Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Terveys / Miten Suomi avataan? – Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus koro­nan exit-linjauk­seksi

Miten Suomi avataan? – Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus koro­nan exit-linjauk­seksi

Julkaistu:

Kokoo­mus haluaa Suomelle selkeän stra­te­gian siitä, miten Suomi tulee ulos koro­na­krii­sistä. Suoma­lai­set tarvit­se­vat selkeän näky­män, koska ja miten akuu­tista krii­sistä pääs­tään eteen­päin. Tämä näkymä sisäl­tää konkreet­ti­sen tiedon siitä, koska koko aikuis­väestö on roko­tettu ja milloin rajoit­teita pääs­tään purka­maan. 

Suomi ei saa jäädä muusta Euroo­pasta tai maail­masta jälkeen rokot­ta­mi­sessa, yhteis­kun­nan turval­li­sessa avaa­mi­sessa ja tavoit­teessa paluusta normaa­liin. Kun tauti­ti­lanne saadaan hallin­taan, ei sitä saa pääs­tää enää nouse­maan.  ”Testaa, jäljitä, eristä, hoida” -stra­te­giasta on siir­ryt­tävä ”estä, testaa, jäljitä, eristä, hoida -stra­te­gi­aan” ja sitä on toteu­tet­tava tehok­kaasti.

Krii­sien hoita­mi­sesta enna­koi­vaan johta­mi­seen

Rokot­tei­den laaja­mit­tai­sen käyt­töön­o­ton sekä vaikut­ta­vien ja oikein kohden­net­tu­jen toimien avulla koro­na­pan­de­mia on saata­vissa hallin­taan. Useat maat ovat jo kään­tä­neet katseensa viik­ko­ta­son rajoi­tuk­sista normaa­lin elämän palaut­ta­mi­seen. Myös Suomen pitää pystyä katso­maan tule­vaan ja muut­taa näkö­kul­maa aina kulloi­sen­kin akuu­tin tilan­teen hoita­mi­sesta enna­koi­vaan johta­mis­ta­paan. 

Emme tarvitse vailla katetta olevia puheita loppu­ki­reistä, vaan konkreet­ti­sen näky­män siitä, koska ja miten pande­mia oikeasti saadaan painet­tua alas. Se luo uskoa tule­vaan ja sitout­taa suoma­lai­set parem­min elämää rajoit­ta­vien koro­na­toi­mien noudat­ta­mi­seen.

Enna­koiva johta­mi­nen tarkoit­taa sitä, että katso­taan kolmea viik­koa pidem­mälle ja varau­du­taan tule­viin tilan­tei­siin. Vaikka näkymä tule­van koro­na­ti­lan­teen kehit­ty­mi­sestä on sumea, jo nyt on varau­dut­tava massa­ro­kot­ta­mi­seen, rajoi­tus­ten purka­mi­seen sekä yhteis­kun­nan hallit­tuun avaa­mi­seen.

Yleistä

Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­tama pande­mia on vaikut­ta­nut voimak­kaasti ihmis­ten elämään vuoden 2020 alku­puo­lelta lähtien. Vuosi sitten emme tien­neet viruk­sesta tai sen vaiku­tuk­sista paljoa­kaan. Silloin tule­vai­suus näytti todella epävar­malta ja ennus­ta­mat­to­malta.

Ajan kuluessa tietä­myk­semme koro­na­vi­ruk­sesta on jatku­vasti lisään­ty­nyt. Viruk­sen aiheut­ta­maa tautia osataan hoitaa parem­min. Viruk­sen tart­tu­mi­nen ja siihen altis­ta­vat tilan­teet osataan tunnis­taa entistä parem­min. Maskien käyt­tä­mi­nen on todettu hyödyl­li­seksi ja niitä on riit­tä­västi saata­villa kohtuul­li­seen hintaan.

Lisään­ty­nyt tieto ja kehit­tyvä tekno­lo­gia avaa­vat näky­mää koro­na­pan­de­mian jälkei­seen aikaan. Se, kuinka nopeasti pande­miasta pääs­tään eroon, on osin omissa käsis­sämme. Tarvi­taan määrä­tie­toista johta­mista, enna­koi­mista sekä suun­ni­tel­mal­li­suutta krii­sin hoita­mi­seen. Lopulta kaikki on kiinni siitä, kuinka hyvin rokot­ta­mi­sessa onnis­tu­taan ja kuinka tauti onnis­tu­taan tukah­dut­ta­maan kausi­vaih­te­lun ja rokot­tei­den avulla.

Työn­te­ki­jöi­den ja yritys­ten pitkään jatku­nut epävar­muus, jäissä oleva kult­tuuri- ja tapah­tuma-ala, lasten ja nuor­ten hyvin­vointi ja ylei­nen väsy­mys koro­naan ovat yhtälö, joka huutaa vastauk­sia. Tarvit­semme selkeitä esityk­siä siitä, miten korona selä­te­tään. Koko­nais­kuva koro­nan hoita­mi­sesta puut­tuu.

