Suoma­lai­nen yhteis­kunta hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­neen pohjau­tuu viime kädessä työl­li­syy­delle. Väes­tö­ra­ken­teen muutos johtaa merkit­tä­viin huol­to­suh­teen muutok­siin.

Teke­vien käsien määrä vähe­nee väes­tön siir­tyessä eläk­keelle. Yhdis­tet­tynä synty­vyy­den jatku­nee­seen laskuun, paine hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­den rahoit­ta­mi­seksi kasvaa. Työvoi­ma­va­jeen kaven­ta­mi­nen vaatii toimen­pi­teitä.

”Maahan­muut­toon liit­tyy kolme väärin­kä­si­tystä. Ensin­nä­kin Suomeen muutti jo viime vuonna paljon enem­män ihmi­siä työn ja opis­ke­lun perässä kuin turva­pai­kan­ha­ki­joina, vaikka yleensä toisin luul­laan. Toiseksi työpe­räi­sesti Suomeen viimei­sen 10 vuoden aikana muut­ta­neista 90 prosent­tia on edel­leen töissä eli he eivät ole siir­ty­neet tukien varaan, kuten usein väite­tään. Kolman­neksi työpe­räi­sen maahan­muu­ton ei tarvit­sisi kuin kaksin­ker­tais­tua noin 20 000 ihmi­seen vuodessa niin työi­käi­nen väes­tömme ei kään­tyi­si­kään laskuun 2020-luvulla vaan pysyisi pienessä kasvussa. Teki­jöi­den houkut­te­lussa Suomeen töihin ei siis ole kysy­mys margi­naa­lista, vaan ydin­a­siasta sen suhteen, että pystymme hoita­maan vanhuk­set ja maksa­maan eläk­keet ilman rajuja veron­ko­ro­tuk­sia.”, sisä­mi­nis­teri Kai Mykkä­nen toteaa.

Työpe­rus­tei­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen on mahdol­lista monin tavoin. Esimer­kiksi saata­vuus­har­kin­nasta tulisi luopua ja tehos­te­tusti valvoa työeh­to­jen noudat­ta­mista työpai­koilla. Työlu­paa haet­taessa varmis­tet­tai­siin kuiten­kin edel­leen, että kyse on aidosta työpai­kasta ja että työso­pi­mus vastaa työeh­to­so­pi­muk­sia. Erityi­sesti paljon työl­lis­tä­vien luotet­ta­vien ja akkre­di­toi­tu­jen työnan­ta­jien osalta pain­opiste tuli siir­tää työeh­to­jen enna­kol­li­sesta valvon­nasta jälki­kä­tei­seen.

”Työmark­ki­noi­den toimin­nan ja tule­vai­suu­den kannalta työpe­rus­tei­sella maahan­muu­tolla on keskei­nen rooli. Työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen edel­lyt­tää toimi­vaa työpe­rus­teista maahan­muut­toa. Emme yksin­ker­tai­sesti pärjää huol­to­suh­teen muut­tu­mi­sen aiheut­ta­vista haas­teista ilman ulko­maista apua”, kokoo­muk­sen vara­pu­heen­joh­taja Mari-Leena Talvi­tie toteaa.

Ihmis­ten ja työn­te­ki­jöi­den vapaa liik­ku­vuus on myös yksi Euroo­pan unio­nin keskei­sistä peri­aat­teista. Euroo­pan unio­nin ulko­puo­li­sista maista tule­van työvoi­man lisäksi edel­ly­te­tään kolman­sista maista tule­via työn­te­ki­jöitä. Monilla asian­tun­tija-aloilla työmark­ki­nat ovat aidosti globaa­lit.

