Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Mykkänen: Haluamme kääntää oppimistulokset nousuun

Mykkä­nen: Haluamme kään­tää oppi­mis­tu­lok­set nousuun

Julkaistu:

Jatku­van uutis­vir­ran keskellä on syytä pitää kirk­kaana mielessä ne puolueita erot­ta­vat piir­teet, joiden kautta vaali­tu­lok­set näky­vät suoma­lais­ten arjessa. Linja on kohuja tärkeämpi.

1) Me kokoo­mus­lai­set koros­tamme Suomen turval­li­suutta ja pidämme samalla kansain­vä­li­syyttä lähtö­koh­tana Suomen menes­tyk­selle. Suomen aktii­vi­suus lännen yhtei­söissä on tule­vai­suu­den elinehto sisään­päin kään­ty­vän natio­na­lis­min sijaan.

2) Uskomme kannus­ta­vaan mark­ki­na­ta­lou­teen hyvin­voi­van ja vahvan Suomen perus­tana nyt ja tule­vai­suu­dessa. Ilman mark­ki­noi­den luovuutta emme pääse takai­sin edul­li­sen ener­gian aikaan­kaan.

3) Jos pääsemme valit­se­maan, mihin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pääpi­la­reista panos­te­taan erityi­sesti, valit­semme koulu­tuk­sen, sivis­tyk­sen ja tutki­muk­sen.

4) Viemme asioita vakaasti maaliin vält­täen kaik­kialle räis­ki­mistä tai kauniita päätök­siä, joiden seurauk­sia ei ole ajateltu loppuun saakka. Tunnus­tamme vaikei­den valin­to­jen vält­tä­mät­tö­myy­den. Näiden peri­aat­tei­den toteut­ta­mista ovat myös ne asiat, joita tänään Suomelle ehdo­tan.

Hyvät sivis­tyk­sen ystä­vät,

Tule­vai­suu­temme ratkai­see suoma­lais­ten osaa­mi­nen. Vali­tet­ta­vasti Suomi on jäänyt jälkeen Pisa-tulok­sissa sekä tuote­ke­hi­tyk­sen panok­sissa. Meillä on kuiten­kin kaikki mahdol­li­suu­det nostaa suoma­lai­nen osaa­mi­nen maail­man kärkeen. Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että TKI-toimin­nan rahoi­tus noste­taan pysy­västi 4 prosent­tiin BKT:sta. Tämä vaatii vaikeita valin­toja valtion­ta­lou­dessa. Me olemme niihin valmiita.

Perusta on laadu­kas varhais­kas­va­tus ja perus­o­pe­tus. On valta­van hienoa, että päämi­nis­te­ri­puo­lue SDP on viikon takais­ten uutis­ten perus­teella tullut kokoo­muk­sen linjoille kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen toteut­ta­mi­sessa. Olemme koko vaali­kau­den esit­tä­neet sitä, mutta halli­tuk­sen työlis­talle se ei ole mahtu­nut. Toivot­ta­vasti ensi vaali­kau­della kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus toteu­te­taan pysy­västi.

Perus­koulu on ollut vuosi­kym­me­niä Suomen ylpey­de­naihe, mutta siellä ei ole kaikki kunnossa. Oppi­lai­den kieli­taito ja perhei­den kult­tuuri moni­nais­tuu. Se tuo haas­teita, jotka eivät poistu tees­ken­te­le­mällä, ettei niitä ole. Meillä on nuoria, joilla on vaka­via puut­teita luku-, kirjoi­tus- ja lasku­tai­doissa. Näistä lähtö­koh­dista on vaikea ponnis­taa toiselle asteelle. Sato­jen miljoo­nien panos­tuk­set oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­seen valu­vat hukkaan, jos perus­kou­lun anne­taan haper­tua.

