Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Nyt on oikea aika raken­taa hyvin­voin­tia

Nyt on oikea aika raken­taa hyvin­voin­tia

Julkaistu:

Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen.

Kokoo­muk­sen tavoit­te­lema Suomi on hyvä yhteis­kunta niin lapsille, nuorille, työi­käi­sille kuin ikäih­mi­sille. Yhteis­kunta koos­tuu kaikista meistä - erilai­sista ihmi­sistä. Jos emme voi yksi­löinä hyvin, ei yhteis­kun­ta­kaan voi kukois­taa. 

Haluamme edis­tää suoma­lais­ten terveyttä ja hyvin­voin­tia sekä panos­taa syrjäy­ty­mi­sen ja muiden ongel­mien ennal­taeh­käi­syyn. Se on hyvin­voin­ti­val­tiolle vält­tä­mä­töntä. Kasva­van palve­lu­tar­peen ja hoito­jo­no­jen taklaa­mi­seksi haluamme, että suoma­lai­set ovat maail­man tervein ja hyvin­voi­vin kansa. Tervey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seksi meidän on keski­tyt­tävä entistä enem­män ennal­taeh­käi­se­vän poli­tii­kan teke­mi­seen. Pitkällä aika­vä­lillä ennal­taeh­käi­sevä työ hillit­see merkit­tä­västi myös sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kustan­nus­ten kasvua.

Pide­tään kaikki mukana. Raken­ne­taan Suomea, jossa jokai­nen voi osal­lis­tua omien kyky­jensä mukaan, jossa kukaan ei jää syrjään ja jokai­selle anne­taan mahdol­li­suus.

Näin Kokoo­mus raken­taisi Suomeen hyvin­voin­tia:

  1. Jokai­selle lapselle ja nuorelle mahdol­li­suu­det tavoi­tella omia unel­mi­aan. 
    Haluamme varmis­taa, että jokai­sella lapsella ja nuorella on lähtö­koh­dis­taan riip­pu­mat­to­mat mahdol­li­suu­det kehit­tää itse­ään ja tavoi­tella unel­mi­aan läpi elämän. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo tarkoit­taa sitä, että jokai­nen saa tarpei­densa mukai­sesti tukea ja yhtä­läi­set mahdol­li­suu­det edetä. 

    Koulu­tuk­sen laadusta huoleh­ti­mi­nen ja riit­tä­vien perus­tai­to­jen varmis­ta­mi­nen jokai­selle lapselle on vält­tä­mä­töntä. On tehtävä työtä sen eteen, että koulut ja oppi­lai­tok­set kaikilla koulu­tuk­sen tasoilla ovat innos­ta­via oppi­mi­sym­pä­ris­töjä, joissa yhden­ver­tai­suu­teen, yhtei­söl­li­syy­teen ja yksi­löi­den hyvin­voin­tiin panos­te­taan. 

    Jokai­sen lapsen ja nuoren elämässä on myös oltava turval­li­sia aikui­sia, joita lapsen arki ja ajatuk­set kiin­nos­ta­vat. Syrjäy­ty­mistä on pystyt­tävä ehkäi­se­mään varmis­ta­malla laaja-alai­nen ja moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ lasten ja nuor­ten palve­luissa.

  2. Lisää liikettä kaike­ni­käis­ten arkeen ja kult­tuu­rista hyvin­voin­tia.
    Kestä­vyys­kun­non pitkään jatku­nut heik­ke­ne­mi­nen uhkaa suoma­lais­ten toimin­ta­ky­kyä. Pitkään vallin­nei­den poik­keus­o­lo­jen myötä huolena on ollut erityi­sesti lasten ja nuor­ten päivit­täi­sen liikun­nan vähen­ty­mi­nen ja ruutua­jan lisään­ty­mi­nen. 

    Jokai­sen lapsen ja nuoren mahdol­li­suu­det harras­taa on turvat­tava, sillä harras­ta­mi­nen tuo päivään liikettä, teke­mistä ja sosi­aa­li­sia suhteita. Harras­ta­mi­nen on tutki­tusti teho­kas tapa ehkäistä syrjäy­ty­mistä. Tuodaan harras­tuk­sia koulu­päi­vien yhtey­teen harras­ta­mi­sen Suomen mallin mukai­sesti. Mielek­käällä vapaa-ajan toimin­nalla on myös oppi­mis­tu­lok­sia paran­ta­via vaiku­tuk­sia.