Kokoo­mus haluaa antaa oman panok­sensa koro­na­pan­de­mian hoita­mi­seen liit­ty­viin asioi­hin, jotka ovat poliit­tis­ten päät­tä­jien käsissä. Olemme tarkoi­tuk­sella jättä­neet keskus­te­lu­na­vauk­sesta pois koro­na­krii­sin talou­del­lis­ten ja sosi­aa­lis­ten vaiku­tus­ten arvion ja niihin vastaa­mi­sen. Keskus­te­lu­na­vaus on luotu maalis­kuussa 2021 sen hetkis­ten tieto­jen varassa. Emme vielä­kään tiedä kaik­kea koro­na­vi­ruk­sesta tai sen muun­nok­sista. Siksi koros­tamme, että olemme valmiita muut­ta­maan näke­mys­tämme, mikäli asian­tun­ti­ja­tieto osoit­taa toisen­lai­sia johto­pää­tök­siä. Koros­tamme myös, että olemme muodos­ta­neet näke­myk­semme niiden tieto­jen valossa, jotka ovat oppo­si­tion saata­villa. 

Meidän on otet­tava opik­semme tästä krii­sistä. Meidän on analy­soi­tava tarkasti, mitä voimme tehdä parem­min seuraa­van, yhteis­kun­taa laajasti koet­te­le­van krii­sin koit­taessa. Enna­koin­tia, varau­tu­mista ja yhteis­kun­nan krii­sin­kes­tä­vyyttä on vahvis­tet­tava erilais­ten krii­sien varalta. 

Tauti­ti­lanne ja koro­na­vi­ruk­sen leviä­mi­sen hillit­se­mi­nen

Koro­na­vi­ruk­sen leviä­mistä on torjut­tava mahdol­li­sim­man tehok­kaasti “testaa, jäljitä, eristä, hoida” -stra­te­gian mukai­sesti. Rajoi­tus­toi­milla huoleh­dit­tava siitä, että tartun­to­jen määrä pysyy riit­tä­vän alhai­sena erityi­sesti tervey­den­huol­lon kapa­si­tee­tin turvaa­mi­seksi ja riski­ryh­mien suojaa­mi­seksi, mutta myös koro­nae­pi­de­miasta palau­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­seksi. Mikäli tauti­ti­lanne yltyy erit­täin vaikeaksi, myös tartun­ta­mää­rien paina­mi­nen alas­päin on hidasta ja koro­na­ti­lanne pitkit­tyy.

Koro­na­pan­de­mian hillit­se­mi­sen kannalta on asetet­tava tavoit­teeksi taudin tukah­dut­ta­mi­nen kesän aikana. Mikäli tartun­ta­mää­rät lähte­vät kesän jälkeen neljän­nen kerran nousuun, voidaan tarvita tiuk­ko­jen­kin rajoi­tus­toi­mien aset­ta­mista, jotta tartun­ta­mää­rät saadaan painet­tua alas. Rokot­teen antama suoja tulee kuiten­kin toden­nä­köi­sesti helpot­ta­maan tätä merkit­tä­västi.

Koro­nan leviä­mi­sen estä­mi­seksi tehtä­vien rajoi­tus­toi­mien tulee olla alueel­li­sesti kohden­net­tuja, ajal­li­sesti rajat­tuja, oikea­suh­tai­sia ja vaikut­ta­via. Rajoi­tus­ten tulee lähteä pienim­män haitan peri­aat­teesta. Ennen järeäm­piä toimia on aina varmis­tet­tava, että kaikki lievem­mät rajoi­tus­toi­met ovat jo käytössä.

Testaa­mi­nen on edel­leen hyvin keskei­sessä osassa koro­na­vi­rus­pan­de­mian torjun­nassa. Testaus­ka­pa­si­teetti riit­tää tällä hetkellä hyvin kaik­kien oireel­lis­ten testaa­mi­seen. Kun testaa­mi­sen kapa­si­teetti ei enää ole pullon­kaula, kannat­taa ylimää­räistä testaus­ka­pa­si­teet­tia suun­natta satun­nais­tes­tauk­seen. Satun­nais­tes­tauk­sella voidaan erityi­sesti pahim­milla epide­mia-alueilla helpot­taa oireet­to­mien taudin­kan­ta­jien löytä­mistä.

Suomen tulisi lisäksi harkita pika­tes­tien hank­ki­mista ja laaja­mit­taista jake­lua pahim­mille epide­mia-alueille. Laajalla pika­tes­tauk­sella voitai­siin saada kiinni oireet­to­mia taudin­kan­ta­jia alueilla, joissa tauti on pahi­ten levin­nyt. Katta­vaa pika­tes­tausta on sovel­lettu menes­tyk­sek­käästi muissa Euroo­pan maissa.

Kesä­kuussa 2020 säädet­tiin väliai­kai­nen laki koro­nan torjun­taan käytet­tä­vien suoja­vä­li­nei­den vapaut­ta­mi­sesta arvon­li­sä­ve­rosta. Väliai­kaista suoja­vä­li­nei­den vapau­tusta arvon­li­sä­ve­rosta on jatket­tava. Vapau­tusta tulisi laajen­taa koske­maan myös muita kuin suoraan julki­seen tervey­den­huol­toon liit­ty­viä hankin­toja niin yrityk­sille kuin kulut­ta­jille. 