Kokoo­mus haluaa kään­tää oppi­mis­tu­lok­set nousuun. Haluamme, että ryhmä­koot ovat riit­tä­vän pieniä. Haluamme, että kouluissa on tarjolla yksi­löl­listä tukea. Haluamme, että opinto-ohjauk­sella on riit­tä­vät resurs­sit erityi­sesti perus­o­pe­tuk­sen yläluo­killa. Anne­taan opet­ta­jille työrauha opet­taa. Se tarkoit­taa kunnian­pa­lau­tusta myös koulun sään­nöille.
Päämi­nis­te­rin viikon takais­ten sano­jen perus­teella voisimme lait­taa perus­kou­lun yhdessä kuntoon.

Halli­tuk­sen teot ovat kuiten­kin puhei­den kanssa risti­rii­dassa. Valtio­va­rain­mi­nis­te­rin budjet­tie­si­tyk­sessä perus­o­pe­tuk­sen ja varhais­kas­va­tuk­sen rahoi­tusta leika­taan 140 miljoo­nalla eurolla. Näillä nyt päät­ty­villä laatu- ja tasa-arvo­ra­hoilla on palkattu opet­ta­jia, ohjaa­jia ja muita koulu­jen ammat­ti­lai­sia, joiden resurs­sit nyt pois­tu­vat. Esimer­kiksi Vantaalla nyt pois­tu­villa rahoilla on palkattu päivä­ko­tei­hin 39 varhais­kas­va­tuk­sen ammat­ti­laista, lapsi- ja perheoh­jaa­jia sekä kehit­tä­jä­opet­ta­jia. Heidän pois­tu­mi­sensa vaikeut­taa arviolta 7 500 vantaa­lai­sen lapsen koulu­tielle valmis­tau­tu­mista. Perus­o­pe­tuk­sessa pois­tu­villa rahoilla on maksettu 112 ammat­ti­lai­sen palkat. Jois­sa­kin vantaa­lais­kou­luissa rahoi­tuk­sen päät­ty­mi­nen tarkoit­taa jopa 10 opet­ta­jan jäämistä tyhjän päälle.

Myös meillä Espoossa nyt päät­tyvä rahoi­tus on ollut keskei­nen väline hillitä koulu­jen välistä eriy­ty­mistä. Pääkau­pun­ki­seu­dulla maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten tuke­mi­nen vaatii erityistä huomiota, jonka laimin­lyön­nistä maksamme tule­vai­suu­dessa rajun hinnan. Espoon sivis­tys­toi­men­joh­ta­jan tervei­set ovat, että ”tästä emme selviä tilan­teessa, jossa sote-ratkaisu vie samalla perus­kun­nan rahoi­tus­ky­vyn”.

Koko Suomen perus­kou­luissa nyt päät­tyvä rahoi­tus on vastan­nut yli 1400 opet­ta­jan palk­koja tänä vuonna. Heidän palk­ka­ra­ho­jen pois­tu­mi­nenko on halli­tuk­sen lahja 50 vuotta täyt­tä­välle perus­kou­lulle? SDP halusi vält­tä­mättä varata pysy­viin panos­tuk­siin liike­ne­vät rahat oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­seen ja ummis­taa silmänsä perus­o­pe­tuk­sen tarpeilta. Kyse on valin­noista. Tosin amma­til­li­sessa koulu­tuk­ses­sa­kin rahat ilmei­sesti vähe­ne­vät ensi vuonna 400 opet­ta­jan palk­ko­jen verran. Oppi­vel­vol­li­suu­den toteut­ta­mi­nen yskii perus­tan lisäksi toisella asteel­la­kin. Joka kuuseen kurkot­taa, se kata­jaan kapsah­taa. Siksi­kin me kokoo­muk­sessa suosimme vakaam­paa vaikka tylsem­pää­kin poli­tiik­kaa. Vähem­män kaik­kialle lupaa­mista, enem­män vaikeita valin­toja.

Päämi­nis­teri Sanna Marin, perus­koulu laite­taan kuntoon päätök­sillä, ei kesä­pu­heilla. Lunas­tat­teko puheet ensi viikon budjet­ti­rii­hessä vai annat­teko perus­kou­lun määrä­ra­ho­jen kään­tyä laskuun? Halli­tus­puo­lu­eet voivat olla varmoja, että kokoo­mus tekee valin­nat omassa vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan. Me näytämme, miten koulu­tuk­seen voi panos­taa ilman, että lisä­tään velkaa valtiolle. Kyse on valin­noista.