”Työpe­rus­tei­nen maahan­muutto on edel­ly­tys Suomen talou­del­li­sen toimin­ta­ky­vyn säily­mi­seksi tule­vina vuosi­kym­me­ninä. Globa­li­soi­tu­neessa maail­massa on kysyn­tää myös suoma­lai­sella osaa­mi­selle. Korkea­kou­lu­te­tut suoma­lai­set lähte­vät entistä helpom­min ulko­maille töihin. Vastaa­vasti Suomen on houku­tel­tava osaa­vaa ulko­maista työvoi­maa maahamme. Ihmis­ten liik­ku­mi­sen tulee olla tässä mielessä kaksi­suun­taista”, kokoo­muk­sen kansan­edus­taja ja työ- ja tasa-arvo­va­lio­kun­nan jäsen Juhana Vartiai­nen toteaa.

Konkreet­ti­sia toimen­pi­teitä työpe­rus­tei­sen maahan­muu­ton lisää­mi­seksi

1. Suomen tunnet­tuu­den lisää­mi­nen maail­malla

Ihmi­sillä on mieli­ku­via eri maista. Näiden mieli­ku­vien perus­teella teemme valin­toja minne lähdemme lomalle ja yhtä lailla missä haluamme työs­ken­nellä. Suomi on monella mitta­rilla yksi maail­man turval­li­sim­mista ja onnel­li­sim­mista maista. Suomi­ku­van tunnet­tuu­den lisää­mi­nen maail­malla on tärkeää osaa­jien houkut­te­le­mi­seksi Suomeen. Busi­ness Finlan­din kansain­vä­li­siä verkos­toja hyödyn­täen ja yhteis­työssä kansain­vä­lis­ty­nei­den henki­lös­töy­ri­tys­ten kanssa tulisi luoda suoma­lai­sia yrityk­siä tukeva rekry­toin­ti­ver­kosto ”Work in Finland”.

2. Työlu­pa­pro­ses­sit suju­viksi ja selkeiksi

Työlu­pa­pro­ses­sien toimi­vuu­della on keskei­nen merki­tys työvoi­man saan­nin kannalta. Mitä nopeam­min ja jous­ta­vam­min lupa­ha­ke­mus­ten käsit­tely tapah­tuu, sitä helpom­paa ja viivy­tyk­set­tö­mäm­pää ulko­mai­sen työvoi­man maahan saapu­mi­nen on. Yritys­ten työvoi­man tarve voi muut­tua nopeas­ti­kin, jolloin ammat­ti­tai­toi­sen työvoi­man saami­nen ripeästi on toimin­nan kannalta aivan keskeistä. Tilaus­ten toimit­ta­mi­nen tai yritys­ten inves­toin­nit eivät saa jäädä kiinni työlu­pa­hal­lin­non käsit­te­lyn kestosta.

3. Kehi­te­tään oles­ke­lu­lu­pa­pro­ses­seja asia­kas­läh­töi­sinä koko­nai­suuk­sina

Oles­ke­lu­pro­sessi jakau­tuu tällä hetkellä monelle toimi­jalle. Hake­muk­set jäte­tään lähe­tys­töi­hin ja käsi­tel­lään Maahan­muut­to­vi­ras­tossa, mutta lisäksi esimer­kiksi työte­ki­jöi­den oles­ke­lu­lu­paan tehdään eril­li­nen osapää­tös TE-toimis­toissa ja yrit­tä­jien kohdalla lausunto pyyde­tään ELY-keskuk­sista. Haki­jalle proses­sin pitäisi näyt­täy­tyä selvänä koko­nai­suu­tena. Tämä edel­lyt­tää, että haki­joi­den ja työnan­ta­jien neuvon­taa yhte­näis­te­tään ja yksin­ker­tais­te­taan ja tieto kerä­tään yhteen helposti löydet­tä­vään paik­kaan. Lisäksi on tarpeen tiedot­taa oles­ke­lu­lu­pa­pro­ses­seista, siten että myös työnan­ta­jalle tulee auto­maat­ti­sesti tieto työn­te­ki­jän lupa­pro­ses­sin etene­mi­sestä. Tietoa tulisi vaih­taa viran­omais­ten kesken siten, että asiaa kysy­tään haki­jalta vain silloin, jos sitä ei muilta viran­omai­silta saada ja tällöin­kin vain kerran. Tarkis­te­taan ulko­mi­nis­te­riön toimin­ta­ta­poja siten, että ajan­va­rauk­set ja puhut­te­lut onnis­tu­vat nopeasti ja biomet­ri­set tunnis­teet on yksin­ker­taista antaa.