    Moni­puo­li­set vapaa-ajan­pal­ve­lut, kuten liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut, ovat tärkeitä hyvin­voin­tia lisää­viä teki­jöitä myös ikään­ty­vän arjessa. Liikun­nan vaiku­tus ihmis­ten toimin­ta­ky­kyyn on merkit­tävä. Liikun­nalla ehkäis­tään tehok­kaasti vanhuusiällä tyypil­listä lihas­ka­toa. Lisäksi liikunta tukee mielen hyvin­voin­tia, vähen­tää muis­ti­sai­rau­den riskiä ja hidas­taa sen etene­mistä. Liikun­nan ja ulkoi­lun on oltava mahdol­lista ja turval­lista kaike­ni­käi­sille ja -kuntoi­sille.

    Tutki­mus­ten mukaan kult­tuu­riin osal­lis­tu­mi­nen pienen­tää syrjäy­ty­mis­ris­kiä ja vähen­tää yksi­näi­syyttä. Myös mielen­ter­vey­den ja työhy­vin­voin­nin jatku­vasti kasva­viin kustan­nuk­siin voidaan vaikut­taa kult­tuu­ri­toi­min­taan osal­lis­tu­malla. Kokoo­mus näkee tärkeäksi edis­tää Maail­man terveys­jär­jestö WHO:n ohjeis­tusta, jossa valtioita keho­te­taan vahvis­ta­maan kult­tuuri-, sosi­aali- ja tervey­sa­lo­jen yhteis­työ­ra­ken­teita. Vakiin­nu­te­taan kult­tuu­rin pariin ohjaa­mi­nen liikun­nan, levon ja ravit­se­muk­sen rinnalle. Huoleh­di­taan kult­tuu­rin saata­vuu­desta myös hoito­lai­tok­sissa.

  3. Senio­ri­kan­sa­lai­set Suomen voima­va­raksi.
    Suomen väestö ikään­tyy vauh­dilla. Se, että suoma­lai­set elävät yhä pidem­pään, kertoo hyvin­voin­nista. Suomen on oltava maa, jossa ikään­ty­vät ovat yhteis­kun­nan voima­vara ja ikään perus­tuva syrjintä on onnis­tuttu kitke­mään pysy­västi. Senio­rio­saa­jien osal­lis­tu­mi­selle työelä­mään on etsit­tävä uusia kannus­ti­mia esimer­kiksi julki­sen talou­den kannalta kestä­villä vero­tuk­sen keinoilla ja senio­rei­den “silta­työ” -mallilla.

    Senio­rit ovat aktii­vi­sia toimi­joita sekä kantava voima kuntien ja aluei­den päätök­sen­te­ki­jöinä, vapaa­eh­tois­työssä, omais­hoi­ta­jina ja isovan­hem­pina. Osa senio­reista haluaa eläk­keelle jääty­ään olla aina­kin osit­tain mukana työelä­mässä. Kannus­te­taan aktii­vi­suu­teen ja mahdol­lis­te­taan myös jous­tava osal­lis­tu­mi­nen työelä­mään eläköi­ty­mi­sen jälkeen. 

    Vuosien kart­tuessa palve­lui­den tarve lisään­tyy. Ikäih­mis­ten tarvit­sema hoiva ja tuki arki­siin toimiin on turvat­tava, kuiten­kin arvo­kas vanhuus ja mahdol­li­suus yksi­löl­li­siin valin­toi­hin säilyt­täen. Erityi­sesti kotona asuvien iäkkäi­den asumis­tur­val­li­suu­desta huoleh­ti­mi­nen on tärkeää myös ennal­taeh­käi­syn näkö­kul­masta.

    Kaupun­kiym­pä­ristö ja palve­lut on suun­ni­tel­tava esteet­tö­miksi. Digi­taa­lis­ten lait­tei­den ja palve­lui­den lisään­tyessä on huoleh­dit­tava niiden käyt­tä­jä­ryh­mien palve­luista, joille digi­asiointi ei ole mahdol­lista. Ehkäis­tään digi­syr­jäy­ty­mistä varmis­talla jokai­selle riit­tävä osaa­mi­nen käyt­tää digi­taa­li­sia palve­luita.