Mikäli tule­vaan syksyyn voidaan lähteä tukah­de­tun koro­na­ti­lan­teen kanssa, se antaa mahdol­li­suu­den luopua rajoi­tuk­sista hyvin laajasti. Erityi­sesti raja­kont­rol­lin tulee jatkos­sa­kin olla tiukka, jotta uusien virus­muun­nos­ten saapu­mista Suomeen voidaan rajoit­taa tehok­kaasti.

Toimen­pi­teet:

  • Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­tama epide­mia on pidet­tävä kurissa tervey­den­huol­lon kapa­si­tee­tin, riski­ryh­mien suoje­le­mi­sen sekä epide­miasta palau­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­sen vuoksi.
  • Rajoi­tus­ten on oltava oikea-aikai­sia ja alueel­li­sesti kohden­net­tuja. Rajoi­tuk­sissa on hyödyn­net­tävä pienim­män haitan peri­aa­tetta eli kaikki kevyem­mät toimet on otet­tava käyt­töön ennen raskaam­pia.
  • Pahim­milla epide­mia-alueilla on käyn­nis­tet­tävä laaja satun­nais­tes­taus oireet­to­mien taudin­kan­ta­jien löytä­mi­seksi testaus­ka­pa­si­tee­tin puit­teissa.
  • Suomen tulisi harkita koro­nan pika­tes­tien hank­ki­mista ja laaja­mit­taista jake­lua pahim­mille epide­mia-alueille oireet­to­mien taudin­kan­ta­jien löytä­mi­seksi.
  • Väliai­kaista koro­nan torjun­taan käytet­tä­vien suoja­vä­li­nei­den vapau­tusta arvon­li­sä­ve­rosta on jatket­tava. Vapau­tuk­sen tulisi julkis­ten terveys­pal­ve­lu­jen lisäksi koskea myös yrityk­siä ja kulut­ta­jia.

Tiedon­saanti

Tiedon julki­suus yllä­pi­tää luot­ta­musta ja luo mahdol­li­suu­den jatku­vaan yhtei­seen ja kriit­ti­seen koro­na­toi­men­pi­tei­den punnin­taan. Halli­tuk­sen vies­tin­nän tulee olla mahdol­li­sim­man avointa. Kaikki tautia ja viran­omais­ten toimin­ta­ta­paa koskeva tieto on julkis­tet­tava. Demo­kra­tia ja hallin­non avoi­muus edel­lyt­tä­vät, että kansa­lai­silla, medialla ja oppo­si­tiolla on mahdol­li­suus tarkas­tella halli­tuk­sen päätök­siä parhaan mahdol­li­sen tiedon valossa.

Toimen­pi­teet:

  • Halli­tuk­sen vies­tin­nän tulee olla mahdol­li­sim­man avointa. Kaikki tautia ja viran­omais­ten toimin­ta­ta­paa koskeva tieto on julkis­tet­tava.

Raja­kont­rolli

Raja­kont­rol­lin merki­tys koro­na­vi­ruk­sen leviä­mi­sen estä­mi­sessä on keskei­nen. Raja­kont­rolli voidaan jakaa ”kovaan” raja­kont­rol­liin eli kenellä on oikeus tulla maahan ja ”pehme­ään” raja­kont­rol­liin eli raja­tur­val­li­suutta koske­viin toimiin. Ensiksi maini­tussa Suomen linja on ollut EU:n tiukim­pia. Jälkim­mäi­seksi maini­tussa se on kuiten­kin ollut EU:n löysim­mästä päästä.

Raja­tur­val­li­suu­den puut­teet ovat johta­neet siihen, että virus­muun­nos­ten leviä­mi­nen Suomeen on ollut liian help­poa. Tehty­jen virhei­den pohti­mi­sen sijaan on kuiten­kin tärkeäm­pää katsoa eteen­päin. Tule­vina kuukausina raja­kont­rol­lin merki­tys nousee enti­ses­tään uusien virus­muun­nos­ten levi­tessä maail­malla. Se, kuinka tehok­kaasti virus­muun­nos­ten leviä­mistä saadaan tehok­kaasti estet­tyä rajoilla, ratkai­see käytän­nössä sen kuinka suuri rajoi­tus­tarve tulee olemaan maan rajo­jen sisällä. 

Halli­tuk­sen on tuotava edus­kun­taan lakie­si­tys, jolla Suomessa otetaan käyt­töön syste­maat­ti­nen tuoreen nega­tii­vi­sen enna­kol­li­sen testi­to­dis­tuk­sen vaati­mi­nen maahan tule­vilta. Yhdis­tet­tynä karan­tee­niin tämä on teho­kas ja erit­täin ylei­sesti Euroo­passa käytössä oleva tapa estää viruk­sen leviä­mistä maahan ulko­mailta. Myös tartun­ta­tau­ti­lain jo mahdol­lis­ta­mat toimi­val­tuu­det pakko­tes­tei­hin on otet­tava käyt­töön rajoil­lamme koko maassa.

Perus­tus­laki ei ole asiassa esteenä. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on toden­nut, että se näkee mahdol­li­sena säätää Suomeen saapu­via henki­löitä koske­vista vaati­muk­sista, joilla pyri­tään estä­mään koro­na­vi­ruk­sen leviä­mistä Suomeen ulko­mailta tule­vien henki­löi­den mukana. Tarvi­taan vain tekoja. Raja­kont­rol­lia täytyy olla valmis säätä­mään jatku­vasti kehit­ty­vän epide­mia­ti­lan­teen mukai­sesti.  