4. Kieli­kyn­nyk­sen madal­ta­mi­nen ja työelä­män kansain­vä­lis­tä­mi­nen

Yksi keskei­nen haaste on suomen kieli. Työelä­män kansain­vä­lis­ty­mi­sen myötä myös englan­nin kielen asema tulee koros­tu­maan. Erityi­sesti palve­lua­lalla englan­nin kieli on yleis­ty­nyt, mikä on mahdol­lis­ta­nut nopeam­man kiin­nit­ty­mi­sen työelä­mään. Kieli­ky­sy­myk­seen on mahdol­lista vaikut­taa asen­teita muut­ta­malla. Työnan­ta­jia tulisi kannus­taa palk­kaa­maan osaa­jia myös englan­nin­kie­lellä.

5. Pois­te­taan saata­vuus­har­kinta

Seuraa­van halli­tus­kau­den aikana olisi luovut­tava saata­vuus­har­kin­nasta koko­naan. Menet­tely lisää byro­kra­tiaa ja viiväs­tyt­tää työvoi­man saan­tia. Työelä­män peli­sään­nöistä ja reunaeh­doista ei silti tingit­täisi. Saata­vuus­har­kin­taan nyt käytet­tä­vät resurs­sit olisi mahdol­lista siir­tää työeh­to­jen jälki­kä­tei­seen valvon­taan. Näin ollen keven­tä­mällä etukä­teis­val­von­taa voitai­siin siir­tää panok­sia työpai­koilla tehtä­viin tarkas­tuk­siin ja valvon­taan. Työlu­paa haet­taessa varmis­tet­tai­siin edel­leen, että kyse on aidosta työpai­kasta ja että työso­pi­mus vastaa työeh­to­so­pi­muk­sia.

6. Hyödyn­ne­tään ulko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den poten­ti­aali

Kymme­nessä vuodessa kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den suoma­lai­sen korkea­kou­lu­tut­kin­non suorit­ta­nei­den määrä on kaksin­ker­tais­ta­nut. Monet tutkin­non suorit­ta­neista palaa­vat tutkin­non suori­tet­tu­aan takai­sin koti­maa­hansa. Vuonna 2009 valmis­tu­neista korkea­kou­luo­pis­ke­li­joista viisi vuotta myöhem­min jo kolman­nes oli muut­ta­nut pois suomesta - täällä hankittu osaa­mi­nen muka­naan. Meidän on tehtävä töitä sen eteen, että Suomessa tutkin­tonsa suorit­ta­neet ulko­maa­lai­set opis­ke­li­jat jäisi­vät tänne raken­ta­maan myös työuransa.

Selvi­te­tään mahdol­li­suutta luoda ulko­maa­lai­sille opis­ke­li­joille vero­vä­hen­ny­soi­keus, jossa suoma­lai­selle korkea­kou­lulle makse­tut luku­kausi­mak­sut on mahdol­lista vähen­tää vero­tuk­sessa, mikäli valmis­tu­mi­sen jälkeen jää töihin Suomeen. Mahdol­li­suus vähen­tää luku­kausi­mak­sut vero­tuk­sessa paran­taisi Suomen veto­voi­maa kansain­vä­li­sillä osaa­ja­mark­ki­noilla ja kannus­taisi jäämään tänne töihin. Lisäksi tutkin­non suorit­ta­nei­den opis­ke­li­joi­den työn­ha­ku­lu­paa tulee piden­tää vuodesta kahteen vuoteen.