  4. Työ ja osal­lis­tu­mi­nen on jokai­sen oikeus.
    Jokai­sella on oikeus tehdä työtä ja osal­lis­tua yhteis­kun­nan toimin­taan. Työ tuo talou­del­lista turvaa yksi­lölle, mutta se on enem­män­kin. Toime­liai­suus antaa merki­tyk­sel­listä sisäl­töä elämään. Mahdol­li­suu­della osal­lis­tua ja olla osal­li­sena on tärkeä hyvin­voin­tia lisäävä vaiku­tus. Työl­li­syy­saste ei nouse itses­tään, vaan teke­mällä. Toteu­te­taan Kokoo­muk­sen keinot yli uuden 100 000 työl­li­sen saami­seksi.

    Jokai­sen työi­käi­sen on voitava osal­lis­tua työn teke­mi­seen omien kyky­jensä ja jaksa­mi­sensa mukaan. Pois­te­taan kannus­tin­louk­kuja työelä­mään osal­lis­tu­mi­selta sekä ehkäis­tään sairaus­pois­sao­lo­jen synty­mistä ja pitkit­ty­mistä. Vahvis­te­taan työter­veys­pal­ve­luita, aikaista hoidon tarpeen tunnis­ta­mista ja hoitoon ohjaa­mista, jotta työelä­mästä ei pudota.

    Raken­ne­taan maail­man parasta työelä­mää ja osal­lis­ta­vaa yhteis­kun­taa. Sellaista, jossa suoma­lai­set jaksa­vat ja voivat hyvin ja, jossa ei aseteta ihmi­siä epätasa-arvoi­seen asemaan suku­puo­len tai minkään muun­kaan teki­jän suhteen. Jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa, osal­lis­tua ja tulla kuul­luksi. Osal­li­suu­den tuke­mi­seksi on esimer­kiksi varmis­tet­tava vanhus­neu­vos­to­jen, vammais­neu­vos­to­jen ja nuori­so­val­tuus­to­jen mahdol­li­suu­det osal­lis­tua laajasti heitä koske­vaan päätök­sen­te­koon.

  5. Suoma­lai­set maail­man terveim­mäksi ja hyvin­voi­vim­maksi kansaksi.
    Asete­taan kansal­li­sella tasolla selkeät stra­te­gi­set tavoit­teet esimer­kiksi suur­ten kansan­sai­rauk­sien ehkäi­se­mi­seksi ja hoita­mi­seksi. Esimer­kiksi sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien, diabe­tek­sen, hengi­ty­se­lin­sai­rauk­sien, syöpien, tuki- ja liikun­tae­lin­sai­rauk­sien, mielen­ter­vey­son­gel­mien ja muis­ti­sai­rauk­sien ehkäisy ja hyvä hoito on tärkeää varmis­taa, sillä ne aiheut­ta­vat paljon työky­vyt­tö­myyttä ja lisää­vät tervey­den­huol­lon palve­lui­den tarvetta. 

    Mita­taan palve­luissa suorit­tei­den lisäksi vaiku­tuk­sia ihmi­sen näkö­kul­masta, saavu­tet­tua terveyttä, hyvin­voin­tia ja arjen suju­vuutta. Otetaan myös yksi­tyi­set toimi­jat ja järjes­töt kump­pa­neiksi hake­maan vaikut­ta­via ratkai­suja suoma­lais­ten hyvin­voin­nin ja tervey­den edis­tä­mi­seen.

    Johde­taan tiedolla yhä parem­pia ja vaikut­ta­vam­pia palve­luita. Lisään­tyvä tieto antaa tervey­den­huol­lolle yhä parem­pia edel­ly­tyk­siä hoitaa poti­laita yksi­löl­li­sem­min, enna­koida tule­vaa ja kehit­tää yhä vaikut­ta­vam­pia hoitoja.

