Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen.

Kokoo­muk­sen tavoit­te­lema Suomi on hyvä yhteis­kunta niin lapsille, nuorille, työi­käi­sille kuin ikäih­mi­sille. Yhteis­kunta koos­tuu kaikista meistä - erilai­sista ihmi­sistä. Jos emme voi yksi­löinä hyvin, ei yhteis­kun­ta­kaan voi kukois­taa. 

Haluamme edis­tää suoma­lais­ten terveyttä ja hyvin­voin­tia sekä panos­taa syrjäy­ty­mi­sen ja muiden ongel­mien ennal­taeh­käi­syyn. Se on hyvin­voin­ti­val­tiolle vält­tä­mä­töntä. Kasva­van palve­lu­tar­peen ja hoito­jo­no­jen taklaa­mi­seksi haluamme, että suoma­lai­set ovat maail­man tervein ja hyvin­voi­vin kansa. Tervey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seksi meidän on keski­tyt­tävä entistä enem­män ennal­taeh­käi­se­vän poli­tii­kan teke­mi­seen. Pitkällä aika­vä­lillä ennal­taeh­käi­sevä työ hillit­see merkit­tä­västi myös sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kustan­nus­ten kasvua.

Pide­tään kaikki mukana. Raken­ne­taan Suomea, jossa jokai­nen voi osal­lis­tua omien kyky­jensä mukaan, jossa kukaan ei jää syrjään ja jokai­selle anne­taan mahdol­li­suus.

Näin Kokoo­mus raken­taisi Suomeen hyvin­voin­tia:

1. Jokai­selle lapselle ja nuorelle mahdol­li­suu­det tavoi­tella omia unel­mi­aan. 
   Haluamme varmis­taa, että jokai­sella lapsella ja nuorella on lähtö­koh­dis­taan riip­pu­mat­to­mat mahdol­li­suu­det kehit­tää itse­ään ja tavoi­tella unel­mi­aan läpi elämän. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo tarkoit­taa sitä, että jokai­nen saa tarpei­densa mukai­sesti tukea ja yhtä­läi­set mahdol­li­suu­det edetä. 
   
   Koulu­tuk­sen laadusta huoleh­ti­mi­nen ja riit­tä­vien perus­tai­to­jen varmis­ta­mi­nen jokai­selle lapselle on vält­tä­mä­töntä. On tehtävä työtä sen eteen, että koulut ja oppi­lai­tok­set kaikilla koulu­tuk­sen tasoilla ovat innos­ta­via oppi­mi­sym­pä­ris­töjä, joissa yhden­ver­tai­suu­teen, yhtei­söl­li­syy­teen ja yksi­löi­den hyvin­voin­tiin panos­te­taan. 
   
   Jokai­sen lapsen ja nuoren elämässä on myös oltava turval­li­sia aikui­sia, joita lapsen arki ja ajatuk­set kiin­nos­ta­vat. Syrjäy­ty­mistä on pystyt­tävä ehkäi­se­mään varmis­ta­malla laaja-alai­nen ja moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ lasten ja nuor­ten palve­luissa.
   
   
2. Lisää liikettä kaike­ni­käis­ten arkeen ja kult­tuu­rista hyvin­voin­tia.
   Kestä­vyys­kun­non pitkään jatku­nut heik­ke­ne­mi­nen uhkaa suoma­lais­ten toimin­ta­ky­kyä. Pitkään vallin­nei­den poik­keus­o­lo­jen myötä huolena on ollut erityi­sesti lasten ja nuor­ten päivit­täi­sen liikun­nan vähen­ty­mi­nen ja ruutua­jan lisään­ty­mi­nen. 
   
   Jokai­sen lapsen ja nuoren mahdol­li­suu­det harras­taa on turvat­tava, sillä harras­ta­mi­nen tuo päivään liikettä, teke­mistä ja sosi­aa­li­sia suhteita. Harras­ta­mi­nen on tutki­tusti teho­kas tapa ehkäistä syrjäy­ty­mistä. Tuodaan harras­tuk­sia koulu­päi­vien yhtey­teen harras­ta­mi­sen Suomen mallin mukai­sesti. Mielek­käällä vapaa-ajan toimin­nalla on myös oppi­mis­tu­lok­sia paran­ta­via vaiku­tuk­sia.
   
