Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Terveys / Miten Suomi avataan? – Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus koro­nan exit-linjauk­seksi

Miten Suomi avataan? – Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus koro­nan exit-linjauk­seksi

Julkaistu:

Kokoo­mus haluaa Suomelle selkeän stra­te­gian siitä, miten Suomi tulee ulos koro­na­krii­sistä. Suoma­lai­set tarvit­se­vat selkeän näky­män, koska ja miten akuu­tista krii­sistä pääs­tään eteen­päin. Tämä näkymä sisäl­tää konkreet­ti­sen tiedon siitä, koska koko aikuis­väestö on roko­tettu ja milloin rajoit­teita pääs­tään purka­maan. 

Suomi ei saa jäädä muusta Euroo­pasta tai maail­masta jälkeen rokot­ta­mi­sessa, yhteis­kun­nan turval­li­sessa avaa­mi­sessa ja tavoit­teessa paluusta normaa­liin. Kun tauti­ti­lanne saadaan hallin­taan, ei sitä saa pääs­tää enää nouse­maan.  ”Testaa, jäljitä, eristä, hoida” -stra­te­giasta on siir­ryt­tävä ”estä, testaa, jäljitä, eristä, hoida -stra­te­gi­aan” ja sitä on toteu­tet­tava tehok­kaasti.

Krii­sien hoita­mi­sesta enna­koi­vaan johta­mi­seen

Rokot­tei­den laaja­mit­tai­sen käyt­töön­o­ton sekä vaikut­ta­vien ja oikein kohden­net­tu­jen toimien avulla koro­na­pan­de­mia on saata­vissa hallin­taan. Useat maat ovat jo kään­tä­neet katseensa viik­ko­ta­son rajoi­tuk­sista normaa­lin elämän palaut­ta­mi­seen. Myös Suomen pitää pystyä katso­maan tule­vaan ja muut­taa näkö­kul­maa aina kulloi­sen­kin akuu­tin tilan­teen hoita­mi­sesta enna­koi­vaan johta­mis­ta­paan. 

Emme tarvitse vailla katetta olevia puheita loppu­ki­reistä, vaan konkreet­ti­sen näky­män siitä, koska ja miten pande­mia oikeasti saadaan painet­tua alas. Se luo uskoa tule­vaan ja sitout­taa suoma­lai­set parem­min elämää rajoit­ta­vien koro­na­toi­mien noudat­ta­mi­seen.

Enna­koiva johta­mi­nen tarkoit­taa sitä, että katso­taan kolmea viik­koa pidem­mälle ja varau­du­taan tule­viin tilan­tei­siin. Vaikka näkymä tule­van koro­na­ti­lan­teen kehit­ty­mi­sestä on sumea, jo nyt on varau­dut­tava massa­ro­kot­ta­mi­seen, rajoi­tus­ten purka­mi­seen sekä yhteis­kun­nan hallit­tuun avaa­mi­seen.

Yleistä

Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­tama pande­mia on vaikut­ta­nut voimak­kaasti ihmis­ten elämään vuoden 2020 alku­puo­lelta lähtien. Vuosi sitten emme tien­neet viruk­sesta tai sen vaiku­tuk­sista paljoa­kaan. Silloin tule­vai­suus näytti todella epävar­malta ja ennus­ta­mat­to­malta.

Ajan kuluessa tietä­myk­semme koro­na­vi­ruk­sesta on jatku­vasti lisään­ty­nyt. Viruk­sen aiheut­ta­maa tautia osataan hoitaa parem­min. Viruk­sen tart­tu­mi­nen ja siihen altis­ta­vat tilan­teet osataan tunnis­taa entistä parem­min. Maskien käyt­tä­mi­nen on todettu hyödyl­li­seksi ja niitä on riit­tä­västi saata­villa kohtuul­li­seen hintaan.

Lisään­ty­nyt tieto ja kehit­tyvä tekno­lo­gia avaa­vat näky­mää koro­na­pan­de­mian jälkei­seen aikaan. Se, kuinka nopeasti pande­miasta pääs­tään eroon, on osin omissa käsis­sämme. Tarvi­taan määrä­tie­toista johta­mista, enna­koi­mista sekä suun­ni­tel­mal­li­suutta krii­sin hoita­mi­seen. Lopulta kaikki on kiinni siitä, kuinka hyvin rokot­ta­mi­sessa onnis­tu­taan ja kuinka tauti onnis­tu­taan tukah­dut­ta­maan kausi­vaih­te­lun ja rokot­tei­den avulla.

Työn­te­ki­jöi­den ja yritys­ten pitkään jatku­nut epävar­muus, jäissä oleva kult­tuuri- ja tapah­tuma-ala, lasten ja nuor­ten hyvin­vointi ja ylei­nen väsy­mys koro­naan ovat yhtälö, joka huutaa vastauk­sia. Tarvit­semme selkeitä esityk­siä siitä, miten korona selä­te­tään. Koko­nais­kuva koro­nan hoita­mi­sesta puut­tuu.