Hyvät isän­maan ystä­vät,

Tuntuu itses­tään selvältä, että voimme kokoon­tua vapaassa Etelä-Karja­lassa. Mikään itses­tään selvyys se ei kuiten­kaan ole. 78 vuotta sitten Suomen kohta­losta kamp­pail­tiin Tali-Ihan­ta­lassa. Se on täältä 60 km päässä. Selvästi lähem­pänä kuin Kotka tai Hamina, joihin huomenna suun­taamme. Puna-armei­jan lähi­ta­voite oli Lappeen­ran­nan valtaa­mi­nen. Onneksi se ei koskaan toteu­tu­nut. Saamme olla ikui­sesti kiitol­li­sia puolus­tus­tais­te­lussa soti­neille ja erityi­sesti siinä kaatu­neille. Rauha heidän muis­tol­leen.

Hyvät ystä­vät, Nato-perheessä on jäse­niä moneen lähtöön. Sen olemme saaneet­kin jo nähdä. Voimme itse vaikut­taa siihen, millai­nen Nato-maa Suomi on – ja miten meihin suhtau­du­taan liit­to­kun­nassa. Olem­meko kurio­si­teetti kartan reunalla vai luot­to­pe­laaja, jonka puolus­ta­mi­nen on muille jäsen­maille velvol­li­suu­den sijaan sydä­men asia?

Kokoo­mus katsoo, että meidän on oltava aktii­vi­nen avain­pe­luri. Meidän tulee määrä­tie­toi­sesti edis­tää ratkai­sua, jossa Suomeen voitai­siin sijoit­taa Naton pysy­viä moni­kan­sal­li­sia toimin­toja, kuten alueel­li­nen komen­to­kes­kus tai arkti­sen alueen osaa­mis­kes­kus. Meidän on oltava kartalla ja mielissä – myös suur­ten Nato-maiden kotiy­lei­sö­jen silmissä.

Tämän kesän erikoi­suuk­siin on jo kuulu­nut Nato-jouk­ko­jen lisään­ty­nyt toiminta Suomessa - esimer­kiksi Yhdys­val­tain suuren maihin­nousua­luk­sen ja siihen liit­ty­vien ilma-alus­ten harjoit­te­lua. Olemme tain­neet kaikki pitää sitä hyvänä ja turval­li­suutta vahvis­ta­vana asiana. Näin vaikka Venäjä on nimen­omai­sesti varoit­ta­nut tuomasta Naton infra­struk­tuu­ria lähem­mäs rajo­jaan. Venäjä aset­taa­kin ehtoja oman etunsa kannalta, ei vakautta lisä­täk­seen. Venä­jän aset­ta­mat ehdot eivät saa estää turval­li­suu­temme paran­ta­mista jatkos­sa­kaan.


Kysyn­kin: Onko meillä vahva kansal­li­nen tahto­tila Nato-tuki­koh­dan ja pysy­vien Nato-jouk­ko­jen saami­seksi Suomeen? Jos ei ole, se on muodos­tet­tava viipy­mättä. Ehdo­tan, että Nato-jäse­nyy­temme määrit­te­lyä jatke­taan parla­men­taa­ri­sella yhteis­työllä, joka lähtee tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­sesta ja Suomen turval­li­suu­den maksi­moi­mi­sesta. Tois­te­taan viime kevään onnis­tu­nut toimin­ta­tapa. Vies­tin kannat­taa olla yhte­näi­nen ulos­päin.

Hyvät ystä­vät,

Nato-jäse­nyy­destä huoli­matta vastuu Suomen turval­li­suu­desta on meillä suoma­lai­silla itsel­lämme. Siksi kokoo­mus on vahvasti sitou­tu­nut siihen, että pidämme puolus­tus­me­not pysy­västi yli 2 prosen­tissa BKT:sta.

Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa on paitsi peläs­tyt­tä­nyt myös saanut toimi­maan. Vapaa­eh­toi­seen maan­puo­lus­tus­työ­hön tulvii ihmi­siä. Siitä saamme olla kiitol­li­sia. Sota on osoit­ta­nut, että kovassa paikassa puolus­tus­voi­mat tarvit­se­vat jokai­sen kansa­lai­sen tuen ja panok­sen – myös 2000-luvun konflik­teissa.


Maan­puo­lus­tus­kou­lu­tusyh­dis­tys ja lukui­sat reser­vi­läis­jär­jes­töt teke­vät hyvää työtä. Työ voisi olla vielä vaikut­ta­vam­paa, jos purkai­simme tarpeet­to­mat esteet Puolus­tus­voi­mien ja vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tuk­sen välillä. Nyt on sen aika. Maan­puo­lus­tuk­semme ei kuiten­kaan perustu vain vapaa­eh­toi­suu­teen. Sota Ukrai­nassa on osoit­ta­nut, että Suomen ratkaisu yllä­pi­tää laajaa asevel­vol­li­suusar­mei­jaa on ollut oikea. Asevel­vol­li­suus ja varus­mies­pal­ve­lus eivät saa kuiten­kaan jämäh­tää paikal­leen.


Kokoo­muk­sen puolue­ko­kous aset­tui kesä­kuussa kannat­ta­maan asevel­vol­li­suu­den uudis­ta­mista siten, että selvi­te­tään ennak­ko­luu­lot­to­masti myös koko ikäluok­kaa koske­via kutsun­toja ja koko ikäluok­kaa koske­vaa asevel­vol­li­suutta. Tavoit­teen tulisi olla, että ikäluo­kan parhaat kyvyt olisi­vat krii­sissä suku­puo­leen katso­matta puolus­tus­voi­mien käytössä, kukin kyky­jensä ja isän­maan tarpei­den kannalta tärkeim­missä tehtä­vissä.
On vuosi vuodelta vaikeampi perus­tella, miksi palve­luk­seen ei vali­koida parhaita ja haluk­kaim­pia suoma­lai­sia suku­puo­lesta riip­pu­matta.

Hyvät ystä­vät,

Help­poja keinoja ener­gia­kus­tan­nus­ten hillit­se­mi­seksi ei ole. Loppu­jen lopuksi kyse on siitä, että ener­gian tarjonta on saatava vastaa­maan kysyn­tää. Aika­jänne jakau­tuu kolmeen:

Mitä voimme tehdä tälle talvelle? On reilua todeta, ettei kukaan pysty estä­mään sähkön kulut­ta­ja­hin­to­jen nousua tänä talvena. Puti­nin edessä ei pidä kuiten­kaan horjua, ei missään päin Euroop­paa. Meille luovut­ta­mi­nen ei ole minkään­lai­nen vaih­toehto. Mieles­sämme ovat Ukrai­nan tapah­tu­mat, joiden takia Eurooppa nyt katkai­see ener­giayh­tey­tensä Venä­jän kanssa. Tästä on selvit­tävä yhdessä. Niin selvit­tiin myös 70-luvun ener­gia­krii­seistä.


Sähkö­las­kun lieven­tä­mi­sen ohit­ta­mi­nen olan kohau­tuk­sella olisi kuiten­kin kohtuu­tonta. Arvion mukaan sähkön verol­li­nen mark­ki­na­hinta nousee tänään kaik­kien aiko­jen uuteen ennä­tyk­seensä eli yli 60 sent­tiin kilowat­ti­tun­nilta. Ei sähkö­läm­mit­täjä voi yhtäk­kiä muuksi muut­tua. Tonnien lisä­lasku talvi­kuu­kausilta on kohtuu­ton yllä­tys, kun asian­tun­ti­jat­kaan eivät sitä osan­neet vuosi sitten enna­koida. Siksi kokoo­mus välit­täisi ja tulisi vastaan sen, mitä valtio kohtuu­della voi. Kokoo­mus on esit­tä­nyt, että sähkö­vero pois­tet­tai­siin väliai­kai­sesti. Suun­nil­leen samaan pääs­tään myös alen­ta­malla sähkön arvon­li­sä­ve­roa. Sähkön keski­hin­nan nousun takia vero­tuotto kasvaisi silti jäljelle jäävän arvon­li­sä­ve­ron kautta.