Toimen­pi­teet:

  • Halli­tuk­sen on tuotava edus­kun­taan lakie­si­tys, jolla Suomessa otetaan käyt­töön syste­maat­ti­nen tuoreen nega­tii­vi­sen enna­kol­li­sen testi­to­dis­tuk­sen vaati­mi­nen maahan tule­vilta.
  • Tartun­ta­tau­ti­lain mahdol­lis­ta­mat toimi­val­tuu­det pakko­tes­tei­hin on otet­tava käyt­töön rajoilla koko maassa.

Rokot­teet

Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­tama maail­man­laa­jui­nen epide­mia ei laannu ennen laaja­mit­taista roko­te­kat­ta­vuutta. Tiukalla raja­kont­rol­lilla ja matkus­tus­kuplilla elämää pysty­tään kuiten­kin palaut­ta­maan normaa­lim­maksi jo ennen globaa­lia roko­te­kat­ta­vuutta. Lopul­li­sesti koro­na­vi­rus voite­taan vasta, kun tartun­nat on saatu kansain­vä­li­sesti painet­tua alas.

Roko­te­ke­hi­tys on onneksi eden­nyt histo­rial­li­sen nopeasti. On osin onne­kasta, että lähetti-RNA:han pohjau­tuva roko­te­tek­no­lo­gia löi läpi juuri nyt, kun koro­na­ro­kot­teita tarvi­taan. Myös perin­teis­ten rokot­tei­den kehit­tä­mi­nen on eden­nyt nopeasti.

Koro­na­vi­ruk­sen kansain­vä­li­sen torjun­nan tärkeyttä alle­vii­vaa­vat virus­muun­nok­set, joiden synty- ja leviä­mis­riski kasvaa alueilla, joissa tartun­toja on paljon. On rele­vantti riski, että syntyy helposti leviävä virus­muun­nos, jonka torju­mi­seen nykyi­set rokot­teet tai taudin aiempi sairas­ta­mi­nen eivät anna suojaa. Siksi epide­mian maail­man­laa­jui­nen saami­nen hallin­taan on tärkeää kaik­kien kannalta.

Suomi, kuten monet muut­kin maat, ovat tilan­neet lukui­sia eri rokot­teita EU:n yhteis­han­kin­ta­me­ka­nis­min kautta. On ollut järke­vää hajaut­taa riskiä ja valmis­tau­tua tilaa­maan rokot­teita merkit­tä­västi yli tarpeen. Jo nykyi­set myyn­ti­lu­van saanei­den roko­tus­ten tila­tut annok­set nouse­vat lähes 15 miljoo­nan rokot­teen tasolle, mikä riit­tää suoma­lais­ten monin­ker­tai­seen rokot­ta­mi­seen.

Roko­te­toi­mit­ta­jista Pfizer-BioN­Tech, Moderna ja AstraZe­neca saivat ensim­mäi­sinä myyn­ti­lu­vat. Näiden rokot­tei­den toimi­tuk­set ovat käyn­nissä ja osin jo kohtuul­li­sessa vauh­dissa. John­son & John­so­nin rokote sai myyn­ti­lu­van maalis­kuussa 2021 ja myös sen toimi­tuk­set käyn­nis­ty­vät pian. Muut tila­tut rokot­teet, Nova­vax, Cure­vac sekä Sanofi-GSK, ovat vielä kauem­pana myyn­ti­lu­vasta ja toimi­tus­ten käyn­nis­ty­mi­sestä.

Jo nyt on näkymä siitä, että rokot­teita saadaan kesä­kuun loppuun mennessä riit­tävä määrä koko aikui­si­käi­sen väes­tön rokot­ta­mi­seen aina­kin ensim­mäi­sen kerran. Skenaa­rio on huomat­ta­vasti valoi­sampi kuin monet aikai­sem­mat arviot suoma­lais­ten riit­tä­vän roko­te­kat­ta­vuu­den saavut­ta­mi­sesta.

Koro­na­ro­kot­tei­den saata­vuu­den pullon­kau­lo­jen helpot­taessa keskei­sim­mät puut­teet halli­tuk­sen valmis­te­lussa liit­ty­vät massa­ro­kot­ta­mi­sen käytän­nön järjes­te­lyi­hin, joiden johta­mi­nen on tällä hetkellä puut­teel­lista.

Massa­ro­kot­ta­mi­sen onnis­tu­mi­sen kannalta työter­vey­den on vält­tä­mä­töntä olla mukana rokot­ta­mi­sessa. Halli­tus on sopi­nut työter­vey­dessä rokot­ta­mi­sen korvauk­sista, mutta korvaus­taso on liian matala, eikä vastaa rokot­ta­mi­sen tosia­sial­li­sia kustan­nuk­sia. Roko­tus­ten järjes­te­lyt ja logis­tiikka ovat edel­leen auki. Suoma­lais­ten rokot­ta­mi­nen on yhtei­nen ponnis­tus, joka ei voi tapah­tua eril­li­sissä siiloissa, vaan yhtei­sen pöydän äärellä. Rokot­ta­mi­seen osal­lis­tu­vat tahot on kerät­tävä yhtei­selle fooru­mille ja massa­ro­kot­ta­mi­sen käytän­nön suun­ni­tel­mat on tehtävä valmiiksi nopeasti.