Kokoo­mus haluaa antaa oman panok­sensa koro­na­pan­de­mian hoita­mi­seen liit­ty­viin asioi­hin, jotka ovat poliit­tis­ten päät­tä­jien käsissä. Olemme tarkoi­tuk­sella jättä­neet keskus­te­lu­na­vauk­sesta pois koro­na­krii­sin talou­del­lis­ten ja sosi­aa­lis­ten vaiku­tus­ten arvion ja niihin vastaa­mi­sen. Keskus­te­lu­na­vaus on luotu maalis­kuussa 2021 sen hetkis­ten tieto­jen varassa. Emme vielä­kään tiedä kaik­kea koro­na­vi­ruk­sesta tai sen muun­nok­sista. Siksi koros­tamme, että olemme valmiita muut­ta­maan näke­mys­tämme, mikäli asian­tun­ti­ja­tieto osoit­taa toisen­lai­sia johto­pää­tök­siä. Koros­tamme myös, että olemme muodos­ta­neet näke­myk­semme niiden tieto­jen valossa, jotka ovat oppo­si­tion saata­villa. 

Meidän on otet­tava opik­semme tästä krii­sistä. Meidän on analy­soi­tava tarkasti, mitä voimme tehdä parem­min seuraa­van, yhteis­kun­taa laajasti koet­te­le­van krii­sin koit­taessa. Enna­koin­tia, varau­tu­mista ja yhteis­kun­nan krii­sin­kes­tä­vyyttä on vahvis­tet­tava erilais­ten krii­sien varalta. 

Tauti­ti­lanne ja koro­na­vi­ruk­sen leviä­mi­sen hillit­se­mi­nen

Koro­na­vi­ruk­sen leviä­mistä on torjut­tava mahdol­li­sim­man tehok­kaasti “testaa, jäljitä, eristä, hoida” -stra­te­gian mukai­sesti. Rajoi­tus­toi­milla huoleh­dit­tava siitä, että tartun­to­jen määrä pysyy riit­tä­vän alhai­sena erityi­sesti tervey­den­huol­lon kapa­si­tee­tin turvaa­mi­seksi ja riski­ryh­mien suojaa­mi­seksi, mutta myös koro­nae­pi­de­miasta palau­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­seksi. Mikäli tauti­ti­lanne yltyy erit­täin vaikeaksi, myös tartun­ta­mää­rien paina­mi­nen alas­päin on hidasta ja koro­na­ti­lanne pitkit­tyy.

Koro­na­pan­de­mian hillit­se­mi­sen kannalta on asetet­tava tavoit­teeksi taudin tukah­dut­ta­mi­nen kesän aikana. Mikäli tartun­ta­mää­rät lähte­vät kesän jälkeen neljän­nen kerran nousuun, voidaan tarvita tiuk­ko­jen­kin rajoi­tus­toi­mien aset­ta­mista, jotta tartun­ta­mää­rät saadaan painet­tua alas. Rokot­teen antama suoja tulee kuiten­kin toden­nä­köi­sesti helpot­ta­maan tätä merkit­tä­västi.

Koro­nan leviä­mi­sen estä­mi­seksi tehtä­vien rajoi­tus­toi­mien tulee olla alueel­li­sesti kohden­net­tuja, ajal­li­sesti rajat­tuja, oikea­suh­tai­sia ja vaikut­ta­via. Rajoi­tus­ten tulee lähteä pienim­män haitan peri­aat­teesta. Ennen järeäm­piä toimia on aina varmis­tet­tava, että kaikki lievem­mät rajoi­tus­toi­met ovat jo käytössä.

Testaa­mi­nen on edel­leen hyvin keskei­sessä osassa koro­na­vi­rus­pan­de­mian torjun­nassa. Testaus­ka­pa­si­teetti riit­tää tällä hetkellä hyvin kaik­kien oireel­lis­ten testaa­mi­seen. Kun testaa­mi­sen kapa­si­teetti ei enää ole pullon­kaula, kannat­taa ylimää­räistä testaus­ka­pa­si­teet­tia suun­natta satun­nais­tes­tauk­seen. Satun­nais­tes­tauk­sella voidaan erityi­sesti pahim­milla epide­mia-alueilla helpot­taa oireet­to­mien taudin­kan­ta­jien löytä­mistä.

Suomen tulisi lisäksi harkita pika­tes­tien hank­ki­mista ja laaja­mit­taista jake­lua pahim­mille epide­mia-alueille. Laajalla pika­tes­tauk­sella voitai­siin saada kiinni oireet­to­mia taudin­kan­ta­jia alueilla, joissa tauti on pahi­ten levin­nyt. Katta­vaa pika­tes­tausta on sovel­lettu menes­tyk­sek­käästi muissa Euroo­pan maissa.

Kesä­kuussa 2020 säädet­tiin väliai­kai­nen laki koro­nan torjun­taan käytet­tä­vien suoja­vä­li­nei­den vapaut­ta­mi­sesta arvon­li­sä­ve­rosta. Väliai­kaista suoja­vä­li­nei­den vapau­tusta arvon­li­sä­ve­rosta on jatket­tava. Vapau­tusta tulisi laajen­taa koske­maan myös muita kuin suoraan julki­seen tervey­den­huol­toon liit­ty­viä hankin­toja niin yrityk­sille kuin kulut­ta­jille. 

