Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Minis­teri Jyri Häkä­mie­hen vappu­puhe Kotkassa 1.5.2010

Minis­teri Jyri Häkä­mie­hen vappu­puhe Kotkassa 1.5.2010

Julkaistu:

Vappu­puhe

Suomi elää itse­näi­syy­tensä ajan kovim­man talous­taan­tu­man aikaa. Kansain­vä­li­nen finanssi- ja talous­kriisi rantau­tui maahamme vaikka me suoma­lai­set olimme hoita­neet asiamme hyvin.
Suomi ja sen yrityk­set kohta­si­vat kansain­vä­li­sen kysyn­nän heiken­ty­mi­sen kova­kou­rai­sesti. Sääs­töt, lomau­tuk­set ja aina yhtä kivu­li­aat irti­sa­no­mi­set yrityk­sissä ovat olleet arki­päi­vää. Mikään yritys ei voi tehdä tuot­teita pysy­västi varas­toon tai raskaasti tappiolla. Mene­timme tässä lamassa lähes 100 000 työpaik­kaa.
Halli­tus reagoi tilan­tee­seen vahvoilla elvy­tys­pa­ke­teilla. Työt­tö­myyttä on torjuttu tuke­malla mm. raken­nusa­laa. Nuori­so­työt­tö­myyttä lieven­ne­tään sekä työl­li­syys­toi­milla että koulu­tuk­sella. Halli­tus ei ole leikan­nut vaan ottaa lisää velkaa. Kave­ria ei ole jätetty.
Halli­tuk­sen päätös lisätä ener­gia­tuo­tan­nossa bioener­giaa ja esitys kahdesta uudesta ydin­voi­ma­lasta on vahva tule­vai­suu­den uskoa lisäävä viesti. Suomesta ei tule liput­taa yhtään teol­lista työpaik­kaa ulko­maille aina­kaan ener­gi­aan liit­ty­vän epävar­muu­den takia. Suomi torjuu ilmas­to­muu­tosta lisää­mällä uusiu­tu­van ener­gian osuutta ja vahvis­ta­malla sähkön tuotan­non omava­rai­suutta. On tärkeää, että sähkön pääkat­kai­sija on Suomessa eikä rajo­jemme ulko­puo­lella.
Suomi ei pääse vain ilmoit­tau­tu­malla mukaan laman jälkei­seen uuteen kasvuun. Kehit­ty­vät maat, kuten Intia ja Kiina haas­ta­vat meidät jo, eikä vain palkoissa vaan myös osaa­mi­sessa. Toimimme avoi­milla kansain­vä­li­sillä mark­ki­noilla emmekä omilla päätök­sillä kykene pitä­mään tehtaita käyn­nissä jos tuot­teemme eivät mene kaupaksi. Siksi laman jälkeen on keskeistä palaut­taa suoma­lai­sen työn kilpai­lu­kyky.
Suomen selviy­ty­mis­ta­rina lamasta nouse­mi­seksi vaatii laajan ohjel­man. Meillä on tämä velvol­li­suus hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nalle. Me olemme ylpeitä koulu­tuk­ses­tamme ja halus­tamme yllä­pi­tää tervey­den­hoi­don hyvät palve­lut sekä hoitaa ikäih­mi­semme.
Palve­lut on turvat­tava jatkos­sa­kin. Tule­vai­suu­dessa meillä tulee olla päivä­ko­dit ja koulut, joissa opetus on yhtä hyvää kuin tänään ja terveys­kes­kuk­set ja vanhain­ko­dit, joissa palve­lut ovat laaduk­kaita ja kaik­kien saata­vissa. Turhaa hallin­toa on karsit­tava ja palve­lut on hankit­tava sieltä, missä panos-tuotos-suhde on paras mahdol­li­nen.
Suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan voi pelas­taa vain työn­teko. Työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen liian korkea vero­tus aiheut­taa työt­tö­myyttä. Työn vero­tuk­sen pitä­mi­nen kohtuul­li­sena sekä siir­tä­mällä vero­tuk­sen pain­opis­tettä kulu­tuk­seen, voidaan vahvis­taa työl­li­syyttä sekä auttaa ihmi­siä pois köyhyy­destä.
Kilpai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­nen vaatii samaan suun­taan mene­viä toimia vero­tuk­sessa, työurien piden­tä­mi­sessä ja työssä jaksa­mi­sessa, ener­gia­pää­tök­sissä, palk­ka­rat­kai­suissa ja yhtei­sessä sitou­tu­mi­sessa tähän ohjel­maan. Meillä pitää olla vahva yhtei­nen näke­mys niitä toimista, joilla pääsemme kasvuun. Meillä pitää olla laaja yhtei­sym­mär­rys ja yhtei­nen tahto. Epävar­muus on kään­net­tävä toimin­ta­tar­moksi. Väis­ty­vien yritys­ten ja pois­tu­vien työpaik­ko­jen tilalle on luotava uusia.
Kulu­neet kuukau­det ovat olleet levot­to­mia aikoja työmark­ki­noilla. Lakot ovat seuran­neet toisi­aan. Lakkoi­le­malla Suomi ei taan­tu­masta nouse. Siksi työmark­ki­noi­den rauhaan tulee panos­taa.
Suomessa tarvi­taan laaja ? halli­tuk­sen, työnan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den ? yhtei­nen sitou­tu­mi­nen kasvuun. Vain talou­del­li­nen kasvu antaa meille mahdol­li­suu­den säilyt­tää palve­lut ja kuroa velka umpeen.
Laajo­jen kaiken katta­vien tulo­po­liit­tis­ten sopi­mus­ten aika on ohi. Eri toimia­lat ja yrityk­set ovat aivan eri tilan­teissa. Yritys­koh­tai­suus on päivän sana. Yrityk­sissä tiede­tään parhai­ten mikä on oma tilanne ja niissä myös osataan tehdä oikeat ratkai­sut.
Tuek­seen yritys­koh­tai­suus tarvit­see kuiten­kin vahvan yhtei­sym­mär­ryk­sen palk­ka­ta­sosta ja muista työelä­män keskei­sistä kysy­myk­sistä. Uudis­tan kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Jyrki Katai­sen esityk­sen työl­li­syys­so­pi­muk­sesta. Sopi­muk­sessa sovit­tai­siin palk­ka­raa­mista ja valtio omalta puolel­taan sitou­tuisi maltil­li­siin vero­rat­kai­sui­hin. Loppu­tu­lok­sena palkan­saa­jien osto­voima ? jolla on merki­tystä ? kasvaisi.
Työl­li­syys­so­pi­muk­seen kuuluisi myös sopu ja ratkai­sut millä keinoilla työuria Suomessa voitai­siin piden­tää. Se puoles­taan edel­lyt­tää panos­tuk­sia työssä jaksa­mi­seen ja siinä niin työmark­ki­naos­a­puo­lilla kuin halli­tuk­sella on roolinsa.
Perään­kuu­lu­tan siis suoma­laista sovun mallia. Nyt eikä varsin­kaan lähi­vuo­sina ole aika riidellä ja repiä rikki. Kokoo­mus on valmis vastaan­tu­loi­hin. Toivot­ta­vasti samaa yhteis­työ­ha­lua on ay-liik­keessä ja työnan­ta­jissa.
Laajaan kansal­li­seen selviy­ty­mis­ta­ri­naan eivät kuulu ylilyön­nit ja oman erityis­a­se­man rahas­tus laajan enem­mis­tön kustan­nuk­sella. Julki­sessa keskus­te­lussa ja kansa­lais­mie­li­pi­teissä on aiheesta kysytty vaik­kapa ahtaa­jien ja yritys­joh­ta­jien toimin­nan perään.