7. Kehi­te­tään uusia oles­ke­lu­lu­pa­mal­leja

Päät­ty­vällä vaali­kau­della on kehi­tetty uusia oles­ke­lu­lu­pa­mal­leja kuten start-up viisumi ja erityi­nen asian­tun­ti­joille suun­nattu työlupa. Näiden rinnalle on kuiten­kin kehi­tet­tävä lisää jous­ta­via malleja eri työn­te­ki­jä­ryh­mille. Meidän on otet­tava mallia muiden maiden järjes­tel­mistä, joilla on onnis­tuttu helpot­taa ulko­mai­sen työvoi­man löyty­mistä eri yritys­ten tarpei­siin. Esimer­kiksi työn­te­ki­jä­pooli Kana­dan pistey­tys­jär­jes­tel­mää mukail­len helpot­taisi erityi­sesti pieniä yrityk­siä, joilla ei ole eril­li­siä hr-osas­toja ulko­mai­sen työvoi­man hankin­taan.

8. Mahdol­lis­te­taan nopeu­tettu menet­tely akkre­di­toi­duille ja luote­tuille työnan­ta­jille

Paljon ulko­maista työvoi­maa rekry­toi­ville, luotet­ta­vaksi tode­tuille työnan­ta­jille on luotava akkre­di­toin­ti­me­ne­telmä, jolla nopeu­te­taan työnan­ta­ja­vel­voit­tei­den tarkis­tusta. Koko lupa­pro­sessi pitää tule­vai­suu­dessa pystyä teke­mään päivissä eikä kuukausissa. Luotet­tu­jen ja aiem­min tunnis­tet­tu­jen työnan­ta­jien osalta on syytä siir­tyä enna­kol­li­sesta valvon­nasta vahvem­min jälki­kä­tei­seen valvon­taan.

9. Siir­ry­tään enna­kol­li­sesta työeh­to­jen valvon­nasta jälki­kä­tei­seen

Ylei­sesti ottaen työeh­to­jen valvon­nassa on siir­ryt­tävä enna­kol­li­sesta valvon­nasta vahvem­min jälki­kä­tei­seen valvon­taan. Työso­pi­muk­sen lain­mu­kai­suus ja mahdol­li­sen työeh­to­so­pi­muk­sen mukai­suus tulisi tarkis­taa auto­ma­ti­soi­dusti siten, ettei manu­aa­li­sesti työso­pi­muk­sen valvon­taa tulisi harjoit­taa. Tämä olisi keino nopeut­taa työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­pa­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyä.

10. Edis­te­tään yhden luukun palve­lui­den peri­aa­tetta Suomeen aset­tu­mi­sessa

Kun ihmi­nen muut­taa asumaan toiseen maahan, vastaan tulee paljon uuden opet­te­le­mista. Palve­lu­jen käyt­töön ja toimin­ta­ta­poi­hin tottu­mi­nen voi näyt­täy­tyä todel­li­sena viidak­kona - myös Suomessa. Pahim­mil­laan viiväs­tyk­set voivat johtaa siihen, että esimer­kiksi työn vastaa­not­ta­mi­nen on mahdo­tonta, kun muut käytän­nön asiat eivät ole järjes­tyk­sessä. Keskit­tä­mällä maahan­muut­ta­jien palve­lut yhdelle luukulle voidaan konkreet­ti­sella tavalla vähen­tää pape­ri­so­taa, nopeut­taa kotou­tu­mista ja työl­lis­ty­mistä ja kuiten­kin varmis­taa, että tiedot mene­vät eri viran­omai­sille perille. Näin myös edis­te­tään kansain­vä­li­sillä työmark­ki­noilla Suomen mainetta maana, johon on hyvä tulla töihin. Esimer­kiksi henki­lö­tun­nus, pank­ki­asiat ja vero­tus on saatava nopeasti hoidet­tua.

Lisä­tie­toja:

Mari-Leena Talvi­tie, puh. 044 527 3288
Juhana Vartiai­nen, puh. 050 512 2394

Minis­teri Mykkä­sen erityi­sa­vus­taja Titta Anders­son-Bohren, puh. 050 513 1539

Lisää sisältöä samassa kategoriassa