Mikäli tule­vaan syksyyn voidaan lähteä tukah­de­tun koro­na­ti­lan­teen kanssa, se antaa mahdol­li­suu­den luopua rajoi­tuk­sista hyvin laajasti. Erityi­sesti raja­kont­rol­lin tulee jatkos­sa­kin olla tiukka, jotta uusien virus­muun­nos­ten saapu­mista Suomeen voidaan rajoit­taa tehok­kaasti.

Toimen­pi­teet:

  • Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­tama epide­mia on pidet­tävä kurissa tervey­den­huol­lon kapa­si­tee­tin, riski­ryh­mien suoje­le­mi­sen sekä epide­miasta palau­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­sen vuoksi.
  • Rajoi­tus­ten on oltava oikea-aikai­sia ja alueel­li­sesti kohden­net­tuja. Rajoi­tuk­sissa on hyödyn­net­tävä pienim­män haitan peri­aa­tetta eli kaikki kevyem­mät toimet on otet­tava käyt­töön ennen raskaam­pia.
  • Pahim­milla epide­mia-alueilla on käyn­nis­tet­tävä laaja satun­nais­tes­taus oireet­to­mien taudin­kan­ta­jien löytä­mi­seksi testaus­ka­pa­si­tee­tin puit­teissa.
  • Suomen tulisi harkita koro­nan pika­tes­tien hank­ki­mista ja laaja­mit­taista jake­lua pahim­mille epide­mia-alueille oireet­to­mien taudin­kan­ta­jien löytä­mi­seksi.
  • Väliai­kaista koro­nan torjun­taan käytet­tä­vien suoja­vä­li­nei­den vapau­tusta arvon­li­sä­ve­rosta on jatket­tava. Vapau­tuk­sen tulisi julkis­ten terveys­pal­ve­lu­jen lisäksi koskea myös yrityk­siä ja kulut­ta­jia.

Tiedon­saanti

Tiedon julki­suus yllä­pi­tää luot­ta­musta ja luo mahdol­li­suu­den jatku­vaan yhtei­seen ja kriit­ti­seen koro­na­toi­men­pi­tei­den punnin­taan. Halli­tuk­sen vies­tin­nän tulee olla mahdol­li­sim­man avointa. Kaikki tautia ja viran­omais­ten toimin­ta­ta­paa koskeva tieto on julkis­tet­tava. Demo­kra­tia ja hallin­non avoi­muus edel­lyt­tä­vät, että kansa­lai­silla, medialla ja oppo­si­tiolla on mahdol­li­suus tarkas­tella halli­tuk­sen päätök­siä parhaan mahdol­li­sen tiedon valossa.

Toimen­pi­teet:

  • Halli­tuk­sen vies­tin­nän tulee olla mahdol­li­sim­man avointa. Kaikki tautia ja viran­omais­ten toimin­ta­ta­paa koskeva tieto on julkis­tet­tava.

Raja­kont­rolli

Raja­kont­rol­lin merki­tys koro­na­vi­ruk­sen leviä­mi­sen estä­mi­sessä on keskei­nen. Raja­kont­rolli voidaan jakaa ”kovaan” raja­kont­rol­liin eli kenellä on oikeus tulla maahan ja ”pehme­ään” raja­kont­rol­liin eli raja­tur­val­li­suutta koske­viin toimiin. Ensiksi maini­tussa Suomen linja on ollut EU:n tiukim­pia. Jälkim­mäi­seksi maini­tussa se on kuiten­kin ollut EU:n löysim­mästä päästä.

Raja­tur­val­li­suu­den puut­teet ovat johta­neet siihen, että virus­muun­nos­ten leviä­mi­nen Suomeen on ollut liian help­poa. Tehty­jen virhei­den pohti­mi­sen sijaan on kuiten­kin tärkeäm­pää katsoa eteen­päin. Tule­vina kuukausina raja­kont­rol­lin merki­tys nousee enti­ses­tään uusien virus­muun­nos­ten levi­tessä maail­malla. Se, kuinka tehok­kaasti virus­muun­nos­ten leviä­mistä saadaan tehok­kaasti estet­tyä rajoilla, ratkai­see käytän­nössä sen kuinka suuri rajoi­tus­tarve tulee olemaan maan rajo­jen sisällä. 

Halli­tuk­sen on tuotava edus­kun­taan lakie­si­tys, jolla Suomessa otetaan käyt­töön syste­maat­ti­nen tuoreen nega­tii­vi­sen enna­kol­li­sen testi­to­dis­tuk­sen vaati­mi­nen maahan tule­vilta. Yhdis­tet­tynä karan­tee­niin tämä on teho­kas ja erit­täin ylei­sesti Euroo­passa käytössä oleva tapa estää viruk­sen leviä­mistä maahan ulko­mailta. Myös tartun­ta­tau­ti­lain jo mahdol­lis­ta­mat toimi­val­tuu­det pakko­tes­tei­hin on otet­tava käyt­töön rajoil­lamme koko maassa.

Perus­tus­laki ei ole asiassa esteenä. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on toden­nut, että se näkee mahdol­li­sena säätää Suomeen saapu­via henki­löitä koske­vista vaati­muk­sista, joilla pyri­tään estä­mään koro­na­vi­ruk­sen leviä­mistä Suomeen ulko­mailta tule­vien henki­löi­den mukana. Tarvi­taan vain tekoja. Raja­kont­rol­lia täytyy olla valmis säätä­mään jatku­vasti kehit­ty­vän epide­mia­ti­lan­teen mukai­sesti.  

