Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Minne vie korkea­kou­lu­tuk­sen tie?

Minne vie korkea­kou­lu­tuk­sen tie?

Julkaistu:

Yliopis­to­jen opis­ke­li­ja­mää­rät ovat kasva­neet vuodesta 1991 vuoteen 2004 50 % eli 115 000 opis­ke­li­jasta 173 000 opis­ke­li­jaan. Ammat­ti­kor­kea­kou­luissa, jotka luotiin 1990-luvulla, oli vuonna 2005 jo 131 0000 opis­ke­li­jaa. Koulu­tusta on tarjolla noin 80 paik­ka­kun­nalla. Opetus­mi­nis­te­riö ja valtio­neu­vosto ovat jo linjan­neet, että edessä on voima­va­ro­jen kokoa­mi­nen. Linjaus on oikea.

Ensim­mäi­nen muutok­sen moot­tori on väes­tö­ke­hi­tys. Kun nuori­soi­kä­luo­kat vähe­ne­vät, on koulu­tus­paik­koja vähen­net­tävä ja toden­nä­köi­sesti myös korkea­kou­lu­verk­koa supis­tet­tava. Jos maakun­nan nuori­son määrä vähene 20 %, vaikut­taa se väis­tä­mättä koulu­tus­jär­jes­tel­mään.

Ruuhka-Suomen kasvu­kes­kuk­sissa nuori­son määrää pysyy lähes ennal­laan aina­kin 15 vuotta. Siellä myös työpai­kat lisään­ty­vät. Korkea­kou­lu­tuk­sen tarjon­taa on uudel­leen suun­nat­tava alueel­li­sesti, vaikka valta­kun­nal­li­nen koulu­tus­jär­jes­telmä onkin vahvuu­temme. Miten turva­taan koulu­tuk­sen saata­vuus vähe­ne­vän väes­tön maakun­nissa? Siinä on tule­valle halli­tuk­selle pähkinä purta­vaksi.

Työelä­män ja elin­kei­no­ra­ken­teen muutok­set luovat painetta koulu­tus­jär­jes­tel­män muut­tu­mi­seen. Palvelu- ja hoito­työ kasvat­ta­vat osuuk­si­aan samalla kun teol­li­sen tuotan­non suhteel­li­nen osuus työl­li­sistä supis­tuu. Asian­tun­ti­ja­työ, joka edel­lyt­tää korkeam­paa osaa­mista, on lisään­ty­mässä kaikilla aloilla.

Selviy­ty­mis­stra­te­gioita

Työpaik­koja ja ammat­teja katoaa samalla kun uusia syntyy. Perus­tut­kinto ei enää riitä kymme­nien vuosien työuralle, vaan moni joutuu täyden­tä­mään osaa­mis­taan tai jopa vaih­ta­maan ammat­tia­laa. Korkea­kou­luilla on edessä kurs­sin reivaus nuor­ten tutkin­to­kou­lu­tuk­sesta aikuis­ten täyden­nys- ja lisä­kou­lu­tuk­seen.

Aikui­sen amma­tin­vaih­ta­jan koulu­tus­väylä ei voi olla neli- tai viisi­vuo­ti­nen korkea­kou­lu­tut­kinto. Tarvi­taan jous­ta­vam­pia ja lyhyem­piä vaih­toeh­toja. Osaa­mi­sen tunnus­ta­mi­seen ja koulu­tuk­seen perus­tu­via päte­vöi­ty­mis­jär­jes­tel­miä voidaan kehit­tää myös korkea­kou­lu­tuk­seen, ei vain amma­til­li­seen koulu­tuk­seen.

Korkea­kou­luilla on keskei­nen tehtävä paitsi uuden työvoi­man koulut­ta­mi­sessa myös työssä jo olevien päte­vyy­den kehit­tä­mi­sessä ja uudis­ta­mi­sessa. Tässä on selviy­ty­mi­sen avain usealle korkea­kou­lulle, jolta nuoriso-opis­ke­li­jat ovat vaarassa vähen­tyä.