  6. Laaduk­kaat ja saavu­tet­ta­vat mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lut.
    Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den nopeam­paan saata­vuu­teen on löydet­tävä ratkai­sut. Jono­tusa­jat mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin ovat kestä­mät­tö­miä ja eriar­vois­ta­via. Kokoo­mus kannat­taa tera­pia­ta­kuuta, joka takaisi nopean pääsyn hoidol­li­seen psyko­te­ra­pi­aan tai muuhun psyko­so­si­aa­li­seen hoitoon. Tera­piat etulin­jaan -toimin­ta­mal­lilla on jo saatu hyviä ratkai­suja mielen­ter­veys­krii­sin selät­tä­mi­seksi ja psyko­so­si­aa­lis­ten hoito­jen proses­sin kehit­tä­mi­seksi ja tätä työtä on tärkeä jatkaa.

    Erityi­sesti lasten ja nuor­ten hyvin­voin­tia ja mielen­ter­veyttä tuke­via palve­luita on vahvis­tetta. Tarvi­taan entistä tiiviim­pää yhteis­työtä perhei­den, neuvo­lan, koulun, opis­ke­lu­huol­lon ja koulu- sekä opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­lon välillä. Opis­ke­lu­huol­lon palve­lut on pystyt­tävä turvaa­maan lähellä ja siksi kokoo­mus kannat­taa oppi­las- ja opis­ke­lu­huol­lon palve­lui­den järjes­tä­mi­sen palaut­ta­mista kuntiin, kuiten­kin niin, että kunnilla ja hyvin­voin­tia­lueilla olisi mahdol­li­suus sopia psyko­logi- ja kuraat­to­ri­pal­ve­lui­den järjes­tä­mi­sestä.

    Ehkäi­se­vää päih­de­työtä on tehtävä valta­kun­nal­li­sesti kaikessa lasten ja nuor­ten toimin­nassa. Ehkäi­se­vän ja korjaa­van päih­de­työn koko­nai­suutta on vahvis­tet­tava ja palve­lui­den saata­vuutta paran­net­tava. Ammat­ti­lais­ten yhteis­työtä on lisät­tävä ja osaa­mista kehi­tet­tävä, jotta päih­deon­gel­miin pysty­tään puut­tu­maan riit­tä­vän varhain. Myös päih­de­huol­lon hoito- ja kuntou­tus­pal­ve­luita on paran­net­tava. 

  7. Tehdään töitä asunn­ot­to­muu­den pois­ta­mi­seksi.
    Seuraa­van halli­tuk­sen tulee aset­taa tavoite pitkä­ai­kai­sa­sunn­ot­to­muu­den pois­ta­mi­sesta vaali­kau­den aikana. 

    On huoleh­dit­tava, että erityis­ryh­mille tarkoi­tet­tu­jen asun­to­jen tuotanto on tarpeen mukai­sella tasolla, ja että ne kohden­tu­vat aidosti niitä tarvit­se­ville. Koor­di­naa­tion valta­kun­nal­li­sesti on oltava kunnossa, jotta pääte­tyt toimet ovat oikein kohdis­tet­tuja ja tehok­kaita. Myös asunn­ot­to­mia tai muuten haavoit­tu­vassa asemassa olevia on kuul­tava, sekä tieten­kin aiheen asian­tun­ti­joita kunnissa ja kolman­nella sekto­rilla. 

    On reilua kohden­taa yhteis­kun­nan tuet erityi­sesti niille, jotka niitä todella tarvit­se­vat. Kokoo­mus on esit­tä­nyt julki­sen asun­to­tar­jon­nan vuokra-asun­to­jen prio­ri­soi­mista asunn­ot­to­mille ongel­man ratko­mi­seksi. Jokai­selle on saatava katto pään päälle ja nimi oveen, asunn­o­ton kerral­laan - kunnes kukaan ei jää ilman kotia.

  8. Hyvin­voin­tia tehdään yhteis­työllä.
    Työtä hyvin­voin­nin raken­ta­mi­seksi tehdään kaik­kialla siellä missä ihmi­set kohtaa­vat; varhais­kas­va­tuk­sessa ja oppi­lai­tok­sissa, kunnissa ja hyvin­voin­tia­lueilla, työpai­koilla, järjes­töissä ja harras­tuk­sissa. 