Toimen­pi­teet:

  • Halli­tuk­sen on tuotava edus­kun­taan lakie­si­tys, jolla Suomessa otetaan käyt­töön syste­maat­ti­nen tuoreen nega­tii­vi­sen enna­kol­li­sen testi­to­dis­tuk­sen vaati­mi­nen maahan tule­vilta.
  • Tartun­ta­tau­ti­lain mahdol­lis­ta­mat toimi­val­tuu­det pakko­tes­tei­hin on otet­tava käyt­töön rajoilla koko maassa.

Rokot­teet

Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­tama maail­man­laa­jui­nen epide­mia ei laannu ennen laaja­mit­taista roko­te­kat­ta­vuutta. Tiukalla raja­kont­rol­lilla ja matkus­tus­kuplilla elämää pysty­tään kuiten­kin palaut­ta­maan normaa­lim­maksi jo ennen globaa­lia roko­te­kat­ta­vuutta. Lopul­li­sesti koro­na­vi­rus voite­taan vasta, kun tartun­nat on saatu kansain­vä­li­sesti painet­tua alas.

Roko­te­ke­hi­tys on onneksi eden­nyt histo­rial­li­sen nopeasti. On osin onne­kasta, että lähetti-RNA:han pohjau­tuva roko­te­tek­no­lo­gia löi läpi juuri nyt, kun koro­na­ro­kot­teita tarvi­taan. Myös perin­teis­ten rokot­tei­den kehit­tä­mi­nen on eden­nyt nopeasti.

Koro­na­vi­ruk­sen kansain­vä­li­sen torjun­nan tärkeyttä alle­vii­vaa­vat virus­muun­nok­set, joiden synty- ja leviä­mis­riski kasvaa alueilla, joissa tartun­toja on paljon. On rele­vantti riski, että syntyy helposti leviävä virus­muun­nos, jonka torju­mi­seen nykyi­set rokot­teet tai taudin aiempi sairas­ta­mi­nen eivät anna suojaa. Siksi epide­mian maail­man­laa­jui­nen saami­nen hallin­taan on tärkeää kaik­kien kannalta.

Suomi, kuten monet muut­kin maat, ovat tilan­neet lukui­sia eri rokot­teita EU:n yhteis­han­kin­ta­me­ka­nis­min kautta. On ollut järke­vää hajaut­taa riskiä ja valmis­tau­tua tilaa­maan rokot­teita merkit­tä­västi yli tarpeen. Jo nykyi­set myyn­ti­lu­van saanei­den roko­tus­ten tila­tut annok­set nouse­vat lähes 15 miljoo­nan rokot­teen tasolle, mikä riit­tää suoma­lais­ten monin­ker­tai­seen rokot­ta­mi­seen.

Roko­te­toi­mit­ta­jista Pfizer-BioN­Tech, Moderna ja AstraZe­neca saivat ensim­mäi­sinä myyn­ti­lu­vat. Näiden rokot­tei­den toimi­tuk­set ovat käyn­nissä ja osin jo kohtuul­li­sessa vauh­dissa. John­son & John­so­nin rokote sai myyn­ti­lu­van maalis­kuussa 2021 ja myös sen toimi­tuk­set käyn­nis­ty­vät pian. Muut tila­tut rokot­teet, Nova­vax, Cure­vac sekä Sanofi-GSK, ovat vielä kauem­pana myyn­ti­lu­vasta ja toimi­tus­ten käyn­nis­ty­mi­sestä.

Jo nyt on näkymä siitä, että rokot­teita saadaan kesä­kuun loppuun mennessä riit­tävä määrä koko aikui­si­käi­sen väes­tön rokot­ta­mi­seen aina­kin ensim­mäi­sen kerran. Skenaa­rio on huomat­ta­vasti valoi­sampi kuin monet aikai­sem­mat arviot suoma­lais­ten riit­tä­vän roko­te­kat­ta­vuu­den saavut­ta­mi­sesta.

Koro­na­ro­kot­tei­den saata­vuu­den pullon­kau­lo­jen helpot­taessa keskei­sim­mät puut­teet halli­tuk­sen valmis­te­lussa liit­ty­vät massa­ro­kot­ta­mi­sen käytän­nön järjes­te­lyi­hin, joiden johta­mi­nen on tällä hetkellä puut­teel­lista.

Massa­ro­kot­ta­mi­sen onnis­tu­mi­sen kannalta työter­vey­den on vält­tä­mä­töntä olla mukana rokot­ta­mi­sessa. Halli­tus on sopi­nut työter­vey­dessä rokot­ta­mi­sen korvauk­sista, mutta korvaus­taso on liian matala, eikä vastaa rokot­ta­mi­sen tosia­sial­li­sia kustan­nuk­sia. Roko­tus­ten järjes­te­lyt ja logis­tiikka ovat edel­leen auki. Suoma­lais­ten rokot­ta­mi­nen on yhtei­nen ponnis­tus, joka ei voi tapah­tua eril­li­sissä siiloissa, vaan yhtei­sen pöydän äärellä. Rokot­ta­mi­seen osal­lis­tu­vat tahot on kerät­tävä yhtei­selle fooru­mille ja massa­ro­kot­ta­mi­sen käytän­nön suun­ni­tel­mat on tehtävä valmiiksi nopeasti.