Rokot­tei­den logis­tiikka on suun­ni­tel­tava huolella ja työter­vey­den kautta mene­vien rokot­tei­den logis­tiikka on syytä järjes­tää omana eril­li­senä koko­nai­suu­tena suoraan työter­veys­huol­lon järjes­tä­jien kautta. Rokot­ta­mi­sen korvaus­ten on vastat­tava rokot­ta­mi­sen kustan­nuk­sia.

Huolel­li­sella massa­ro­kot­ta­mi­sen suun­nit­te­lulla voidaan järjes­tellä työvuo­rot ja lomat siten, että rokot­ta­mi­nen saadaan mahdol­li­sim­man suju­vasti hoidet­tua. Mikäli massa­ro­kot­ta­mi­sen käytän­nön järjes­te­lyt tökki­vät, voi pahin roko­tus­huippu osua heinä­kuulle, jolloin jo ennes­tään kuor­mit­tu­nei­den sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon työn­te­ki­jöi­den lomat joudut­tai­siin järjes­tä­mään uudel­leen tai roko­tuk­set viiväs­tyi­si­vät.

Halli­tuk­sen on asetet­tava tavoit­teel­li­nen päivä­määrä sille, että kaikki haluk­kaat aikui­set on saatu roko­tet­tua. Alus­ta­van aika­tau­lun aset­ta­mi­nen helpot­taa ihmis­ten ja yritys­ten enna­koin­tia tule­vaan.

Toimen­pi­teet:

  • Halli­tuk­sen on asetet­tava tavoit­teel­li­nen päivä­määrä sille, että kaikki haluk­kaat aikui­set on saatu roko­tet­tua enna­koi­ta­vuu­den lisää­mi­seksi.
  • Massa­ro­kot­ta­mi­nen on hoidet­tava kuntoon yhdessä työter­vey­den kanssa. Tarvi­taan selkeä suun­ni­telma, vastuun­jako sekä ratkai­sut rokot­tei­den logis­tii­kasta.
  • Yksi­tyi­sen tervey­den­huol­lon osalta rokot­tei­den korvaus­taso on nostet­tava 20 euroon, joka on lähem­pänä roko­tuk­sesta aiheu­tu­via todel­li­sia kustan­nuk­sia
  • Osana huol­to­var­muu­den suun­nit­te­lua on luotava kansal­li­nen roko­te­stra­te­gia, jossa tule­vai­suutta varten kehi­te­tään toimi­vat rokot­tei­den hankin­ta­me­ka­nis­mit joko kump­pa­nei­den tai koti­mai­sen roko­te­tuo­tan­non avulla.

Roko­tus­to­dis­tus

Suomen on kiireh­dit­tävä kansal­li­sen digi­taa­li­sen roko­te­to­dis­tuk­sen valmis­te­lua. Tämän hetken tieto­jen mukaan kansal­li­nen digi­taa­li­nen roko­tus­to­dis­tus voisi olla kesä­kuussa käytet­tä­vissä, mutta kehi­tyk­seen liit­tyy merkit­tä­viä epävar­muuk­sia. Halli­tuk­sen on prio­ri­soi­tava roko­tus­to­dis­tuk­sen kehit­tä­mistä korkeam­malle, koska siitä voi olla merkit­tä­vää hyötyä väli­neenä yhteis­kun­nan vaiheit­tai­sessa avaa­mi­sessa.

Suomen roko­tus­to­dis­tusta valmis­tel­laan yhteen­so­pi­vaksi EU:n roko­tus­to­dis­tuk­sen kanssa. Koska EU:n laajui­sen roko­tus­to­dis­tuk­sen valmis­te­lussa kestää aikansa, Suomen on syytä pyrkiä roko­tus­to­dis­tuk­sen kansal­li­seen käyt­töön­ot­toon ennen EU:n laajui­sen todis­tuk­sen käyt­töön­ot­toa.

Roko­tus­to­dis­tuk­sessa tulisi kertoa tieto saaduista rokot­teista, nega­tii­vi­sesta koro­na­tes­ti­tu­lok­sesta sekä sairas­te­tusta koro­na­tau­dista ja siten kehit­ty­neistä vasta-aineista. Todis­tuk­sen tulee kunnioit­taa yksi­tyi­syy­den­suo­jaa, ja tieto­jen tulisi olla sovel­luk­sen käytet­tä­vissä vain käyt­tä­jän suos­tu­muk­sella. Todis­tuk­sen tulisi myös kertoa, mikäli henki­löllä on tervey­del­li­nen este vaadit­tu­jen tai keskeis­ten rokot­tei­den saami­selle. Valmis­te­lussa tulee huomioida perus­tus­lain aset­ta­mat reunaeh­dot.

