettei komis­siolle synny lisää piilo­toi­mi­val­taa esimer­kiksi dele­goi­tu­jen säädös­ten kautta.

5. Vahvis­te­taan jäsen­mai­den vastuuta julki­sen talou­tensa kestä­vyy­destä

Kokoo­muk­sen mielestä kunkin jäsen­maan on jatkos­sa­kin kannet­tava ensi­si­jai­nen vastuu talous­po­li­tii­kassa. Tämän edel­ly­tyk­siä voidaan paran­taa vahvis­ta­malla  onnis­tuu vain palaut­ta­malla mark­ki­na­ku­ria sekä teke­mällä mahdol­li­seksi valtion velka­sa­nee­raus. Euroo­pan tulee siir­tyä velka­taak­kaa kasvat­ta­vasta elvy­tys­po­li­tii­kasta ja tulon­siir­roista kestä­vällä pohjalla olevaan kasvu­po­li­tiik­kaan, jonka perus­tana on vakaa ja krii­sin­sie­to­ky­kyi­nen talous- ja rahau­nioni. Vain vahvan julki­sen talou­den EU voi pärjätä globaa­lissa kilpai­lussa kestä­västi ja tarjota kansa­lai­sille kasva­vaa hyvin­voin­tia.

Euroo­passa ajatel­laan laajasti, että vakaus- ja kasvuso­pi­muk­sen uudis­ta­mi­nen on tarpeel­lista, koska nykyi­nen sopi­mus on menet­tä­nyt uskot­ta­vuu­tensa eikä täysi­mit­tai­nen palaa­mi­nen siihen ole krii­sien jälkeen realis­tista. Ylivel­kaan­tu­mi­nen, mark­ki­na­ku­rin puute sekä jäsen­val­tioi­den ja pank­kien väli­nen kohta­lo­nyh­teys ovat talous- ja raha­lii­ton merkit­tä­vim­mät ongel­mat, jotka on ratkais­tava. On huomio­nar­voista, että Euroo­pan keskus­pan­kin toiminta on tosia­sial­li­sesti johta­nut talou­del­li­sen yhteis­vas­tuun merkit­tä­vään kasvuun EKP:n taseen kautta.

  • Vahvis­te­taan jäsen­mai­den vastuuta omasta talou­desta. Varmis­te­taan, että kukin jäsen­maa kantaa jatkos­sa­kin ensi­si­jai­sen vastuun talous­po­li­tii­kasta ja talou­den kestä­vyy­destä. Paran­ne­taan edel­ly­tyk­siä tähän vahvis­ta­malla mark­ki­na­ku­ria sekä teke­mällä mahdol­li­seksi valtion velka­sa­nee­raus. Jäsen­mailla pitää olla intressi hoitaa omaa julkista talout­taan vastuul­li­sesti ja mahdol­li­sen talou­del­li­sen tuen on oltava aina ehdol­lista.

  • Palau­te­taan mark­ki­na­kuri euroa­lu­eelle ja mahdol­lis­te­taan “valtioi­den velka­sa­nee­raus”. Palau­te­taan perus­so­pi­muk­seen kirjattu mark­ki­na­ku­rin no bailout -peri­aate valuut­tau­nio­niin. Raken­ne­taan velka­jär­jes­te­ly­me­ka­nismi Euroo­pan vakaus­me­ka­nis­min pohjalle ja mahdol­lis­te­taan velka­sa­nee­raus, mikä on nyky­ti­lan­teessa edel­ly­tys mark­ki­na­ku­rin toteu­tu­mi­selle. Kytke­tään meka­nismi valtioi­den velkaan­tu­mista koske­vien sään­tö­jen noudat­ta­mi­seen. Kehi­te­tään EVM:a laajem­min euroop­pa­lai­sen valuut­ta­ra­has­ton suun­taan. Palau­te­taan valtio­lai­no­jen riski­pai­not pank­kien vaka­va­rai­suus­las­ken­taan.

  • Edis­te­tään jäsen­mai­den raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia. EU-budjet­tia ja muita ohjaus­kei­noja tulisi kytkeä jäsen­mai­den kilpai­lu­ky­kyä ja talous­kas­vua edis­tä­viin toimiin. Kiin­ni­te­tään erityistä huomiota EU:n itäis­ten raja-aluei­den talou­den ja elin­voi­man kehit­tä­mi­seen muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa.

