Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Mykkänen: Nato-jäsenyys avaa ovia eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle

Mykkä­nen: Nato-jäse­nyys avaa ovia euroop­pa­lai­selle puolus­tusyh­teis­työlle

Julkaistu:

”Kaiken viisau­den alku on tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­nen”. Presi­dentti J.K. Paasi­kivi kuvasi näillä sanoilla ulko­po­li­tiik­kaa itse­näi­syys­päi­vänä 1944, muutama kuukausi jatko­so­dan päät­ty­mi­sen jälkeen.

Tänään edus­kun­nan ulkoa­siain­va­lio­kunta pitää tosi­asiana, että mikään liitto Natoon kuulu­mat­to­mien kesken ei olisi tarpeeksi vahva. Eril­li­set sopi­muk­set Natoon kuulu­vien kanssa taas jäisi­vät kovassa paikassa kakko­seksi noiden maiden jäsen­ten väli­sille sitou­muk­sille Nato-maita kohtaan. Uskon, että presi­dentti Paasi­kivi olisi tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­sen kannalla myös tämän päivän ulko­po­liit­ti­sessa ympä­ris­tössä.

Hyvät kolle­gat, suoma­lai­set, kovan paikan tullen tarvit­semme ykkös­luo­kan puolus­tus­si­tou­muk­sen, kakkos­rin­gin lupauk­set eivät yksin riitä.

Helmi­kuussa Venäjä astui käsit­tä­mät­tö­mälle, karmi­valle ja hallit­se­mat­to­malle tielle. Näitä valin­toja on mahdo­ton ymmär­tää sillä logii­kalla mistä käsin olemme yrit­tä­neet Venä­jän liik­keitä enna­koida – halli­ta­kin.

Venä­jän teko­jen arvaa­mat­to­muus on johta­nut siihen, ettemme voi Suomes­sa­kaan hallita Venäjä-riskiämme yksi­no­maan diplo­ma­tialla ja kansal­li­sella puolus­tuk­sella. Meidän täytyy maksi­moida soti­laal­li­nen kynnys mini­moi­dak­semme arvaa­mat­to­man reak­tion uhan. Siksi suoma­lais­ten enem­mistö aset­tui tuke­maan Suomen liit­ty­mistä Natoon heti, kun Venäjä hyök­käsi Ukrai­naan. 

Kun turval­li­suus rakoi­lee, sen merki­tys koros­tuu. Suoma­lai­set ovat päät­tä­neet täyt­tää tuon raon. 

Säker­he­ten – eller brist på den – är odelad vid Bott­niska vikens kuster. Vår närmaste part­ner är Sverige – både nu och i fram­ti­den. Vi förs­tär­ker varan­dra i denna histo­riska stund då vi tar ett steg till Nato­med­lems­kap hand i hand. Sveri­ges sak är vår. Och det är viktigt för oss att Finlands sak är också Sveri­ges.

Tasa­val­lan presi­dentti puhuu Pohjo­lan linnak­keesta. Nato-jäse­nyys ei sulje vaan avaa ovia myös euroop­pa­lai­selle puolus­tusyh­teis­työlle. Pohjo­lan linnake rajau­tuu etelässä Saksan vahvis­tu­vaan puolus­tus­ky­kyyn. Britit on tärkeä pitää mukana. Suomen ja Ruot­sin Nato-jäse­nyys lisää toden­nä­köi­syyttä sille, että euroop­pa­lai­nen pilari vahvis­tuu Natossa. Se on lopulta paras tapa pitää myös amerik­ka­lai­set kiin­nos­tu­neina Euroo­pasta.

Venä­jällä työs­ken­nel­les­säni minulla vahvis­tui käsi­tys, että venä­läis­ten suhtau­tu­mi­nen Euroo­pan kansoi­hin ei ole yksin kiinni siitä, ketkä ovat Natossa ja ketkä eivät. Asenne on moni­säi­kei­sempi, histo­rial­li­nen kysy­mys.

Viime päivien merkit anta­vat toiveita siitä, että jatkos­sa­kin on tilaa erilai­sille poluille siinä, miten me naapu­reina toisemme koemme. Todet­ta­koon siis tässä­kin, ettemme me liiku ketään vastaan vaan turval­li­suu­den puolesta. Tois­tan saman:

Сегодня мы принимаем решение не против кого-либо, а только ради безопасности Финляндии.

Tämän päivän histo­rial­li­nen äänes­tys ei ole jonkin loppu vaan uuden alku.

Olemme valmis­tel­leet tätä päivää poik­keuk­sel­li­sen hyvässä yhteis­työssä yli halli­tus-oppo­si­tio-rajan. Tänään me kokoo­mus­lai­set tarjoamme yhteis­työn kättä rati­fioin­ti­vai­hee­seen. Kukin meistä voi Nato-maissa edis­tää omien sisar­puo­luei­densa ymmär­rystä siitä, millä asialla olemme Natoon pyrki­mässä.

Suomi ei liity Natoon kulut­ta­maan passii­vi­sesti turval­li­suutta. Me liitymme vahvis­ta­maan aktii­vi­sesti NATO-maiden yhteistä turval­li­suutta. Käytän tätä­kin hetkeä sanoak­seni sen myös ulos­päin:

Our mission is to partici­pate in strentg­he­ning NATO’s common defence, not to consume secu­rity of our allies.

Tänään avaamme oven lujem­malle Itäme­ren ja pohjo­lan turval­li­suu­delle sekä vahvem­malle puolus­tusyh­teis­työlle Euroo­passa. Ennen kaik­kea avaamme oven suoma­lai­sille lännen yhdessä taatun turval­li­suu­den liit­toon.

Kuten monen muun, niin myös minun molem­mat isoi­säni tais­te­li­vat sodis­samme Suomen itse­näi­syy­den puolesta. Kunnia sotiemme suku­pol­vien uhrauk­sille. Juuri siksi heidän eturi­vis­tään nousi ensim­mäis­ten joukossa rohkeus sanoa: ei koskaan enää yksin!

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe palau­te­kes­kus­te­lussa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Suomen liit­ty­mi­sestä Pohjois-Atlan­tin liit­toon, kansan­edus­taja Kai Mykkä­nen.

Muutok­set mahdol­li­sia puhut­taessa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.12.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tio mahdol­lis­taa kansan­val­lan, perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sen ja koko muun yhteis­kun­nan toimin­nan. Se varmis­taa, että julki­sen vallan käyttö perus­tuu lakiin ja että oikeus­tur­vaa saa, kun sitä tarvit­see. Suomen oikeus­val­tio on maail­man vahvim­pia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

30.11.2022

Petteri Orpo: Haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

9.11.2022

Väli­ky­sy­mys­puhe: Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille

Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille. Me emme ole valmiita luovut­ta­maan metsä­po­li­tiik­kaa EU:n toimi­val­taan. EU:n yhtei­sen ympä­ris­tö­po­li­tii­kan keinot on valit­tava tavalla, jolla koti­mais­ten metsien vastuul­lista ja kestä­vää käyt­töä ei vaaran­neta.

Skip to content