   Moni­puo­li­set vapaa-ajan­pal­ve­lut, kuten liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut, ovat tärkeitä hyvin­voin­tia lisää­viä teki­jöitä myös ikään­ty­vän arjessa. Liikun­nan vaiku­tus ihmis­ten toimin­ta­ky­kyyn on merkit­tävä. Liikun­nalla ehkäis­tään tehok­kaasti vanhuusiällä tyypil­listä lihas­ka­toa. Lisäksi liikunta tukee mielen hyvin­voin­tia, vähen­tää muis­ti­sai­rau­den riskiä ja hidas­taa sen etene­mistä. Liikun­nan ja ulkoi­lun on oltava mahdol­lista ja turval­lista kaike­ni­käi­sille ja -kuntoi­sille.
   
   Tutki­mus­ten mukaan kult­tuu­riin osal­lis­tu­mi­nen pienen­tää syrjäy­ty­mis­ris­kiä ja vähen­tää yksi­näi­syyttä. Myös mielen­ter­vey­den ja työhy­vin­voin­nin jatku­vasti kasva­viin kustan­nuk­siin voidaan vaikut­taa kult­tuu­ri­toi­min­taan osal­lis­tu­malla. Kokoo­mus näkee tärkeäksi edis­tää Maail­man terveys­jär­jestö WHO:n ohjeis­tusta, jossa valtioita keho­te­taan vahvis­ta­maan kult­tuuri-, sosi­aali- ja tervey­sa­lo­jen yhteis­työ­ra­ken­teita. Vakiin­nu­te­taan kult­tuu­rin pariin ohjaa­mi­nen liikun­nan, levon ja ravit­se­muk­sen rinnalle. Huoleh­di­taan kult­tuu­rin saata­vuu­desta myös hoito­lai­tok­sissa.
   
   
3. Senio­ri­kan­sa­lai­set Suomen voima­va­raksi.
   Suomen väestö ikään­tyy vauh­dilla. Se, että suoma­lai­set elävät yhä pidem­pään, kertoo hyvin­voin­nista. Suomen on oltava maa, jossa ikään­ty­vät ovat yhteis­kun­nan voima­vara ja ikään perus­tuva syrjintä on onnis­tuttu kitke­mään pysy­västi. Senio­rio­saa­jien osal­lis­tu­mi­selle työelä­mään on etsit­tävä uusia kannus­ti­mia esimer­kiksi julki­sen talou­den kannalta kestä­villä vero­tuk­sen keinoilla ja senio­rei­den “silta­työ” -mallilla.
   
   Senio­rit ovat aktii­vi­sia toimi­joita sekä kantava voima kuntien ja aluei­den päätök­sen­te­ki­jöinä, vapaa­eh­tois­työssä, omais­hoi­ta­jina ja isovan­hem­pina. Osa senio­reista haluaa eläk­keelle jääty­ään olla aina­kin osit­tain mukana työelä­mässä. Kannus­te­taan aktii­vi­suu­teen ja mahdol­lis­te­taan myös jous­tava osal­lis­tu­mi­nen työelä­mään eläköi­ty­mi­sen jälkeen. 
   
   Vuosien kart­tuessa palve­lui­den tarve lisään­tyy. Ikäih­mis­ten tarvit­sema hoiva ja tuki arki­siin toimiin on turvat­tava, kuiten­kin arvo­kas vanhuus ja mahdol­li­suus yksi­löl­li­siin valin­toi­hin säilyt­täen. Erityi­sesti kotona asuvien iäkkäi­den asumis­tur­val­li­suu­desta huoleh­ti­mi­nen on tärkeää myös ennal­taeh­käi­syn näkö­kul­masta.
   
   Kaupun­kiym­pä­ristö ja palve­lut on suun­ni­tel­tava esteet­tö­miksi. Digi­taa­lis­ten lait­tei­den ja palve­lui­den lisään­tyessä on huoleh­dit­tava niiden käyt­tä­jä­ryh­mien palve­luista, joille digi­asiointi ei ole mahdol­lista. Ehkäis­tään digi­syr­jäy­ty­mistä varmis­talla jokai­selle riit­tävä osaa­mi­nen käyt­tää digi­taa­li­sia palve­luita.
   
