Kokoomus.fi
Ministeri Toivakka: Miksi Suomen pitää puolustaa vapaa­kauppaa?

Ministeri Toivakka: Miksi Suomen pitää puolustaa vapaa­kauppaa?

Julkaistu: 5.10.14 Uutiset

Suomi elää viennistä. Viennistä tulevat ne eurot, jotka mahdol­lis­tavat nykyisen hyvin­voin­timme tason. Ne rahoit­tavat koulumme, sairaa­lamme ja vanhain­ko­timme.

Avoimena taloutena viennin kehitys vaikuttaa erityisen paljon julkisen talou­temme tilaan, sillä vilkas ulkomaan­kauppa tuo inves­tointeja ja työpaikkoja sekä vauhdittaa yritys­toi­mintaa. Siksi me suoma­laiset hyödymme jos kauppaa vapau­tetaan, mutta kärsimme protek­tio­nismin jyllä­tessä.

Nykyään kaupas­tamme noin kaksi kolmasosaa suuntaa Eurooppaan, yksi kuudesosa Aasiaan ja noin kymme­nesosa Venäjälle sekä Pohjois-Amerikkaan. Viime vuosi­tu­hannen lopulla vientimme kasvoi muuta maailmaa voimak­kaammin, vuosi­tu­hannen vaihteen jälkeen tahti on valitet­ta­vasti muuttunut.

Euroopan komissio on arvioinut, että jos jokainen EU:n neuvot­te­luissa oleva vapaa­kaup­pa­so­pimus saataisiin päätökseen tänään, loisi se EU-alueelle Tanskan tai Itävallan talouksien suuruisen lisäyksen. Työlli­syyden osalta tämä tarkoit­taisi 2,2 miljoonaa uutta työpaikkaa.

EU-USA vapaa­kaup­pa­so­pimus eli tutta­val­li­sesti TTIP, nostaisi yksin toteu­tuessaan EU:n vientiä Yhdys­val­toihin 28 prosenttia ja toisi jokai­selle euroop­pa­lai­selle perheelle keski­määrin 545 euron lisätulot. Arviot ovat toki aina arvioita, mutta suunta on selkeä. Ehkä kasvuar­vioi­takin tärkeämpää olisi, että maailma kävisi tulevai­suu­dessa kauppaa länsi­mai­silla, ei muiden sanele­milla standar­deilla. Vapaa­kaup­pa­so­pi­mukset eivät tietenkään saa tarkoittaa sitä, että myisimme arvomme. Onneksi meidän ei tarvitse laskea korkeita euroop­pa­laisia standar­de­jamme poistaes­samme kaupan esteitä.

Kaksi esimerkkiä havain­nol­listaa protek­tio­nismin haital­li­suuden osuvasti. Kiinasta Suomeen tuodun tieto­koneen lisä-arvosta 16 prosenttia syntyy Japanissa, yhdeksän prosenttia muissa Aasian maissa ja kahdeksan ja puoli prosenttia Euroo­passa. Esimer­kiksi Kiinassa kootun iPhonen arvosta vain neljä prosenttia syntyy siellä. Globaalien arvoket­jujen maail­massa protek­tio­nismi tyreh­dyttää kauppaa ja satuttaa kaikkia - mutta erityi­sesti pieniä, avoimia ja innova­tii­visia talouksia kuten Suomea. Riippu­mat­toman Global Trade Alert- tutki­mus­lai­toksen mukaan jo yli 400 uutta protek­tio­nis­tista päätöstä on astunut voimaan vuoden 2009 jälkeen.

Matkustin muutama viikko sitten Geneveen tapaamaan Maailman kauppa­jär­jestö WTO:n pääjoh­tajaa Roberto Azevêdoa. Monin­kes­kiset kauppa­neu­vot­telut ovat olleet vasta­tuu­lessa jo pitkään. Tästä syystä on jouduttu etenemään kahden­vä­li­sillä sopimus­neu­vot­te­luilla. Keskus­te­lus­samme Azevêdo oli varovaisen optimis­tinen Dohan kierroksen loppuun­saat­ta­misen suhteen. Tämä on tärkeää, sillä tehok­kainta kasvun ja tasapuo­li­suuden kannalta on jos kaupan vapaut­ta­mi­sesta voidaan sopia kaikkien maiden kesken.

Kaupan vapaut­ta­minen on nyt vahvasti esillä. Hyvä niin. Aihe on nimittäin nyt tärkeämpi kuin koskaan monen maan käper­tyessä eri kriisien varjolla sisäänpäin. Ranskan entistä presi­denttiä Charles de Gaullea mukaillen: kauppa­po­li­tiikka on liian tärkeä asia jätet­tä­väksi vain polii­tik­kojen hoidet­ta­vaksi.

Kirjoittaja on eurooppa- ja ulkomaan­kaup­pa­mi­nisteri.


Kokoomus.fi