    Paino­te­taan sairauk­sien ja ongel­mien ennal­taeh­käi­syä ja tervey­den edis­tä­mistä. Ennal­taeh­käi­se­vien ja hyvin­voin­tia tuke­vien palve­lui­den on tultava jous­ta­vasti tueksi erilai­siin elämän­ti­lan­tei­siin siten, että ne tuke­vat ihmis­ten hyvää arkea sekä opis­kelu-, työ- ja toimin­ta­ky­kyä. Vahvis­te­taan liikun­nal­lista ja kuntout­ta­vaa otetta myös sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa. Kehi­te­tään lapsi- ja perhe­läh­töi­syyttä perheille suun­na­tuissa palve­luissa ja paino­te­taan ennal­taeh­käi­syä ja varhaista puut­tu­mista, kuten puheeksi otta­mista.

    Pide­tään huolta erityi­sesti hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien toimi­vasta työn­jaosta tervey­den edis­tä­mi­sen ja ennal­taeh­käi­se­vien palve­lui­den osalta, sekä varmis­te­taan myös mahdol­li­suu­det hyödyn­tää järjes­tö­ken­tän osaa­mista. Oikea-aikai­sen hoidon ja ennal­taeh­käi­syn paran­ta­mi­seksi varmis­te­taan tiedon liik­ku­mi­nen kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den välillä. 

  9. Edis­te­tään lähi­luon­non tarjoa­maa virkis­tys­käyt­töä.
    Suoma­lai­set ovat aktii­vista ulkoi­lu­kan­saa. Terve luon­to­suhde raken­ne­taan jo lapsuu­den piha­lei­keissä ja metsä­ret­killä. 

    Moni­puo­li­set ulkoi­lua­lu­eet ja liikun­ta­pai­kat houkut­te­le­vat siir­ty­mään näyt­tö­jen äärestä ylös, ulos ja naut­ti­maan. Luonto tarjoaa moni­puo­li­sia virkis­tys- ja liikun­ta­mah­dol­li­suuk­sia, mutta tutki­tusti edis­tää hyvin­voin­nin lisäksi myös terveyttä. 

    Pide­tään lähiym­pä­ris­töstä huolta, sillä luon­non virkis­tys­käyttö, terveet luon­non ekosys­tee­mi­pal­ve­lut ja vehreä kaupunki autta­vat kansa­lai­sia voimaan parem­min. 

  10. Varmis­te­taan kannus­ti­met lisätä hyvin­voin­tia ja edis­tää terveyttä.
    Ennal­taeh­käi­syn ja tervey­den edis­tä­mi­sen toimilla voidaan pitkällä aika­vä­lillä saavut­taa merkit­tä­viä talou­del­li­sia sääs­töjä. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön kestä­vyys­las­kel­mien mukaan tervey­den edis­tä­mi­sellä on merkit­tävä poten­ti­aali kestä­vyys­va­jeen pienen­tä­mi­seen. Tähän nähden halli­tuk­sen sote-mallissa hyvin­voin­nin ja tervey­den edis­tä­mi­sen (hyte) rahoi­tus on vaati­ma­ton. Hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien kannus­ti­mia toimia yhteis­työssä kansa­lais­ten tervey­den edis­tä­mi­seksi on vahvis­tet­tava ja huoleh­dit­tava siitä, että kunnilla mahdol­li­suu­det kunta­lais­ten hyvin­voin­nin tuke­mi­seksi esimer­kiksi liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­luita tarjoa­malla, sekä asui­nym­pä­ris­tö­jen terveys ja turval­li­suus varmis­ta­malla. 

    Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa on varmis­tet­tava, että kustan­nus­vai­kut­ta­vuu­del­taan parhaat toimin­ta­mal­lit tule­vat käyt­töön kaikilla alueilla. Ennal­taeh­käi­syä on vahvis­tet­tava, ja turvat­tava nopea hoitoon ja palve­lui­hin pääsy, jotta välty­tään pitkit­ty­nei­den ongel­mien vaati­milta kalliilta palve­luilta. Paljon palve­luita tarvit­se­vien hoito­pol­kuja on suju­voi­tet­tava ja pois­tet­tava pääl­lek­käi­syy­det. Rahoi­tuk­sen kannus­ta­vuutta tulee lisätä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.1.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alussa hoito­jo­no­jen purka­mi­seksi

Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon

Skip to content