Rokot­tei­den logis­tiikka on suun­ni­tel­tava huolella ja työter­vey­den kautta mene­vien rokot­tei­den logis­tiikka on syytä järjes­tää omana eril­li­senä koko­nai­suu­tena suoraan työter­veys­huol­lon järjes­tä­jien kautta. Rokot­ta­mi­sen korvaus­ten on vastat­tava rokot­ta­mi­sen kustan­nuk­sia.

Huolel­li­sella massa­ro­kot­ta­mi­sen suun­nit­te­lulla voidaan järjes­tellä työvuo­rot ja lomat siten, että rokot­ta­mi­nen saadaan mahdol­li­sim­man suju­vasti hoidet­tua. Mikäli massa­ro­kot­ta­mi­sen käytän­nön järjes­te­lyt tökki­vät, voi pahin roko­tus­huippu osua heinä­kuulle, jolloin jo ennes­tään kuor­mit­tu­nei­den sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon työn­te­ki­jöi­den lomat joudut­tai­siin järjes­tä­mään uudel­leen tai roko­tuk­set viiväs­tyi­si­vät.

Halli­tuk­sen on asetet­tava tavoit­teel­li­nen päivä­määrä sille, että kaikki haluk­kaat aikui­set on saatu roko­tet­tua. Alus­ta­van aika­tau­lun aset­ta­mi­nen helpot­taa ihmis­ten ja yritys­ten enna­koin­tia tule­vaan.

Toimen­pi­teet:

  • Halli­tuk­sen on asetet­tava tavoit­teel­li­nen päivä­määrä sille, että kaikki haluk­kaat aikui­set on saatu roko­tet­tua enna­koi­ta­vuu­den lisää­mi­seksi.
  • Massa­ro­kot­ta­mi­nen on hoidet­tava kuntoon yhdessä työter­vey­den kanssa. Tarvi­taan selkeä suun­ni­telma, vastuun­jako sekä ratkai­sut rokot­tei­den logis­tii­kasta.
  • Yksi­tyi­sen tervey­den­huol­lon osalta rokot­tei­den korvaus­taso on nostet­tava 20 euroon, joka on lähem­pänä roko­tuk­sesta aiheu­tu­via todel­li­sia kustan­nuk­sia
  • Osana huol­to­var­muu­den suun­nit­te­lua on luotava kansal­li­nen roko­te­stra­te­gia, jossa tule­vai­suutta varten kehi­te­tään toimi­vat rokot­tei­den hankin­ta­me­ka­nis­mit joko kump­pa­nei­den tai koti­mai­sen roko­te­tuo­tan­non avulla.

Roko­tus­to­dis­tus

Suomen on kiireh­dit­tävä kansal­li­sen digi­taa­li­sen roko­te­to­dis­tuk­sen valmis­te­lua. Tämän hetken tieto­jen mukaan kansal­li­nen digi­taa­li­nen roko­tus­to­dis­tus voisi olla kesä­kuussa käytet­tä­vissä, mutta kehi­tyk­seen liit­tyy merkit­tä­viä epävar­muuk­sia. Halli­tuk­sen on prio­ri­soi­tava roko­tus­to­dis­tuk­sen kehit­tä­mistä korkeam­malle, koska siitä voi olla merkit­tä­vää hyötyä väli­neenä yhteis­kun­nan vaiheit­tai­sessa avaa­mi­sessa.

Suomen roko­tus­to­dis­tusta valmis­tel­laan yhteen­so­pi­vaksi EU:n roko­tus­to­dis­tuk­sen kanssa. Koska EU:n laajui­sen roko­tus­to­dis­tuk­sen valmis­te­lussa kestää aikansa, Suomen on syytä pyrkiä roko­tus­to­dis­tuk­sen kansal­li­seen käyt­töön­ot­toon ennen EU:n laajui­sen todis­tuk­sen käyt­töön­ot­toa.

Roko­tus­to­dis­tuk­sessa tulisi kertoa tieto saaduista rokot­teista, nega­tii­vi­sesta koro­na­tes­ti­tu­lok­sesta sekä sairas­te­tusta koro­na­tau­dista ja siten kehit­ty­neistä vasta-aineista. Todis­tuk­sen tulee kunnioit­taa yksi­tyi­syy­den­suo­jaa, ja tieto­jen tulisi olla sovel­luk­sen käytet­tä­vissä vain käyt­tä­jän suos­tu­muk­sella. Todis­tuk­sen tulisi myös kertoa, mikäli henki­löllä on tervey­del­li­nen este vaadit­tu­jen tai keskeis­ten rokot­tei­den saami­selle. Valmis­te­lussa tulee huomioida perus­tus­lain aset­ta­mat reunaeh­dot.