Tätä­kin tuntu­vampi vastaan­tulo osto­voi­massa olisi esityk­semme, että ansio­tu­lo­ve­ro­tusta keven­ne­tään miljar­dilla. Näin suoma­lai­sille palkan­saa­jille, yrit­tä­jille ja eläke­läi­sille jäisi satoja euroja enem­män käteen vuodessa. Keski­tu­loi­selle kahden vanhem­man perheelle noin 500 euroa. Ihmi­set tarvit­se­vat uskoa siihen, että he voivat paran­taa osto­voi­maansa omalla työl­lään. Vaikka työssä käyvien osuus työi­käi­sistä on huipus­saan, työtun­tien määrä ei ole tällä vaali­kau­della kasva­nut. Halli­tus varaa veron­ke­ven­nyk­set pieni- ja keski­tu­loi­sille. Minä joudun kysy­mään, onko meillä varaa heiken­tää keski­tu­loi­sen lisä­työstä käteen jäävää osuutta vielä nykyi­sestä? Ja eikö 3500 euroa kuussa tienaava voi olla pulassa inflaa­tion kanssa?


Mitä voimme tehdä, ettei tämä toistu vuoden päästä? Sähkön loppu­mi­nen kesken on pelot­tava ajatus, syys­tä­kin. Tämä­kin mörkö voitai­siin kaataa fiksum­malla mark­ki­na­ta­lou­della. Ei ehkä täksi talveksi, mutta vuoden päähän kyllä.
Tosia­siassa sähköstä tulee pulaa vain vuoden kylmim­pinä arki­päi­vinä, silloin­kin vain muuta­mana tuntina aamulla ja illan­suussa. On hölmöä, että riski noiden tuntien järjet­tö­män korkeista hinnoista nostaa nyt sähkön kulut­ta­ja­hin­taa kiin­teä­hin­tai­sissa sopi­muk­sis­sa­kin. Ongel­mat uhkaa­vat kasau­tua 500 000 sähkö­läm­mit­tei­sen asun­non lasku­jen monin­ker­tais­tu­mi­seen, vaikka juuri sähkö­läm­mi­tyk­sessä parin tunnin taukoa ei yleensä edes huomaa. Eikö pitäisi olla helpom­pia mahdol­li­suuk­sia valita pois noiden sähkö­pu­la­tun­tien kulu­tusta omalta kohdalta?


Osta­jien ja myyjien yhtei­nen etu olisi sopi­mus­tyyppi, jossa sähkön myyjä tarjoaisi alen­nusta sillä ehdolla, että sähkö­läm­mi­tys kytke­tään pariksi tunniksi pois teho­pu­la­päi­vien aamuina ja iltoina. Näin toimien vält­täi­simme tarpeen viran­omais­ten määrää­mille sähkö­kat­koille ja lieven­täi­simme kalleim­pien tuntien vaiku­tusta sähkö­las­kuissa. Siitä olisi kaikille enem­män hyötyä kuin hait­taa.

Mitä jos sopeu­dut­tai­siin krii­siin älyk­käillä keinoilla, eikä kalleim­man kautta? Ehdo­tan, että elin­kei­no­mi­nis­teri kutsuu sähkö­alan neuvon­pi­toon siitä, miten kulut­ta­jille saadaan nopeasti sellai­sia sähkö­so­pi­muk­sia, joissa kalleim­pien tuntien kulu­tusta voi valita pois selvällä ja ymmär­ret­tä­vällä tavalla. Alkuun pitää päästä tänä syksynä, mutta varsi­nai­nen tähtäin voi olla se, että välte­tään sama tilanne vuoden päästä.