Toinen vaih­toehto on avata korkea­kou­lu­tus ulko­maa­lai­sille. Tämä ei voi tapah­tua suoma­lais­ten veron­mak­sa­jien kustan­nuk­sella, vaan EU ja ETA-maiden ulko­puo­lelta tule­vien on makset­tava koulu­tuk­ses­taan. Kysyn­tää suoma­lai­seen korkea­kou­lu­tuk­seen on, mutta lain kate­go­ri­nen määräys tutkin­toon johta­van korkea­kou­lu­tuk­sen maksut­to­muu­desta on estä­nyt korkea­kou­luja tarjoa­masta palve­lui­taan mm. Aasian kasva­ville talouk­sille.

Kumpaa­kin vaih­toeh­toa tarvi­taan. Samalla korkea­kou­lu­jen välistä yhteis­työtä on lisät­tävä.

Duaa­li­malli kestää, jos halu­taan

Korkea­kou­lu­tuk­sen duaa­li­malli, joka muodos­tuu rinnak­kai­sista yliopisto- ja ammat­ti­kor­kea­kou­lusek­to­rista, on kestävä malli tule­vai­suu­des­sa­kin. Duaa­li­mal­lin säily­mi­nen edel­lyt­tää, että ammat­ti­kor­kea­koulu ja yliopisto säilyt­tä­vät omat profii­linsa. Tämän lähtö­koh­tana on työelämä. Yliopisto ja ammat­ti­kor­kea­koulu anta­vat erilai­set valmiu­det erilai­sissa amma­teissa toimi­mi­seen. Tämän takia meillä on kaksi rinnak­kaista, mutta erilaista, järjes­tel­mää. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinto ja ylempi korkea­kou­lu­tut­kinto yliopis­tossa tähtää­vät kumpi­kin ensi­si­jai­sesti työelä­mään eivät jatko-opin­toi­hin yliopis­tossa.

Korkea­kou­lu­tuk­sen raken­teita ja toimin­taa on tarkas­tel­tava koko­nai­suu­tena. Päätök­sen teon pohjana on oltava koko­nai­sar­vio yliopis­to­jen ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen vahvuuk­sista ja heik­kouk­sista.

Koulu­tuk­sen kysyn­nässä ja väes­tö­poh­jassa tapah­tu­viin muutok­siin voidaan vastata korkea­kou­lu­jen väli­sellä yhteis­työllä. Tämän ei tarvitse merkitä duaa­li­mal­lin murta­mista tai ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen alis­ta­mista koulu­tus­väy­läksi tieteel­li­siin mais­te­rio­pin­toi­hin.

Korkea­kou­lu­jen toimin­tae­del­ly­tyk­siä on arvioi­tava niiden kolmen tehtä­vän perus­teella. Opetuk­sen ja alue­ke­hi­tyk­sen osalta kaik­kien korkea­kou­lu­jen on Suomessa oltava mahdol­li­sim­man korkealla tasolla. Tieteel­li­sessä tutki­muk­sessa tarvi­taan yliopis­to­jen kesken työn­ja­koa, joka tarkoit­taa voima­va­ro­jen keskit­tä­mistä. Huip­pua­jat­te­lun on oltava olla tutki­muk­sen ja opetuk­sen osalta erilaista. Samalla on varmis­tet­tava laadun tasai­suus.

Petri Lempi­nen, FT
koulu­tus­po­liit­ti­nen asia­mies, Toimi­hen­ki­lö­kes­kus­jär­jestö STTK


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

1.3.2023

Nyt on oikea aika pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Me

24.2.2023

Nyt on oikea aika kuntien ja kaupun­kien uudelle suun­nalle

Sosi­aa­li­pal­ve­lui­den, tervey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men uudis­tuk­sen jälkeen on aika tarkas­tella kuntien roolia ja tehtä­vä­kent­tää. Kuntien vapau­den ja toimin­ta­ky­vyn kasvat­ta­mi­seksi tarvi­taan uuden­laista

Skip to content