Ensim­mäi­senä digi­taa­li­sen roko­tus­to­dis­tuk­sen avulla tulee pyrkiä avaa­maan matkus­ta­mista. Mikäli ihmi­nen on roko­tettu, hänen tulisi roko­tus­to­dis­tuk­sen avulla pystyä matkus­ta­maan kevyem­millä raja­me­net­te­lyillä. On myös selvi­tet­tävä, olisiko roko­tus­to­dis­tuk­sen avulla mahdol­lista avata kahden­vä­li­siä kuplia eri maihin, jotta roko­te­tut ihmi­set voisi­vat matkus­taa maiden välillä.

Esimer­kiksi Tans­kassa roko­tus­to­dis­tus on otettu väli­neeksi yhteis­kun­nan avaa­mi­seen. Kun riski­ryh­mät ja riit­tävä osa muusta väes­töstä on roko­tettu, voitai­siin harkita yhteis­kun­nan vaiheit­taista avaa­mista esimer­kiksi ravin­tola-, kirjasto-, museo- ja muussa toimin­nassa roko­tus­to­dis­tuk­sen omaa­ville henki­löille. Roko­tus­to­dis­tuk­sen käytössä tulisi hyödyn­tää kansain­vä­li­siä esimerk­kejä ja koke­muk­sia. Malliin liit­tyy selkeitä haas­teita yhden­ver­tai­suu­den ja perus­tus­lain näkö­kul­masta, mutta mieles­tämme asiaa tulisi joka tapauk­sessa selvit­tää.

Roko­tus­to­dis­tuk­sen koti­mai­sesta käytöstä epide­mian hallin­nassa on luovut­tava, kun tauti­ti­lanne sen mahdol­lis­taa. Todis­tuk­sesta luopu­mi­selle on sovit­tava alus­tava aika­taulu. 

Toimen­pi­teet:

  • Kansal­li­sen digi­taa­li­sen roko­tus­to­dis­tuk­sen kehit­tä­mistä on kiireh­dit­tävä huoleh­tien kuiten­kin tarkasti ihmis­ten tieto­suo­jasta.
  • Suomen on aloi­tet­tava neuvot­te­lut matkus­tus­kuplien luomi­sesta roko­te­pas­siin perus­tuen. Tavoit­teena on mahdol­lis­taa mahdol­li­sim­man laaja matkus­ta­mi­nen roko­tus­to­dis­tuk­sen omaa­ville ihmi­sille.
  • Roko­tus­to­dis­tuk­sen otta­mista väli­neeksi yhteis­kun­nan vaiheit­tai­seen avaa­mi­seen tulee selvit­tää.
  • Roko­tus­to­dis­tuk­sen koti­mai­sesta käytöstä epide­mian hallin­nassa on luovut­tava, kun tauti­ti­lanne sen mahdol­lis­taa.  

Rajoi­tus­ten purka­mi­nen

Halli­tuk­sen on annet­tava selkeä suun­ni­telma koro­na­ra­joi­tus­ten purka­mi­sesta. Suun­ni­tel­maan on asetet­tava tauti­ti­lan­teen kehit­ty­mi­seen liit­ty­vät kynnyk­set, joiden alit­tuessa rajoi­tuk­sia pure­taan. Kynnyk­set voivat liit­tyä esimer­kiksi R0-lukuun, virus­tar­tun­to­jen ilmaan­tu­vuu­teen, posi­tii­vis­ten näyt­tei­den osuuk­siin koro­na­tes­teistä, tartun­ta­läh­tei­den selvit­tä­mi­sen astee­seen tai sairaa­la­hoi­don kuor­mi­tuk­seen.

Esimer­kiksi Tans­kassa ja Isossa-Britan­niassa on esitetty julki­set suun­ni­tel­mat rajoi­tus­ten purka­mi­sen aika­tau­lusta. Suun­ni­tel­mien ikatau­lut voivat tauti­ti­lan­teen muut­tuessa elää. Kuiten­kin jo suun­ni­telma, jossa näkyy alus­ta­vat päivä­mää­rät ja ehdot rajoi­tus­ten purka­mi­selle, vahvis­taisi ihmis­ten krii­sin­sie­to­ky­kyä, lisäisi enna­koi­ta­vuutta sekä ihmi­sille että yrityk­sille. Suun­ni­telma myös vaatisi halli­tusta enna­koi­maan tilan­teen kehi­tystä ja anta­maan selkeitä mitta­reita toimin­nal­leen.

Perus­vai­heen, kiih­ty­mis­vai­heen ja leviä­mis­vai­heen tauti­ti­lan­tei­den kritee­reitä on muutet­tava vastaa­maan tauti­ti­lan­teen kansal­lista erilai­suutta ja kritee­rei­hin on mahdol­li­sesti lisät­tävä uusi vaka­vampi vaihe. Myös käsit­teet olisi syytä nimetä uudel­leen, koska ne eivät kuvaa tauti­ti­lan­netta selkeästi. 

Toimen­pi­teet:

  • Halli­tuk­sen on annet­tava selkeä suun­ni­telma koro­na­ra­joi­tus­ten purka­mi­sesta. Suun­ni­tel­maan on asetet­tava tauti­ti­lan­teen kehit­ty­mi­seen liit­ty­vät kynnyk­set, joiden alit­tuessa rajoi­tuk­sia pure­taan.