On siis aika tuulet­taa arvo­maa­il­maa, jossa palkat, palk­kiot ja osake­palk­kiot saavat suhteet­to­man tilan. Kyllä työn sisältö, luovuus ja itsensä toteut­ta­mi­nen ja uuden luomi­nen tulee aset­taa korkeam­malle myös johdon arvos­tuk­sissa.
Valtio-omis­taja on suit­si­nut johdon palk­kioita ja lait­ta­nut niille katon. Haas­tan­kin muut omis­ta­jat pohti­maan tule­vai­suu­den palkit­se­mista ja johta­mista. Olisiko ryhti­liik­keen aika?
Hyvä työnan­taja luo uskot­ta­vat ja toimi­vat suhteet yrityk­sen sisällä. Näiden toimi­vuus tulee erityi­seen testiin kun firma kohtaa vaikeuk­sia. Ihmis­ten kanssa toimit­taessa uskot­ta­vuus on avai­na­sia.
Työurien piden­tä­mi­nen on vaativa tehtävä. Monen on vaikea ymmär­tää, miten polii­ti­kot vaati­vat kansa­lai­sia jaksa­maan pidem­pään työelä­mässä mutta eivät korjaa omaa kansan­edus­ta­jien eläke­jär­jes­tel­mää, joka mahdol­lis­taa vaik­kapa eläköi­ty­mi­sen alle 40-vuoti­aana. Puhei­demme uskot­ta­vuus lisään­tyisi, jos me polii­ti­kot korjai­simme myös omat erityi­se­tumme.
Ahtaa­jat haki­vat suurta julki­suutta saaneella lakolla poik­keusta muihin työn­te­ki­jä­ryh­miin nähden vaati­malla aivan omaa työsuh­de­tur­vaa. Työt­tö­myys­tur­van kehit­tä­mi­nen tulee kuiten­kin sopia pöydissä, jossa kaikki työn­te­ki­jä­ryh­mät ovat mukana.
Ahtaa­jilla niin kuin kaikilla muil­la­kin on oikeus lakkoon. Se on perus­tus­lail­li­nen oikeus eikä sitä tule rajata. Sen sijaan lait­to­mien lakko­jen oikeu­tusta ei voi hyväk­syä. Eihän mitään muuta­kaan lait­to­muutta tule sallia. Odotan, että raken­ta­vassa hengessä voitai­siin yhdessä työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen kanssa sopia toimista, joilla lait­to­mista lakoista pääs­tään eroon.
Työn arvos­tus elää muutos­ten aikaa. Ei vain työt­tö­myy­den kautta vaan myös arvois­samme. Nyky­ään on vaih­toeh­toja. Nuorilla tulee­kin olemaan enem­män valin­nan­va­raa. Parhaim­milla heistä on synty­mässä todel­li­set valit­si­jan mark­ki­nat. Tällöin painaa työpai­kasta muut­kin tiedot kuin tulos­las­kelma ja bonus­jär­jes­telmä. Työllä pitää olla tarkoi­tus, siellä saa olla haus­kaa, sitä pitää voida tehdä aika ajoin etänä­kin ja työn ja perheen yhteen­so­vit­ta­mi­nen on entistä tärkeäm­pää.
Hyvät kuuli­jat,
Metsä­teol­li­suu­den raken­ne­muu­tos on koetel­lut Kymen­laak­soa, kuten koko Suomea, anka­ralla kädellä. Stora Enson Kotkan tehdas laitet­tiin myyn­tiin jo viime vuonna. Tilanne näytti pahalta.
Siitä huoli­matta täällä meillä ei kirvestä heitetty kaivoon. Viime viikolla Stora Enso julkisti hyvät uuti­set Kotkan tehdasta koskien. Omis­ta­jaksi tulee taho, jolle nime­no­maan tehtaan tekemä paperi on tärkeää ja on innos­tu­nut tehtaan kasvu­nä­ky­mistä. Suni­lan poikana olen erityi­sen helpot­tu­nut siitä, että tehdas käyn­nis­tyi uudel­leen vastoin odotuk­sia.