Ensim­mäi­senä digi­taa­li­sen roko­tus­to­dis­tuk­sen avulla tulee pyrkiä avaa­maan matkus­ta­mista. Mikäli ihmi­nen on roko­tettu, hänen tulisi roko­tus­to­dis­tuk­sen avulla pystyä matkus­ta­maan kevyem­millä raja­me­net­te­lyillä. On myös selvi­tet­tävä, olisiko roko­tus­to­dis­tuk­sen avulla mahdol­lista avata kahden­vä­li­siä kuplia eri maihin, jotta roko­te­tut ihmi­set voisi­vat matkus­taa maiden välillä.

Esimer­kiksi Tans­kassa roko­tus­to­dis­tus on otettu väli­neeksi yhteis­kun­nan avaa­mi­seen. Kun riski­ryh­mät ja riit­tävä osa muusta väes­töstä on roko­tettu, voitai­siin harkita yhteis­kun­nan vaiheit­taista avaa­mista esimer­kiksi ravin­tola-, kirjasto-, museo- ja muussa toimin­nassa roko­tus­to­dis­tuk­sen omaa­ville henki­löille. Roko­tus­to­dis­tuk­sen käytössä tulisi hyödyn­tää kansain­vä­li­siä esimerk­kejä ja koke­muk­sia. Malliin liit­tyy selkeitä haas­teita yhden­ver­tai­suu­den ja perus­tus­lain näkö­kul­masta, mutta mieles­tämme asiaa tulisi joka tapauk­sessa selvit­tää.

Roko­tus­to­dis­tuk­sen koti­mai­sesta käytöstä epide­mian hallin­nassa on luovut­tava, kun tauti­ti­lanne sen mahdol­lis­taa. Todis­tuk­sesta luopu­mi­selle on sovit­tava alus­tava aika­taulu. 

Toimen­pi­teet:

  • Kansal­li­sen digi­taa­li­sen roko­tus­to­dis­tuk­sen kehit­tä­mistä on kiireh­dit­tävä huoleh­tien kuiten­kin tarkasti ihmis­ten tieto­suo­jasta.
  • Suomen on aloi­tet­tava neuvot­te­lut matkus­tus­kuplien luomi­sesta roko­te­pas­siin perus­tuen. Tavoit­teena on mahdol­lis­taa mahdol­li­sim­man laaja matkus­ta­mi­nen roko­tus­to­dis­tuk­sen omaa­ville ihmi­sille.
  • Roko­tus­to­dis­tuk­sen otta­mista väli­neeksi yhteis­kun­nan vaiheit­tai­seen avaa­mi­seen tulee selvit­tää.
  • Roko­tus­to­dis­tuk­sen koti­mai­sesta käytöstä epide­mian hallin­nassa on luovut­tava, kun tauti­ti­lanne sen mahdol­lis­taa.  

Rajoi­tus­ten purka­mi­nen

Halli­tuk­sen on annet­tava selkeä suun­ni­telma koro­na­ra­joi­tus­ten purka­mi­sesta. Suun­ni­tel­maan on asetet­tava tauti­ti­lan­teen kehit­ty­mi­seen liit­ty­vät kynnyk­set, joiden alit­tuessa rajoi­tuk­sia pure­taan. Kynnyk­set voivat liit­tyä esimer­kiksi R0-lukuun, virus­tar­tun­to­jen ilmaan­tu­vuu­teen, posi­tii­vis­ten näyt­tei­den osuuk­siin koro­na­tes­teistä, tartun­ta­läh­tei­den selvit­tä­mi­sen astee­seen tai sairaa­la­hoi­don kuor­mi­tuk­seen.

Esimer­kiksi Tans­kassa ja Isossa-Britan­niassa on esitetty julki­set suun­ni­tel­mat rajoi­tus­ten purka­mi­sen aika­tau­lusta. Suun­ni­tel­mien ikatau­lut voivat tauti­ti­lan­teen muut­tuessa elää. Kuiten­kin jo suun­ni­telma, jossa näkyy alus­ta­vat päivä­mää­rät ja ehdot rajoi­tus­ten purka­mi­selle, vahvis­taisi ihmis­ten krii­sin­sie­to­ky­kyä, lisäisi enna­koi­ta­vuutta sekä ihmi­sille että yrityk­sille. Suun­ni­telma myös vaatisi halli­tusta enna­koi­maan tilan­teen kehi­tystä ja anta­maan selkeitä mitta­reita toimin­nal­leen.

Perus­vai­heen, kiih­ty­mis­vai­heen ja leviä­mis­vai­heen tauti­ti­lan­tei­den kritee­reitä on muutet­tava vastaa­maan tauti­ti­lan­teen kansal­lista erilai­suutta ja kritee­rei­hin on mahdol­li­sesti lisät­tävä uusi vaka­vampi vaihe. Myös käsit­teet olisi syytä nimetä uudel­leen, koska ne eivät kuvaa tauti­ti­lan­netta selkeästi. 

Toimen­pi­teet:

  • Halli­tuk­sen on annet­tava selkeä suun­ni­telma koro­na­ra­joi­tus­ten purka­mi­sesta. Suun­ni­tel­maan on asetet­tava tauti­ti­lan­teen kehit­ty­mi­seen liit­ty­vät kynnyk­set, joiden alit­tuessa rajoi­tuk­sia pure­taan.

