Ministeri Jyri Häkämiehen vappupuhe Kotkassa 1.5.2010 – kokoomus.fi
MENU
Ministeri Jyri Häkämiehen vappupuhe Kotkassa 1.5.2010

Ministeri Jyri Häkämiehen vappupuhe Kotkassa 1.5.2010

Julkaistu: 01.05.2010 Uutiset

Vappupuhe

Suomi elää itsenäi­syy­tensä ajan kovimman talous­taan­tuman aikaa. Kansain­vä­linen finanssi- ja talous­kriisi rantautui maahamme vaikka me suoma­laiset olimme hoitaneet asiamme hyvin.
Suomi ja sen yritykset kohta­sivat kansain­vä­lisen kysynnän heiken­ty­misen kovakou­rai­sesti. Säästöt, lomau­tukset ja aina yhtä kivuliaat irtisa­no­miset yrityk­sissä ovat olleet arkipäivää. Mikään yritys ei voi tehdä tuotteita pysyvästi varastoon tai raskaasti tappiolla. Menetimme tässä lamassa lähes 100 000 työpaikkaa.
Hallitus reagoi tilan­teeseen vahvoilla elvytys­pa­ke­teilla. Työttö­myyttä on torjuttu tukemalla mm. raken­nusalaa. Nuori­so­työt­tö­myyttä lieven­netään sekä työlli­syys­toi­milla että koulu­tuk­sella. Hallitus ei ole leikannut vaan ottaa lisää velkaa. Kaveria ei ole jätetty.
Halli­tuksen päätös lisätä energia­tuo­tan­nossa bioenergiaa ja esitys kahdesta uudesta ydinvoi­ma­lasta on vahva tulevai­suuden uskoa lisäävä viesti. Suomesta ei tule liputtaa yhtään teollista työpaikkaa ulkomaille ainakaan energiaan liittyvän epävar­muuden takia. Suomi torjuu ilmas­to­muu­tosta lisää­mällä uusiu­tuvan energian osuutta ja vahvis­ta­malla sähkön tuotannon omava­rai­suutta. On tärkeää, että sähkön pääkat­kaisija on Suomessa eikä rajojemme ulkopuo­lella.
Suomi ei pääse vain ilmoit­tau­tu­malla mukaan laman jälkeiseen uuteen kasvuun. Kehit­tyvät maat, kuten Intia ja Kiina haastavat meidät jo, eikä vain palkoissa vaan myös osaami­sessa. Toimimme avoimilla kansain­vä­li­sillä markki­noilla emmekä omilla päätök­sillä kykene pitämään tehtaita käynnissä jos tuotteemme eivät mene kaupaksi. Siksi laman jälkeen on keskeistä palauttaa suoma­laisen työn kilpai­lukyky.
Suomen selviy­ty­mis­tarina lamasta nouse­mi­seksi vaatii laajan ohjelman. Meillä on tämä velvol­lisuus hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nalle. Me olemme ylpeitä koulu­tuk­ses­tamme ja halus­tamme ylläpitää tervey­den­hoidon hyvät palvelut sekä hoitaa ikäih­mi­semme.
Palvelut on turvattava jatkos­sakin. Tulevai­suu­dessa meillä tulee olla päivä­kodit ja koulut, joissa opetus on yhtä hyvää kuin tänään ja terveys­kes­kukset ja vanhain­kodit, joissa palvelut ovat laaduk­kaita ja kaikkien saata­vissa. Turhaa hallintoa on karsittava ja palvelut on hankittava sieltä, missä panos-tuotos-suhde on paras mahdol­linen.
Suoma­laisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan voi pelastaa vain työnteko. Työn tekemisen ja teettä­misen liian korkea verotus aiheuttaa työttö­myyttä. Työn verotuksen pitäminen kohtuul­lisena sekä siirtä­mällä verotuksen painopis­tettä kulutukseen, voidaan vahvistaa työlli­syyttä sekä auttaa ihmisiä pois köyhyy­destä.
Kilpai­lu­kyvyn palaut­ta­minen vaatii samaan suuntaan meneviä toimia verotuk­sessa, työurien piden­tä­mi­sessä ja työssä jaksa­mi­sessa, energia­pää­tök­sissä, palkka­rat­kai­suissa ja yhtei­sessä sitou­tu­mi­sessa tähän ohjelmaan. Meillä pitää olla vahva yhteinen näkemys niitä toimista, joilla pääsemme kasvuun. Meillä pitää olla laaja yhtei­sym­märrys ja yhteinen tahto. Epävarmuus on käännettävä toimin­ta­tar­moksi. Väistyvien yritysten ja poistuvien työpaik­kojen tilalle on luotava uusia.
Kuluneet kuukaudet ovat olleet levot­tomia aikoja työmark­ki­noilla. Lakot ovat seuranneet toisiaan. Lakkoi­le­malla Suomi ei taantu­masta nouse. Siksi työmark­ki­noiden rauhaan tulee panostaa.