Tekniik­kaa sähkön hetkel­li­sen kulu­tuk­sen etäoh­jauk­seen on olemassa. Sen asen­ta­mi­sen tulisi olla koro­te­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen piirissä. Ener­gia­te­hok­kuutta paran­ta­vissa tai osto­säh­köä vähen­tä­vissä remon­teissa koti­ta­louk­sien pitäisi voida vähen­tää vero­tuk­sessa myös asen­net­ta­vien lait­teis­to­jen hinnat. Ener­gia­re­mont­tien koti­ta­lous­vä­hen­nyk­set pitäisi tuoda myös talo­yh­tiöissä asuvien ulot­tu­ville. Sato­jen tuhan­sien suoma­lais­ten talo­yh­tiöissä mieti­tään parhail­laan, miten monta ylimää­räistä yhtiö­vas­ti­ketta peri­tään ja uskal­le­taanko inves­toida ener­gia­re­mont­tiin, jotta lisä­vas­tik­keet eivät tois­tuisi vuotta myöhem­min.


Miten voimme kään­tää krii­sin mahdol­li­suu­deksi? Vippas­kons­tien sijaan ainoa todel­li­nen ratkaisu on mark­ki­na­ta­lous terveillä kannus­ti­milla. Se on ainoa tie tuot­taa edul­li­sim­min se valtava määrä ener­giaa, jolla jätämme Venäjä-riip­pu­vuu­den pysy­västi taak­semme.
Suomen on kään­net­tävä ener­gia­kriisi ongel­masta valta­vaksi mahdol­li­suu­deksi. Meillä on mahdol­li­suus nousta puhtaan ja edul­li­sen ener­gian suur­val­laksi, jos vain tahdomme. Voimme houku­tella merkit­tä­västi lisää ener­giasta riip­pu­vaista teol­li­suutta Suomeen. Meidän on vain pelat­tava oikein ne kortit, jotka maail­man­ti­lanne on käteemme lyönyt.
Teol­li­suus kärvis­te­lee Saksassa ja muualla Euroo­passa, jossa ener­gian hinta on monin­ker­tai­nen Suomeen nähden. Meillä on huomat­ta­vasti parem­mat mahdol­li­suu­det kään­tää hinnat lähi­vuo­sina laskuun.


Kaikki alat sähköis­tä­vät toimin­to­jaan, mutta sähkön tuotanto ei tahdo Keski-Euroo­passa pysyä perässä. Ener­gia-alan katse kään­tyy Pohjois­mai­hin. Täällä on Euroo­pan suurin poten­ti­aali tuuli­voi­man lisää­mi­selle. Se on hyvä lähtö­kohta muttei yksin riitä puhtaan ja kohtuu­hin­tai­sen sähkön resep­tiksi. Kokoo­muk­sen mielestä Suomeen tarvi­taan lisää ydin­voi­maa. Mark­ki­noille on annet­tava selvä sitou­mus, että peri­aa­te­lupa yhdelle tai useam­malle ydin­voi­ma­lalle kyllä irtoaa, jos hake­mus toimi­te­taan työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­ri­öön. Stan­dar­doi­tui­hin osiin perus­tu­vien ja nopeam­min raken­net­ta­vien pieny­din­voi­ma­loi­den sujuva luvi­tus täytyy saada Suomessa kuntoon ensim­mäi­senä, eikä 6 vuoden päästä, kuten halli­tuk­sen aika­tau­lulla käy.

Hyvät kolle­gat,

Me kokoo­mus­lai­set koros­tamme kuntien ja aluei­den päätök­sen­teossa työpaik­koja, yrit­tä­jyy­den edel­ly­tyk­siä ja yleen­sä­kin päätök­siä, joilla ei luoda vain menoja vaan myös alueen tuloja.