Koro­nan voit­ta­mi­nen on kansain­vä­li­nen kysy­mys

Koro­na­krii­sin ratkai­se­mi­nen on kansal­lis­ten toimien lisäksi ennen kaik­kea kansain­vä­li­nen kysy­mys. Niin kauan kuin korona leviää laajasti jossain päin maail­maa, se altis­taa viruk­sen muun­tu­mi­selle. Virus­muun­nok­set voivat olla resis­tent­tejä nykyi­sille rokot­teille ja erota tunne­tusta viruk­sesta ja virus­muun­nok­sista niin tart­tu­vuu­del­taan kuin vaaral­li­suu­del­taan. Siksi koro­nan voit­ta­mi­nen on paitsi kansal­li­nen myös kansain­vä­li­nen kysy­mys.

Kansain­vä­li­sen yhtei­sön tehtä­vänä on vaikut­taa siihen, että koko maail­man väestö saadaan mahdol­li­sim­man tehok­kaasti roko­tet­tua ja tauti saadaan painet­tua alas myös kehit­ty­vissä maissa. Keskei­nen väline koro­na­vi­rus­pan­de­mian torju­mi­seen on kansain­vä­li­nen roko­teoh­jelma.

Suomen on osana EU:ta tehtävä töitä sen eteen, että EU-alueen kansa­lais­ten rokot­ta­mi­sen jälkeen roko­te­toi­mi­tuk­set ohja­taan globaa­listi mahdol­li­sim­man tehok­kaasti viruk­sen torju­mi­seen. Kehi­ty­syh­teis­työ­mää­rä­ra­hoja on syytä ohjata koro­na­vi­rus­pan­de­mian torju­mi­seen. Kansain­vä­li­nen roko­teyh­teis­työ­me­ka­nismi Covaxilla on keskei­nen rooli. Covaxin tavoit­teena on jakaa kaksi miljar­dia roko­tetta vuoden 2021 aikana.

Kehit­ty­vissä maissa köyhyys ja epätasa-arvo ovat koro­na­krii­sin myötä kasva­neet, mahdol­li­suus koulun­käyn­tiin on enti­ses­tään vähen­ty­nyt ja samalla koro­na­vi­rus on vaati­nut päivästä toiseen enem­män kuolo­nuh­reja. Korona on vaikeut­ta­nut kehi­ty­syh­teis­työn toteu­tu­mista, mutta samalla lisän­nyt sen tarvetta maail­malla.

Toimen­pi­teet:

  • EU:n ja Yhdys­val­to­jen tulisi yhdessä aktii­vi­sesti edis­tää roko­tus­oh­jel­mia kehi­tys­maissa ja täten myös ottaa aktii­vi­sempi rooli roko­tus­diplo­ma­tian edis­tä­mi­sessä. Suur­val­to­jen väli­set jännit­teet heijas­tu­vat myös roko­tus­po­li­tiik­kaan.  EU ei voi jäädä sivusta katso­jan rooliin.
  • Koro­na­vi­ruk­sen vaiku­tuk­set on otet­tava huomioon kaikissa Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan tavoit­teissa.
  • Kansain­vä­listä tiedon­vaih­toa tulisi tehos­taa, jotta pande­mioi­den hallit­se­ma­ton leviä­mi­nen voitai­siin tule­vai­suu­dessa estää ajoissa. WHO:n toimin­taa on uudis­tet­tava ja sen uskot­ta­vuutta vahvis­tet­tava.