Suomessa tarvitaan laaja ? halli­tuksen, työnan­tajien ja työnte­ki­jöiden ? yhteinen sitou­tu­minen kasvuun. Vain talou­del­linen kasvu antaa meille mahdol­li­suuden säilyttää palvelut ja kuroa velka umpeen.
Laajojen kaiken kattavien tulopo­liit­tisten sopimusten aika on ohi. Eri toimialat ja yritykset ovat aivan eri tilan­teissa. Yritys­koh­taisuus on päivän sana. Yrityk­sissä tiedetään parhaiten mikä on oma tilanne ja niissä myös osataan tehdä oikeat ratkaisut.
Tuekseen yritys­koh­taisuus tarvitsee kuitenkin vahvan yhtei­sym­mär­ryksen palkka­ta­sosta ja muista työelämän keskei­sistä kysymyk­sistä. Uudistan kokoo­muksen puheen­johtaja Jyrki Kataisen esityksen työlli­syys­so­pi­muk­sesta. Sopimuk­sessa sovit­taisiin palkka­raa­mista ja valtio omalta puoleltaan sitou­tuisi maltil­lisiin verorat­kai­suihin. Loppu­tu­loksena palkan­saajien ostovoima ? jolla on merki­tystä ? kasvaisi.
Työlli­syys­so­pi­mukseen kuuluisi myös sopu ja ratkaisut millä keinoilla työuria Suomessa voitaisiin pidentää. Se puolestaan edellyttää panos­tuksia työssä jaksa­miseen ja siinä niin työmark­ki­naos­a­puo­lilla kuin halli­tuk­sella on roolinsa.
Perään­kuu­lutan siis suoma­laista sovun mallia. Nyt eikä varsinkaan lähivuosina ole aika riidellä ja repiä rikki. Kokoomus on valmis vastaan­tu­loihin. Toivot­ta­vasti samaa yhteis­työ­halua on ay-liikkeessä ja työnan­ta­jissa.
Laajaan kansal­liseen selviy­ty­mis­ta­rinaan eivät kuulu ylilyönnit ja oman erityis­a­seman rahastus laajan enemmistön kustan­nuk­sella. Julki­sessa keskus­te­lussa ja kansa­lais­mie­li­pi­teissä on aiheesta kysytty vaikkapa ahtaajien ja yritys­joh­tajien toiminnan perään.
On siis aika tuulettaa arvomaa­ilmaa, jossa palkat, palkkiot ja osake­palkkiot saavat suhteet­toman tilan. Kyllä työn sisältö, luovuus ja itsensä toteut­ta­minen ja uuden luominen tulee asettaa korkeam­malle myös johdon arvos­tuk­sissa.
Valtio-omistaja on suitsinut johdon palkkioita ja laittanut niille katon. Haastankin muut omistajat pohtimaan tulevai­suuden palkit­se­mista ja johta­mista. Olisiko ryhti­liikkeen aika?
Hyvä työnantaja luo uskot­tavat ja toimivat suhteet yrityksen sisällä. Näiden toimivuus tulee erityiseen testiin kun firma kohtaa vaikeuksia. Ihmisten kanssa toimit­taessa uskot­tavuus on avainasia.
Työurien piden­tä­minen on vaativa tehtävä. Monen on vaikea ymmärtää, miten polii­tikot vaativat kansa­laisia jaksamaan pidempään työelä­mässä mutta eivät korjaa omaa kansan­edus­tajien eläke­jär­jes­telmää, joka mahdol­listaa vaikkapa eläköi­ty­misen alle 40-vuotiaana. Puhei­demme uskot­tavuus lisään­tyisi, jos me polii­tikot korjai­simme myös omat erityi­se­tumme.
Ahtaajat hakivat suurta julki­suutta saaneella lakolla poikkeusta muihin työnte­ki­jä­ryhmiin nähden vaati­malla aivan omaa työsuh­de­turvaa. Työttö­myys­turvan kehit­tä­minen tulee kuitenkin sopia pöydissä, jossa kaikki työnte­ki­jä­ryhmät ovat mukana.
Ahtaa­jilla niin kuin kaikilla muillakin on oikeus lakkoon. Se on perus­tus­lail­linen oikeus eikä sitä tule rajata. Sen sijaan laittomien lakkojen oikeu­tusta ei voi hyväksyä. Eihän mitään muutakaan laitto­muutta tule sallia. Odotan, että raken­ta­vassa hengessä voitaisiin yhdessä työmark­ki­na­jär­jes­töjen kanssa sopia toimista, joilla laitto­mista lakoista päästään eroon.