Koro­nan voit­ta­mi­nen on kansain­vä­li­nen kysy­mys

Koro­na­krii­sin ratkai­se­mi­nen on kansal­lis­ten toimien lisäksi ennen kaik­kea kansain­vä­li­nen kysy­mys. Niin kauan kuin korona leviää laajasti jossain päin maail­maa, se altis­taa viruk­sen muun­tu­mi­selle. Virus­muun­nok­set voivat olla resis­tent­tejä nykyi­sille rokot­teille ja erota tunne­tusta viruk­sesta ja virus­muun­nok­sista niin tart­tu­vuu­del­taan kuin vaaral­li­suu­del­taan. Siksi koro­nan voit­ta­mi­nen on paitsi kansal­li­nen myös kansain­vä­li­nen kysy­mys.

Kansain­vä­li­sen yhtei­sön tehtä­vänä on vaikut­taa siihen, että koko maail­man väestö saadaan mahdol­li­sim­man tehok­kaasti roko­tet­tua ja tauti saadaan painet­tua alas myös kehit­ty­vissä maissa. Keskei­nen väline koro­na­vi­rus­pan­de­mian torju­mi­seen on kansain­vä­li­nen roko­teoh­jelma.

Suomen on osana EU:ta tehtävä töitä sen eteen, että EU-alueen kansa­lais­ten rokot­ta­mi­sen jälkeen roko­te­toi­mi­tuk­set ohja­taan globaa­listi mahdol­li­sim­man tehok­kaasti viruk­sen torju­mi­seen. Kehi­ty­syh­teis­työ­mää­rä­ra­hoja on syytä ohjata koro­na­vi­rus­pan­de­mian torju­mi­seen. Kansain­vä­li­nen roko­teyh­teis­työ­me­ka­nismi Covaxilla on keskei­nen rooli. Covaxin tavoit­teena on jakaa kaksi miljar­dia roko­tetta vuoden 2021 aikana.

Kehit­ty­vissä maissa köyhyys ja epätasa-arvo ovat koro­na­krii­sin myötä kasva­neet, mahdol­li­suus koulun­käyn­tiin on enti­ses­tään vähen­ty­nyt ja samalla koro­na­vi­rus on vaati­nut päivästä toiseen enem­män kuolo­nuh­reja. Korona on vaikeut­ta­nut kehi­ty­syh­teis­työn toteu­tu­mista, mutta samalla lisän­nyt sen tarvetta maail­malla.

Toimen­pi­teet:

  • EU:n ja Yhdys­val­to­jen tulisi yhdessä aktii­vi­sesti edis­tää roko­tus­oh­jel­mia kehi­tys­maissa ja täten myös ottaa aktii­vi­sempi rooli roko­tus­diplo­ma­tian edis­tä­mi­sessä. Suur­val­to­jen väli­set jännit­teet heijas­tu­vat myös roko­tus­po­li­tiik­kaan.  EU ei voi jäädä sivusta katso­jan rooliin.
  • Koro­na­vi­ruk­sen vaiku­tuk­set on otet­tava huomioon kaikissa Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan tavoit­teissa.
  • Kansain­vä­listä tiedon­vaih­toa tulisi tehos­taa, jotta pande­mioi­den hallit­se­ma­ton leviä­mi­nen voitai­siin tule­vai­suu­dessa estää ajoissa. WHO:n toimin­taa on uudis­tet­tava ja sen uskot­ta­vuutta vahvis­tet­tava.