Metsä­teol­li­suu­den väis­tyessä korvaa­vien työpaik­ko­jen saami­seksi aloi­tet­tiin määrä­tie­toi­set toimet ripeästi. Toimen­pi­tei­den seurauk­sena alueel­lamme toimii mm. Googlen palve­lu­kes­kus ja Winwin­din tuuli­voi­ma­teh­das. Lisäksi puolus­tus­hal­lin­non raken­nus­lai­tos siir­tää keskusyk­sik­könsä Hami­naan ensi vuoden alussa. Samalla alueelle siir­tyy Helsin­gistä noin 50 työpaik­kaa.
Emme myös­kään voi unoh­taa Nord Strea­min kaasu­put­ki­hank­keen myön­tei­siä vaiku­tuk­sia alueel­lemme. Kotka ja Mussa­lon satama on hank­keen yksi tärkeim­mistä logis­tiik­ka­kes­kuk­sista. Putkien pääl­lys­tys­lai­tos työl­lis­tää noin kaksi­sa­taa henki­löä.
Myös halli­tuk­sen viime viikolla viimeis­te­lemä uusiu­tu­van ener­gian paketti sataa laariin täällä meillä päin. Vuoteen 2020 mennessä Hami­nan Ener­giasta tulee olemaan täysin pääs­tö­tön. Siitä voimme olla ylpeitä.
Maakun­nan kansan­edus­ta­jiin ja varsin­kin minis­te­riin liit­tyy aina paljon odotuk­sia. Odote­taan, että maakun­nan hank­keita saadaan eteen­päin. Omalta osal­tani voin todeta, että olen tehnyt ja teen hartia­voi­min työtä yhteis­ten asioi­demme eteen.
Halli­tuk­sen kehys­riihi maalis­kuussa oli Kymen­laak­son näkö­kul­masta menes­tyk­se­käs. Halli­tus päätti useista meille tärkeistä hank­keista:
1. Hami­nan ohitus­tien raken­ta­mi­nen alkaa vuonna 2011, mikä vahvis­te­taan elokuun budjet­ti­rii­hessä.
  1. Pitkään odotettu Kotkan polii­si­ta­lo­hanke nytkähti ratkai­se­vasti eteen­päin. Sen suun­nit­telu käyn­nis­tyy syksyllä 2010 ja raken­ta­mi­nen 2011 keväällä. Uusi raken­nus on valmis 2012. Kehyk­sissä on määrä­raha vuonna 2013 alkaen tarvit­ta­vaan lisä­vuo­kraan.
  2. Oikeus­mi­nis­teri puoles­taan valmis­te­lee oikeus­ta­lon siir­toa Senaa­tin omis­tuk­sessa oleva Suomen Pankin vanhaan taloon.
  3. Kotkan saare­lai­sia puhut­ta­nut yhtey­sa­lus­asia sai vihdoin myös ratkai­sun, kun valtio tilaa kaksi uutta yhtey­sa­lusta, joista toinen Kotkaan. Palve­lut on tarkoi­tus kilpai­lut­taa vuoden 2010 aikana, jolloin aluk­set valmis­tui­si­vat vuoden viimeis­tään vuonna 2012.
  4. E 18 ?moot­to­ri­tien jatka­mi­nen Kosken­kylä-Kotka ?osuu­della päätet­tiin jo viime vuoden riihessä. Raken­ta­mi­nen alkaa ensi vuonna.
  5. Koto­lah­den rata­pi­haan haetaan myös ratkai­sua ja olen siltä­kin osin toiveik­kaalla mielellä.
On tärkeää jatkos­sa­kin, että koko maakun­tamme tekee tiivistä ja raken­ta­vaa yhteis­työtä eikä mikään taho pyri irto­pis­tei­den keruuseen tai turhan­päi­väi­siin kärjis­tyk­siin. Kuten edellä olevasta listasta huomaa, on asioilla tapana järjes­tyä.
Näillä sanoilla haluan toivot­taa kaikille Porva­ril­lista Vappua!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content