Työn arvostus elää muutosten aikaa. Ei vain työttö­myyden kautta vaan myös arvois­samme. Nykyään on vaihtoehtoja. Nuorilla tuleekin olemaan enemmän valin­nan­varaa. Parhaim­milla heistä on synty­mässä todel­liset valit­sijan markkinat. Tällöin painaa työpai­kasta muutkin tiedot kuin tulos­las­kelma ja bonus­jär­jes­telmä. Työllä pitää olla tarkoitus, siellä saa olla hauskaa, sitä pitää voida tehdä aika ajoin etänäkin ja työn ja perheen yhteen­so­vit­ta­minen on entistä tärkeämpää.
Hyvät kuulijat,
Metsä­teol­li­suuden raken­ne­muutos on koetellut Kymen­laaksoa, kuten koko Suomea, ankaralla kädellä. Stora Enson Kotkan tehdas laitettiin myyntiin jo viime vuonna. Tilanne näytti pahalta.
Siitä huoli­matta täällä meillä ei kirvestä heitetty kaivoon. Viime viikolla Stora Enso julkisti hyvät uutiset Kotkan tehdasta koskien. Omista­jaksi tulee taho, jolle nimenomaan tehtaan tekemä paperi on tärkeää ja on innos­tunut tehtaan kasvu­nä­ky­mistä. Sunilan poikana olen erityisen helpot­tunut siitä, että tehdas käynnistyi uudelleen vastoin odotuksia.
Metsä­teol­li­suuden väistyessä korvaavien työpaik­kojen saami­seksi aloitettiin määrä­tie­toiset toimet ripeästi. Toimen­pi­teiden seurauksena alueel­lamme toimii mm. Googlen palve­lu­keskus ja Winwindin tuuli­voi­ma­tehdas. Lisäksi puolus­tus­hal­linnon raken­nus­laitos siirtää keskusyk­sik­könsä Haminaan ensi vuoden alussa. Samalla alueelle siirtyy Helsin­gistä noin 50 työpaikkaa.
Emme myöskään voi unohtaa Nord Streamin kaasu­put­ki­hankkeen myönteisiä vaiku­tuksia alueel­lemme. Kotka ja Mussalon satama on hankkeen yksi tärkeim­mistä logis­tiik­ka­kes­kuk­sista. Putkien päällys­tys­laitos työllistää noin kaksi­sataa henkilöä.
Myös halli­tuksen viime viikolla viimeis­telemä uusiu­tuvan energian paketti sataa laariin täällä meillä päin. Vuoteen 2020 mennessä Haminan Energiasta tulee olemaan täysin päästötön. Siitä voimme olla ylpeitä.
Maakunnan kansan­edus­tajiin ja varsinkin minis­teriin liittyy aina paljon odotuksia. Odotetaan, että maakunnan hankkeita saadaan eteenpäin. Omalta osaltani voin todeta, että olen tehnyt ja teen hartia­voimin työtä yhteisten asioi­demme eteen.
Halli­tuksen kehys­riihi maalis­kuussa oli Kymen­laakson näkökul­masta menes­tyk­sekäs. Hallitus päätti useista meille tärkeistä hankkeista:
1. Haminan ohitustien raken­ta­minen alkaa vuonna 2011, mikä vahvis­tetaan elokuun budjet­ti­rii­hessä.
  1. Pitkään odotettu Kotkan polii­si­ta­lo­hanke nytkähti ratkai­se­vasti eteenpäin. Sen suunnittelu käynnistyy syksyllä 2010 ja raken­ta­minen 2011 keväällä. Uusi rakennus on valmis 2012. Kehyk­sissä on määräraha vuonna 2013 alkaen tarvit­tavaan lisävuo­kraan.
  2. Oikeus­mi­nisteri puolestaan valmis­telee oikeus­talon siirtoa Senaatin omistuk­sessa oleva Suomen Pankin vanhaan taloon.
  3. Kotkan saare­laisia puhut­tanut yhtey­sa­lusasia sai vihdoin myös ratkaisun, kun valtio tilaa kaksi uutta yhtey­sa­lusta, joista toinen Kotkaan. Palvelut on tarkoitus kilpai­luttaa vuoden 2010 aikana, jolloin alukset valmis­tui­sivat vuoden viimeistään vuonna 2012.
  4. E 18 ?mootto­ritien jatka­minen Koskenkylä-Kotka ?osuudella päätettiin jo viime vuoden riihessä. Raken­ta­minen alkaa ensi vuonna.
  5. Kotolahden ratapihaan haetaan myös ratkaisua ja olen siltäkin osin toiveik­kaalla mielellä.
On tärkeää jatkos­sakin, että koko maakun­tamme tekee tiivistä ja raken­tavaa yhteis­työtä eikä mikään taho pyri irtopis­teiden keruuseen tai turhan­päi­väisiin kärjis­tyksiin. Kuten edellä olevasta listasta huomaa, on asioilla tapana järjestyä.
Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille Porva­ril­lista Vappua!

Kokoomus.fi