Yhteen­veto: kokoo­muk­sen toimen­pi­teet koot­tuna

  1. Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­tama epide­mia on pidet­tävä kurissa tervey­den­huol­lon kapa­si­tee­tin, riski­ryh­mien suoje­le­mi­sen sekä epide­miasta palau­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­sen vuoksi.
  2. Rajoi­tus­ten on oltava oikea-aikai­sia ja alueel­li­sesti kohden­net­tuja. Rajoi­tuk­sissa on hyödyn­net­tävä pienim­män haitan peri­aa­tetta eli kaikki kevyem­mät toimet on otet­tava käyt­töön ennen raskaam­pia.
  3. Pahim­milla epide­mia-alueilla on käyn­nis­tet­tävä laaja satun­nais­tes­taus oireet­to­mien taudin­kan­ta­jien löytä­mi­seksi testaus­ka­pa­si­tee­tin puit­teissa.
  4. Suomen tulisi harkita koro­nan pika­tes­tien hank­ki­mista ja laaja­mit­taista jake­lua pahim­mille epide­mia-alueille oireet­to­mien taudin­kan­ta­jien löytä­mi­seksi.
  5. Väliai­kaista koro­nan torjun­taan käytet­tä­vien suoja­vä­li­nei­den vapau­tusta arvon­li­sä­ve­rosta on jatket­tava. Vapau­tuk­sen tulisi julkis­ten terveys­pal­ve­lu­jen lisäksi koskea myös yrityk­siä ja kulut­ta­jia.
  6. Halli­tuk­sen vies­tin­nän tulee olla mahdol­li­sim­man avointa. Kaikki tautia ja viran­omais­ten toimin­ta­ta­paa koskeva tieto on julkis­tet­tava.
  7. Halli­tuk­sen on tuotava edus­kun­taan lakie­si­tys, jolla Suomessa otetaan käyt­töön syste­maat­ti­nen tuoreen nega­tii­vi­sen enna­kol­li­sen testi­to­dis­tuk­sen vaati­mi­nen maahan tule­vilta.
  8. Tartun­ta­tau­ti­lain mahdol­lis­ta­mat toimi­val­tuu­det pakko­tes­tei­hin on otet­tava käyt­töön rajoilla koko maassa.
  9. Halli­tuk­sen on asetet­tava tavoit­teel­li­nen päivä­määrä sille, että kaikki haluk­kaat aikui­set on saatu roko­tet­tua enna­koi­ta­vuu­den lisää­mi­seksi.
  10. Massa­ro­kot­ta­mi­nen on hoidet­tava kuntoon yhdessä työter­vey­den kanssa. Tarvi­taan selkeä suun­ni­telma, vastuun­jako sekä ratkai­sut rokot­tei­den logis­tii­kasta.
  11. Yksi­tyi­sen tervey­den­huol­lon osalta rokot­tei­den korvaus­taso on nostet­tava 20 euroon, joka on lähem­pänä roko­tuk­sesta aiheu­tu­via todel­li­sia kustan­nuk­sia
  12. Osana huol­to­var­muu­den suun­nit­te­lua on luotava kansal­li­nen roko­te­stra­te­gia, jossa tule­vai­suutta varten kehi­te­tään toimi­vat rokot­tei­den hankin­ta­me­ka­nis­mit joko kump­pa­nei­den tai koti­mai­sen roko­te­tuo­tan­non avulla. 
  13. Kansal­li­sen digi­taa­li­sen roko­tus­to­dis­tuk­sen kehit­tä­mistä on kiireh­dit­tävä huoleh­tien kuiten­kin tarkasti ihmis­ten tieto­suo­jasta.
  14. Suomen on aloi­tet­tava neuvot­te­lut matkus­tus­kuplien luomi­sesta roko­te­pas­siin perus­tuen. Tavoit­teena on mahdol­lis­taa mahdol­li­sim­man laaja matkus­ta­mi­nen roko­tus­to­dis­tuk­sen omaa­ville ihmi­sille.
  15. Roko­tus­to­dis­tuk­sen otta­mista väli­neeksi yhteis­kun­nan vaiheit­tai­seen avaa­mi­seen tulee selvit­tää.
  16. Roko­tus­to­dis­tuk­sen koti­mai­sesta käytöstä epide­mian hallin­nassa on luovut­tava, kun tauti­ti­lanne sen mahdol­lis­taa.  
  17. Halli­tuk­sen on annet­tava selkeä suun­ni­telma koro­na­ra­joi­tus­ten purka­mi­sesta. Suun­ni­tel­maan on asetet­tava tauti­ti­lan­teen kehit­ty­mi­seen liit­ty­vät kynnyk­set, joiden alit­tuessa rajoi­tuk­sia pure­taan.
  18. EU:n ja Yhdys­val­to­jen tulisi yhdessä aktii­vi­sesti edis­tää roko­tus­oh­jel­mia kehi­tys­maissa ja täten myös ottaa aktii­vi­sempi rooli roko­tus­diplo­ma­tian edis­tä­mi­sessä. Suur­val­to­jen väli­set jännit­teet heijas­tu­vat myös roko­tus­po­li­tiik­kaan.  EU ei voi jäädä sivusta katso­jan rooliin.
  19. Koro­na­vi­ruk­sen vaiku­tuk­set on otet­tava huomioon kaikissa Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan tavoit­teissa.
  20. Kansain­vä­listä tiedon­vaih­toa tulisi tehos­taa, jotta pande­mioi­den hallit­se­ma­ton leviä­mi­nen voitai­siin tule­vai­suu­dessa estää ajoissa. WHO:n toimin­taa on uudis­tet­tava ja sen uskot­ta­vuutta vahvis­tet­tava.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

3.12.2021

Petteri Orpo: “Turval­li­suus­po­liit­ti­nen liik­ku­ma­tila on itse­näi­syy­temme kivi­jalka”

Viime vuosi­sa­dan suur­val­ta­po­li­tii­kan keskellä suuret maat Saksa ja Venäjä jakoi­vat Euroo­pan pienet maat, mukaan lukien Suomen, omiin etupii­rei­hinsä. Kuulemme nyt

20.10.2021

Heikki Vest­man: ”Kohden­ne­taan turva kaik­kein hädä­na­lai­sim­mille”

Realis­mia ja ratkai­suja. Se on kokoo­muk­sen linja huma­ni­taa­ri­sessa maahan­muu­tossa. Haluamme auttaa hädä­na­lai­sim­pia, voima­va­ro­jen rajoissa. Emme hyväksy turva­paik­ka­jär­jes­tel­män väärin­käyt­töä. Ymmär­rämme, että

24.5.2021

Väli­ky­sy­mys sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen uudis­tuk­sesta

Mari­nin halli­tus valmis­teli histo­rial­li­sen suuren sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen sekä pelas­tus­toi­men uudis­tus­esi­tyk­sen sulje­tusti ilman laaja­poh­jaista yhteis­työtä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den järjes­tä­jien kanssa.