   
4. Työ ja osal­lis­tu­mi­nen on jokai­sen oikeus.
   Jokai­sella on oikeus tehdä työtä ja osal­lis­tua yhteis­kun­nan toimin­taan. Työ tuo talou­del­lista turvaa yksi­lölle, mutta se on enem­män­kin. Toime­liai­suus antaa merki­tyk­sel­listä sisäl­töä elämään. Mahdol­li­suu­della osal­lis­tua ja olla osal­li­sena on tärkeä hyvin­voin­tia lisäävä vaiku­tus. Työl­li­syy­saste ei nouse itses­tään, vaan teke­mällä. Toteu­te­taan Kokoo­muk­sen keinot yli uuden 100 000 työl­li­sen saami­seksi.
   
   Jokai­sen työi­käi­sen on voitava osal­lis­tua työn teke­mi­seen omien kyky­jensä ja jaksa­mi­sensa mukaan. Pois­te­taan kannus­tin­louk­kuja työelä­mään osal­lis­tu­mi­selta sekä ehkäis­tään sairaus­pois­sao­lo­jen synty­mistä ja pitkit­ty­mistä. Vahvis­te­taan työter­veys­pal­ve­luita, aikaista hoidon tarpeen tunnis­ta­mista ja hoitoon ohjaa­mista, jotta työelä­mästä ei pudota.
   
   Raken­ne­taan maail­man parasta työelä­mää ja osal­lis­ta­vaa yhteis­kun­taa. Sellaista, jossa suoma­lai­set jaksa­vat ja voivat hyvin ja, jossa ei aseteta ihmi­siä epätasa-arvoi­seen asemaan suku­puo­len tai minkään muun­kaan teki­jän suhteen. Jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa, osal­lis­tua ja tulla kuul­luksi. Osal­li­suu­den tuke­mi­seksi on esimer­kiksi varmis­tet­tava vanhus­neu­vos­to­jen, vammais­neu­vos­to­jen ja nuori­so­val­tuus­to­jen mahdol­li­suu­det osal­lis­tua laajasti heitä koske­vaan päätök­sen­te­koon.
   
   
5. Suoma­lai­set maail­man terveim­mäksi ja hyvin­voi­vim­maksi kansaksi.
   Asete­taan kansal­li­sella tasolla selkeät stra­te­gi­set tavoit­teet esimer­kiksi suur­ten kansan­sai­rauk­sien ehkäi­se­mi­seksi ja hoita­mi­seksi. Esimer­kiksi sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien, diabe­tek­sen, hengi­ty­se­lin­sai­rauk­sien, syöpien, tuki- ja liikun­tae­lin­sai­rauk­sien, mielen­ter­vey­son­gel­mien ja muis­ti­sai­rauk­sien ehkäisy ja hyvä hoito on tärkeää varmis­taa, sillä ne aiheut­ta­vat paljon työky­vyt­tö­myyttä ja lisää­vät tervey­den­huol­lon palve­lui­den tarvetta. 
   
   Mita­taan palve­luissa suorit­tei­den lisäksi vaiku­tuk­sia ihmi­sen näkö­kul­masta, saavu­tet­tua terveyttä, hyvin­voin­tia ja arjen suju­vuutta. Otetaan myös yksi­tyi­set toimi­jat ja järjes­töt kump­pa­neiksi hake­maan vaikut­ta­via ratkai­suja suoma­lais­ten hyvin­voin­nin ja tervey­den edis­tä­mi­seen.
   
   Johde­taan tiedolla yhä parem­pia ja vaikut­ta­vam­pia palve­luita. Lisään­tyvä tieto antaa tervey­den­huol­lolle yhä parem­pia edel­ly­tyk­siä hoitaa poti­laita yksi­löl­li­sem­min, enna­koida tule­vaa ja kehit­tää yhä vaikut­ta­vam­pia hoitoja.
   