Yhteen­veto: kokoo­muk­sen toimen­pi­teet koot­tuna

  1. Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­tama epide­mia on pidet­tävä kurissa tervey­den­huol­lon kapa­si­tee­tin, riski­ryh­mien suoje­le­mi­sen sekä epide­miasta palau­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­sen vuoksi.
  2. Rajoi­tus­ten on oltava oikea-aikai­sia ja alueel­li­sesti kohden­net­tuja. Rajoi­tuk­sissa on hyödyn­net­tävä pienim­män haitan peri­aa­tetta eli kaikki kevyem­mät toimet on otet­tava käyt­töön ennen raskaam­pia.
  3. Pahim­milla epide­mia-alueilla on käyn­nis­tet­tävä laaja satun­nais­tes­taus oireet­to­mien taudin­kan­ta­jien löytä­mi­seksi testaus­ka­pa­si­tee­tin puit­teissa.
  4. Suomen tulisi harkita koro­nan pika­tes­tien hank­ki­mista ja laaja­mit­taista jake­lua pahim­mille epide­mia-alueille oireet­to­mien taudin­kan­ta­jien löytä­mi­seksi.
  5. Väliai­kaista koro­nan torjun­taan käytet­tä­vien suoja­vä­li­nei­den vapau­tusta arvon­li­sä­ve­rosta on jatket­tava. Vapau­tuk­sen tulisi julkis­ten terveys­pal­ve­lu­jen lisäksi koskea myös yrityk­siä ja kulut­ta­jia.
  6. Halli­tuk­sen vies­tin­nän tulee olla mahdol­li­sim­man avointa. Kaikki tautia ja viran­omais­ten toimin­ta­ta­paa koskeva tieto on julkis­tet­tava.
  7. Halli­tuk­sen on tuotava edus­kun­taan lakie­si­tys, jolla Suomessa otetaan käyt­töön syste­maat­ti­nen tuoreen nega­tii­vi­sen enna­kol­li­sen testi­to­dis­tuk­sen vaati­mi­nen maahan tule­vilta.
  8. Tartun­ta­tau­ti­lain mahdol­lis­ta­mat toimi­val­tuu­det pakko­tes­tei­hin on otet­tava käyt­töön rajoilla koko maassa.
  9. Halli­tuk­sen on asetet­tava tavoit­teel­li­nen päivä­määrä sille, että kaikki haluk­kaat aikui­set on saatu roko­tet­tua enna­koi­ta­vuu­den lisää­mi­seksi.
  10. Massa­ro­kot­ta­mi­nen on hoidet­tava kuntoon yhdessä työter­vey­den kanssa. Tarvi­taan selkeä suun­ni­telma, vastuun­jako sekä ratkai­sut rokot­tei­den logis­tii­kasta.
  11. Yksi­tyi­sen tervey­den­huol­lon osalta rokot­tei­den korvaus­taso on nostet­tava 20 euroon, joka on lähem­pänä roko­tuk­sesta aiheu­tu­via todel­li­sia kustan­nuk­sia
  12. Osana huol­to­var­muu­den suun­nit­te­lua on luotava kansal­li­nen roko­te­stra­te­gia, jossa tule­vai­suutta varten kehi­te­tään toimi­vat rokot­tei­den hankin­ta­me­ka­nis­mit joko kump­pa­nei­den tai koti­mai­sen roko­te­tuo­tan­non avulla. 
  13. Kansal­li­sen digi­taa­li­sen roko­tus­to­dis­tuk­sen kehit­tä­mistä on kiireh­dit­tävä huoleh­tien kuiten­kin tarkasti ihmis­ten tieto­suo­jasta.
  14. Suomen on aloi­tet­tava neuvot­te­lut matkus­tus­kuplien luomi­sesta roko­te­pas­siin perus­tuen. Tavoit­teena on mahdol­lis­taa mahdol­li­sim­man laaja matkus­ta­mi­nen roko­tus­to­dis­tuk­sen omaa­ville ihmi­sille.
  15. Roko­tus­to­dis­tuk­sen otta­mista väli­neeksi yhteis­kun­nan vaiheit­tai­seen avaa­mi­seen tulee selvit­tää.
  16. Roko­tus­to­dis­tuk­sen koti­mai­sesta käytöstä epide­mian hallin­nassa on luovut­tava, kun tauti­ti­lanne sen mahdol­lis­taa.  
  17. Halli­tuk­sen on annet­tava selkeä suun­ni­telma koro­na­ra­joi­tus­ten purka­mi­sesta. Suun­ni­tel­maan on asetet­tava tauti­ti­lan­teen kehit­ty­mi­seen liit­ty­vät kynnyk­set, joiden alit­tuessa rajoi­tuk­sia pure­taan.
  18. EU:n ja Yhdys­val­to­jen tulisi yhdessä aktii­vi­sesti edis­tää roko­tus­oh­jel­mia kehi­tys­maissa ja täten myös ottaa aktii­vi­sempi rooli roko­tus­diplo­ma­tian edis­tä­mi­sessä. Suur­val­to­jen väli­set jännit­teet heijas­tu­vat myös roko­tus­po­li­tiik­kaan.  EU ei voi jäädä sivusta katso­jan rooliin.
  19. Koro­na­vi­ruk­sen vaiku­tuk­set on otet­tava huomioon kaikissa Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan tavoit­teissa.
  20. Kansain­vä­listä tiedon­vaih­toa tulisi tehos­taa, jotta pande­mioi­den hallit­se­ma­ton leviä­mi­nen voitai­siin tule­vai­suu­dessa estää ajoissa. WHO:n toimin­taa on uudis­tet­tava ja sen uskot­ta­vuutta vahvis­tet­tava.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.11.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Lähi­suh­de­vä­ki­val­taa ei tule sovi­tella – katkais­taan noidan­kehä

Suomi on tilas­to­jen valossa lähi­suh­de­vä­ki­val­lan kehi­tys­maa. Joka kolmas suoma­lai­nen nainen kokee elämänsä aikana lähi­suh­de­vä­ki­val­taa, ja lähes aina teki­jänä on nykyi­nen

13.11.2022

Kai Mykkä­nen: “Isyys pitää jalat maassa”

Aamulla suih­kun jälkeen marja­sur­vos­pussi alaker­ran pakas­ti­mesta mukaan (Annan poimi­mia ja survo­mia, myön­ne­tään). Puuron keitto, vita­mii­nien lajit­telu, maito­la­sit pöydälle, sitten poikien

8.11.2022

Anneli Taina: Torju­taan ikäih­mis­ten yksi­näi­syyttä yhdessä

Ikäih­mis­ten yksi­näi­syys on terveys­riski. Turvat­to­muu­den tunne ja pelko omasta tule­vai­suu­desta vaivaa­vat vanhe­ne­via ihmi­siä, joilla ei ole turvaa tuovaa lähi­pii­riä ympä­ril­lään. 

Skip to content