  • Suun­na­taan EU:n moni­vuo­ti­sen rahoi­tus­ke­hyk­sen varoja uudel­leen. Suun­na­taan EU:n rahoi­tusta yhä vahvem­min osaa­mista, ener­gia­mur­rosta, turval­li­suutta, digi­ta­li­saa­tiota, tutki­musta ja uusia inno­vaa­tioita rahoit­ta­viin tukiin. Sido­taan EU:n rahoi­tus­vä­li­neet yhä tiiviim­min osaksi EU:n budjet­tia, mikä mahdol­lis­taa parem­man valvon­nan ja ohjauk­sen EU-varo­jen käytölle.

  • Harki­taan finans­si­po­li­tii­kan sään­tö­ke­hi­kon uudis­ta­mista mark­ki­na­ku­rin peri­aat­tei­den mukai­sesti. Finans­si­po­li­tii­kan sään­tö­jen uudis­ta­mi­sessa on mahdol­lista edetä, mikäli velka­jär­jes­tely mahdol­lis­te­taan ja mark­ki­na­ku­ria edis­te­tään uskot­ta­vasti. Sään­tö­jen tulee edis­tää julki­sen talou­den tasa­pai­noa, myötä­sykli­syyttä ja sisäl­tää myös tehok­kaita sank­tioita. Kuuden­kym­men prosen­tin velka­ta­voit­teen saavut­ta­mi­nen ei ole enää realis­tista usei­den jäsen­mai­den osalta lähi­tu­le­vai­suu­dessa. Ajatus kunkin jäsen­maan velka­kes­tä­vyy­den huomioi­vasta räätä­löi­dyistä velka- ja alijää­mä­kri­tee­reistä  on harkit­se­mi­sen arvoi­nen, jos samalla raha­lii­ton sään­nöissä edis­te­tään mark­ki­na­ku­ria uskot­ta­vasti.

  • Vahvis­te­taan euroa­lu­een krii­sin­kes­tä­vyyttä. Saate­taan pank­kiu­nioni loppuun ja raken­ne­taan pääoma­mark­ki­nau­nio­nia yhdessä sovit­tu­jen suun­ta­vii­vo­jen mukai­sesti.

  • Torju­taan velka­taak­kaa kasvat­tava elvy­tys­po­li­tiikka. Edis­te­tään linjaa, jossa unio­nia ei kehi­tetä epäsym­met­ri­sen tulon­siir­tou­nio­nin suun­taan. Tulon­siir­to­jen nega­tii­vi­set kannus­tin­vai­ku­tuk­set heiken­tä­vät EU:n talous­kas­vua. Edel­ly­te­tään järjes­te­lyjä, joissa vastuu ja valta velan otta­mi­sesta ja hoita­mi­sesta ovat samoissa käsissä eivätkä eriydy aiheut­taen moraa­li­ka­toa ja lisä­ten ylivel­kaan­tu­mi­sen riskiä. Suomen ei tule hyväk­syä järjes­te­lyjä, jotka heiken­tä­vät jäsen­val­tioi­den kannus­ti­mia julkis­ta­louk­siensa terveh­dyt­tä­mi­seen ja kasvat­ta­vat rahoi­tus- ja makro­va­kaus­ris­kejä Euroo­passa. On erit­täin tärkeää, että kansal­lis­ten pank­ki­jär­jes­tel­mien ja halli­tus­ten julki­sen velan väli­nen yhteys heiken­tyy, jotta varmis­tamme pank­ki­jär­jes­tel­män vakau­den.

  • Sano­taan ”ei” yhteis­ve­lalle. Halli­tuk­sen on edis­tet­tävä kriit­tistä linjaa hyvissä ajoin ennen esityk­siä. Tarvetta uudelle taloutta stimu­loi­valle yhteis­ve­lalle ei ole, sillä talou­temme ongel­mat eivät ole kysyn­nän vähäi­syy­dessä. Velkael­vy­tys sen sijaan kiih­dyt­täisi inflaa­tiota. 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

28.9.2024

Kokoo­mus nimitti Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto on nimit­tä­nyt Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi. Hän on toimi­nut puolu­een hallin­to­pääl­lik­könä vuodesta 2012. Puolue­hal­li­tus hyväk­syi aiem­min lauan­taina myös useita henki­lö­vah­vis­tuk­sia

Skip to content