Ener­giain­ves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­selle on nyt aivan erityi­nen tilaus täällä Itä- ja Kaak­kois-Suomessa, jossa Venä­jän sulkeu­tu­mi­nen kaataa yhden jalan alue­ta­lou­delta. Täällä onkin menossa kiin­nos­ta­via hank­keita, kuten Kemi­ran Jout­se­non tehtaan ylijää­mä­ve­dyn jalos­ta­mi­nen taval­li­siin autoi­hin kelpaa­vaksi polt­toai­neeksi. Eikä ihme, että Lappeen­ran­nan teknil­li­nen yliopisto on koko­aan suurempi vety­ta­lou­dessa. Tääl­lä­hän liha­pii­ra­kat­kin perus­tu­vat vetyyn ja atomei­hin! Mutta ilman sähköä vety­ta­lou­desta ei tule tääl­lä­kään mitään.

Länsi-Suomessa tuuli­voi­masta on tulossa keskei­nen osa vero­tuot­toja ja monen seutu­kun­nan elin­voi­maa. Täällä itära­jan lähei­syy­dessä tuuli­voi­man raken­ta­mi­nen törmää usein Puolus­tus­voi­mien lausun­toon, joka estää hank­keita tutka­val­von­taa vaikeut­ta­vina.
Itära­jan alue­val­von­taa ei missään nimessä pidä­kään heiken­tää. Kaikki kivet on kuiten­kin kään­net­tävä, jotta voimme nostaa alue­val­von­nan tasoa uusilla mene­tel­millä ja mahdol­lis­taa samalla lisää sähkön­tuo­tan­toa tänne.

Kyse on miljar­dien euro­jen tulo­vir­rasta. Asia ei saa jäädä alue­val­von­nan inves­toin­ti­ra­ho­jen niuk­kuu­desta kiinni. Elin­voi­mai­nen Itä -ja Kaak­kois-Suomi on sitä paitsi myös maan­puo­lus­tuk­sen kulma­kivi.

Hyvät ystä­vät,

Tänään haluai­sin siis kääriä hihat erityi­sesti seuraa­vien asioi­den osalta:
1) Turval­li­suus. Tehdään Suomesta tärkeä Nato-maa, jonka alueelle syntyy myös moni­kan­sal­li­nen Nato-tuki­kohta tai osaa­mis­kes­kus. Jatke­taan voimak­kaasti kansal­li­sen puolus­tuk­sen kehit­tä­mistä Ukrai­nan oppien pohjalta.
2) Ener­gia. Tehdään Suomesta puhtaan ja edul­li­sen sähkön suur­valta, joka kään­tää ener­gia­krii­sin mahdol­li­suu­deksi. Terve mark­ki­na­ta­lous fiksuilla kannus­ti­milla on ainoa keino, jolla siir­rämme ener­gia­krii­sin taakse jäänee­seen elämään. Tuodaan kulut­ta­jille helpom­pia mahdol­li­suuk­sia sääs­tää rahaa vähen­tä­mällä kulu­tusta teho­pu­la­tun­teina.
3) Koulu­tus. Perus­koulu kuntoon. Ei jätetä tätä ensi vaali­kau­delle, vaan aloi­te­taan ensi vuoden budje­tista, jossa perus­kou­lun rahat ovat kään­ty­mässä laskuun.

Hyvä kokous­väki, terve­tu­loa vielä tänne Lappeen­ran­taan. Näillä sanoilla totean edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sen avatuksi!

Puheen­joh­taja Mykkä­sen avaus­puhe kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Lappeen­ran­nassa, muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.12.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tio mahdol­lis­taa kansan­val­lan, perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sen ja koko muun yhteis­kun­nan toimin­nan. Se varmis­taa, että julki­sen vallan käyttö perus­tuu lakiin ja että oikeus­tur­vaa saa, kun sitä tarvit­see. Suomen oikeus­val­tio on maail­man vahvim­pia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

30.11.2022

Petteri Orpo: Haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

9.11.2022

Väli­ky­sy­mys­puhe: Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille

Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille. Me emme ole valmiita luovut­ta­maan metsä­po­li­tiik­kaa EU:n toimi­val­taan. EU:n yhtei­sen ympä­ris­tö­po­li­tii­kan keinot on valit­tava tavalla, jolla koti­mais­ten metsien vastuul­lista ja kestä­vää käyt­töä ei vaaran­neta.

Skip to content