   
6. Laaduk­kaat ja saavu­tet­ta­vat mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lut.
   Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den nopeam­paan saata­vuu­teen on löydet­tävä ratkai­sut. Jono­tusa­jat mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin ovat kestä­mät­tö­miä ja eriar­vois­ta­via. Kokoo­mus kannat­taa tera­pia­ta­kuuta, joka takaisi nopean pääsyn hoidol­li­seen psyko­te­ra­pi­aan tai muuhun psyko­so­si­aa­li­seen hoitoon. Tera­piat etulin­jaan -toimin­ta­mal­lilla on jo saatu hyviä ratkai­suja mielen­ter­veys­krii­sin selät­tä­mi­seksi ja psyko­so­si­aa­lis­ten hoito­jen proses­sin kehit­tä­mi­seksi ja tätä työtä on tärkeä jatkaa.
   
   Erityi­sesti lasten ja nuor­ten hyvin­voin­tia ja mielen­ter­veyttä tuke­via palve­luita on vahvis­tetta. Tarvi­taan entistä tiiviim­pää yhteis­työtä perhei­den, neuvo­lan, koulun, opis­ke­lu­huol­lon ja koulu- sekä opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­lon välillä. Opis­ke­lu­huol­lon palve­lut on pystyt­tävä turvaa­maan lähellä ja siksi kokoo­mus kannat­taa oppi­las- ja opis­ke­lu­huol­lon palve­lui­den järjes­tä­mi­sen palaut­ta­mista kuntiin, kuiten­kin niin, että kunnilla ja hyvin­voin­tia­lueilla olisi mahdol­li­suus sopia psyko­logi- ja kuraat­to­ri­pal­ve­lui­den järjes­tä­mi­sestä.
   
   Ehkäi­se­vää päih­de­työtä on tehtävä valta­kun­nal­li­sesti kaikessa lasten ja nuor­ten toimin­nassa. Ehkäi­se­vän ja korjaa­van päih­de­työn koko­nai­suutta on vahvis­tet­tava ja palve­lui­den saata­vuutta paran­net­tava. Ammat­ti­lais­ten yhteis­työtä on lisät­tävä ja osaa­mista kehi­tet­tävä, jotta päih­deon­gel­miin pysty­tään puut­tu­maan riit­tä­vän varhain. Myös päih­de­huol­lon hoito- ja kuntou­tus­pal­ve­luita on paran­net­tava. 
   
   
7. Tehdään töitä asunn­ot­to­muu­den pois­ta­mi­seksi.
   Seuraa­van halli­tuk­sen tulee aset­taa tavoite pitkä­ai­kai­sa­sunn­ot­to­muu­den pois­ta­mi­sesta vaali­kau­den aikana. 
   
   On huoleh­dit­tava, että erityis­ryh­mille tarkoi­tet­tu­jen asun­to­jen tuotanto on tarpeen mukai­sella tasolla, ja että ne kohden­tu­vat aidosti niitä tarvit­se­ville. Koor­di­naa­tion valta­kun­nal­li­sesti on oltava kunnossa, jotta pääte­tyt toimet ovat oikein kohdis­tet­tuja ja tehok­kaita. Myös asunn­ot­to­mia tai muuten haavoit­tu­vassa asemassa olevia on kuul­tava, sekä tieten­kin aiheen asian­tun­ti­joita kunnissa ja kolman­nella sekto­rilla. 
   
   On reilua kohden­taa yhteis­kun­nan tuet erityi­sesti niille, jotka niitä todella tarvit­se­vat. Kokoo­mus on esit­tä­nyt julki­sen asun­to­tar­jon­nan vuokra-asun­to­jen prio­ri­soi­mista asunn­ot­to­mille ongel­man ratko­mi­seksi. Jokai­selle on saatava katto pään päälle ja nimi oveen, asunn­o­ton kerral­laan - kunnes kukaan ei jää ilman kotia.
   
   
8. Hyvin­voin­tia tehdään yhteis­työllä.
   Työtä hyvin­voin­nin raken­ta­mi­seksi tehdään kaik­kialla siellä missä ihmi­set kohtaa­vat; varhais­kas­va­tuk­sessa ja oppi­lai­tok­sissa, kunnissa ja hyvin­voin­tia­lueilla, työpai­koilla, järjes­töissä ja harras­tuk­sissa. 
   
   Paino­te­taan sairauk­sien ja ongel­mien ennal­taeh­käi­syä ja tervey­den edis­tä­mistä. Ennal­taeh­käi­se­vien ja hyvin­voin­tia tuke­vien palve­lui­den on tultava jous­ta­vasti tueksi erilai­siin elämän­ti­lan­tei­siin siten, että ne tuke­vat ihmis­ten hyvää arkea sekä opis­kelu-, työ- ja toimin­ta­ky­kyä. Vahvis­te­taan liikun­nal­lista ja kuntout­ta­vaa otetta myös sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa. Kehi­te­tään lapsi- ja perhe­läh­töi­syyttä perheille suun­na­tuissa palve­luissa ja paino­te­taan ennal­taeh­käi­syä ja varhaista puut­tu­mista, kuten puheeksi otta­mista.
   
   Pide­tään huolta erityi­sesti hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien toimi­vasta työn­jaosta tervey­den edis­tä­mi­sen ja ennal­taeh­käi­se­vien palve­lui­den osalta, sekä varmis­te­taan myös mahdol­li­suu­det hyödyn­tää järjes­tö­ken­tän osaa­mista. Oikea-aikai­sen hoidon ja ennal­taeh­käi­syn paran­ta­mi­seksi varmis­te­taan tiedon liik­ku­mi­nen kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den välillä. 
   
   
9. Edis­te­tään lähi­luon­non tarjoa­maa virkis­tys­käyt­töä.
   Suoma­lai­set ovat aktii­vista ulkoi­lu­kan­saa. Terve luon­to­suhde raken­ne­taan jo lapsuu­den piha­lei­keissä ja metsä­ret­killä. 
   
   Moni­puo­li­set ulkoi­lua­lu­eet ja liikun­ta­pai­kat houkut­te­le­vat siir­ty­mään näyt­tö­jen äärestä ylös, ulos ja naut­ti­maan. Luonto tarjoaa moni­puo­li­sia virkis­tys- ja liikun­ta­mah­dol­li­suuk­sia, mutta tutki­tusti edis­tää hyvin­voin­nin lisäksi myös terveyttä. 
   
   Pide­tään lähiym­pä­ris­töstä huolta, sillä luon­non virkis­tys­käyttö, terveet luon­non ekosys­tee­mi­pal­ve­lut ja vehreä kaupunki autta­vat kansa­lai­sia voimaan parem­min. 
   
   
10. Varmis­te­taan kannus­ti­met lisätä hyvin­voin­tia ja edis­tää terveyttä.
    Ennal­taeh­käi­syn ja tervey­den edis­tä­mi­sen toimilla voidaan pitkällä aika­vä­lillä saavut­taa merkit­tä­viä talou­del­li­sia sääs­töjä. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön kestä­vyys­las­kel­mien mukaan tervey­den edis­tä­mi­sellä on merkit­tävä poten­ti­aali kestä­vyys­va­jeen pienen­tä­mi­seen. Tähän nähden halli­tuk­sen sote-mallissa hyvin­voin­nin ja tervey­den edis­tä­mi­sen (hyte) rahoi­tus on vaati­ma­ton. Hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien kannus­ti­mia toimia yhteis­työssä kansa­lais­ten tervey­den edis­tä­mi­seksi on vahvis­tet­tava ja huoleh­dit­tava siitä, että kunnilla mahdol­li­suu­det kunta­lais­ten hyvin­voin­nin tuke­mi­seksi esimer­kiksi liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­luita tarjoa­malla, sekä asui­nym­pä­ris­tö­jen terveys ja turval­li­suus varmis­ta­malla. 
    
    Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa on varmis­tet­tava, että kustan­nus­vai­kut­ta­vuu­del­taan parhaat toimin­ta­mal­lit tule­vat käyt­töön kaikilla alueilla. Ennal­taeh­käi­syä on vahvis­tet­tava, ja turvat­tava nopea hoitoon ja palve­lui­hin pääsy, jotta välty­tään pitkit­ty­nei­den ongel­mien vaati­milta kalliilta palve­luilta. Paljon palve­luita tarvit­se­vien hoito­pol­kuja on suju­voi­tet­tava ja pois­tet­tava pääl­lek­käi­syy­det. Rahoi­tuk­sen kannus­ta­vuutta tulee lisätä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa