Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Minis­teri Grahn-Laaso­sen vastaus väli­ky­sy­myk­seen

Minis­teri Grahn-Laaso­sen vastaus väli­ky­sy­myk­seen

Julkaistu:

Suomi täyt­tää ensi vuonna 100 vuotta. Kansal­lis­ru­noi­li­jamme kirjoitti Maamme-laulun sanoi­hin köyhästä maasta. 2000-luvun alussa, kun talous kohisi ja vienti veti, ajatus köyhästä Suomesta oli vieras.

Noiden hyvien vuosien mentyä olemme kahdek­sassa vuodessa kaksin­ker­tais­ta­neet velka­taak­kamme. Olemme jääneet talous­kas­vussa Krei­kan kanssa Euroo­passa perää pite­le­mään. Niuk­kuus on palan­nut yhteis­kun­tamme keskei­seksi elemen­tiksi, vaikka sadan vuoden takai­seen köyhyy­teen sitä ei verrata voikaan.

Suomi on edel­leen useilla mitta­reilla yksi parhaita maita elää. Tärkein lähes sadan vuoden aikana kerty­nyt pääomamme on korviemme välissä. Korkea osaa­mi­nen pitää pienen kansa­kun­tamme maail­massa pinnalla.

Jokai­nen suoma­lai­nen tietää, että Suomen talous ei ole terveellä pohjalla. Nyt asia on havaittu myös maamme ulko­puo­lella. Olemme saaneet luot­to­luo­kit­ta­jilta ja Euroo­pan komis­siolta viimei­sen varoi­tuk­sen siitä, että vält­tä­mät­tö­miä päätök­siä ja uudis­tuk­sia ei voi enää perua tai lykätä, vaikka se tuntuisi helpom­malta tieltä ja toisi poliit­tista suosiota.

Tämä halli­tus on päät­tä­nyt kään­tää Suomen suun­nan, vaikka se herät­täisi vastus­tusta ja vaikka se edel­lyt­tää todella vaikeita päätök­siä. Neljän miljar­din euron sääs­töjä ei tehdä ilkey­destä, ei piit­taa­mat­to­muu­desta, ei kiusal­laan.

Leik­kauk­sia tehdään siksi, koska rahaa on nyt vähem­män, koska talous ei kasva ja koska meillä on liikaa velkaa. Tämä on ainut syy siihen, että olemme sääs­tä­neet lähes kaik­kialta - myös koulu­tuk­sesta.

Suomen Pankin pääjoh­ta­jan Erkki Liika­sen viesti halli­tuk­sen kehys­rii­hessä oli, että mitä enem­män velkaan­tu­mi­sen pysäyt­tä­mistä ja talou­den sopeut­ta­mista lykä­tään, sitä enem­män nuoret suku­pol­vet kärsi­vät. Nuo nyt kipeältä tuntu­vat päätök­set, jotka tasa­pai­not­ta­vat Suomen talou­den ja uudis­ta­vat tätä maata, ovat erityi­sesti nuor­ten etu.

Halli­tus on eilen kehys­rii­hes­sään täyden­tä­nyt halli­tus­oh­jel­man sääs­töjä siltä osin kuin neljän miljar­din euron tavoit­teesta ollaan jäljessä, eli 370 miljoo­nan euron edestä. Tämä sääs­tö­ta­voit­teen vaje johtui kahdesta teki­jästä: Indek­si­sääs­töt eivät ole toteu­tu­neet alhai­sen inflaa­tion vuoksi ja toiseksi halli­tus­oh­jel­man kuntiin kohdis­tu­neet sääs­töt eivät ole toteu­tu­massa täysi­mää­räi­sinä.

Nämä uudet sääs­töt eivät kohdistu koulu­tuk­seen tai tutki­muk­seen.

Koulu­tusta ja tutki­musta suojel­tiin uusilta leik­kauk­silta, mikä ei poista vanhoja, mutta antaa meille työrau­han keskit­tyä koulu­tus­jär­jes­tel­mämme uudis­ta­mi­seen.

Kun katsomme koulu­tus­jär­jes­tel­määmme, takana on hukat­tuja vuosia. Edel­li­sen halli­tuk­sen aikana oppi­mis­tu­lok­set lähti­vät PISA-mittauk­sissa laskuun. Silti koulu­tuk­sen laatua, oppi­mis­tu­lok­sia ja tule­vai­suu­den yleis­si­vis­tystä vahvis­ta­vat uudis­tuk­set jätet­tiin teke­mättä tai ne jätet­tiin vajaiksi.

Lukion uudis­ta­mi­nen jäi puoli­tie­hen, korkea­kou­lu­jen raken­teel­li­nen kehit­tä­mi­nen harhaili vailla suun­taa, tiede­po­li­tiik­kaan ei osoi­tettu kiin­nos­tusta. Edel­li­sen halli­tuk­sen opetus­mi­nis­te­rit valmis­te­li­vat koulu­tus­leik­kauk­sia enem­män kuin tämä halli­tus. Mukana olivat kaikki väli­ky­sy­myk­sen alle­kir­joit­ta­ja­puo­lu­eet, jotka nyt esiin­ty­vät kuin eivät niitä aikoja muis­tai­si­kaan.

Halli­tuk­sen teke­mistä sääs­töistä on liik­ku­nut monen­lai­sia - osin virheel­li­siä - lukuja. Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön hallin­no­na­lan kaikki leik­kauk­set alen­ta­vat valtion talous­ar­viossa määrä­ra­han tasoa vuoteen 2019 mennessä noin 6 %. Leik­kaus­ten jälkeen­kin käytämme Suomessa julkista rahaa koulu­tuk­seen ja tutki­muk­seen kaik­ki­aan noin 16 miljar­dia euroa vuodessa.

Kun talou­temme kasvoi, saatoimme kehit­tää koulu­tus­jär­jes­tel­määmme menoja lisää­mällä. Nyt kun talous ei käytän­nössä kasva ja menomme ylit­tä­vät tulomme, meidän on kiin­ni­tet­tävä entistä enem­män huomiota siihen, mitä noilla 16 miljar­dilla eurolla tehdään ja mitä niillä saadaan. Suomen on pystyt­tävä yhtä aikaa sekä talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seen että koulu­tuk­sen uudis­ta­mi­seen.

Halli­tus­oh­jel­massa esit­tä­mämme visio on, että Suomi on maa, jossa tekee koko ajan mieli oppia uutta. Haluamme, että Suomi on koulu­tuk­sen, osaa­mi­sen ja moder­nin oppi­mi­sen kärki­maa.

Ovatko halli­tuk­sen puheet ja teot risti­rii­dassa? Eivät ole. Koulu­tuk­sen laatua ei nimit­täin mitata yksin sillä, kuinka paljon käytämme rahaa. Koulu­tus ja tutki­mus ovat sijoi­tuk­sia tule­vai­suu­teen. Vaikka meillä ei ole käytet­tä­vissä yhtä paljon rahaa kuin ennen, käyt­tä­mällä nuo rahat entistä viisaam­min ja teke­mällä asioita uudella tavalla, osaa­mi­semme kasvaa jatkos­sa­kin. Maa, joka on selvin­nyt erit­täin kovista paikoista, selviää tästä­kin.

“Jos koulut keksit­täi­siin nyt, sanoi­siko joku, että parhai­ten oppii, kun opet­taja laite­taan lapsi­ryh­män kanssa luok­kaan tietyksi ajaksi ja vede­tään ovi kiinni?” kysyi OECD:n koulu­tus­joh­taja Andreas Schleic­her äsket­täin.

Maail­man paras­kin koulu­tus­jär­jes­telmä on uudis­tus­ten edessä myös siksi, että maailma on muut­tu­nut ja muut­tuu edel­leen. Miten opetamme lapset ja nuoret hallit­se­maan tekno­lo­giaa, jota ei ole vielä keksitty, ja miten koulu­tamme heidät työteh­tä­viin, joita ei ole vielä olemassa? Osaa­mis­tar­peet ovat muut­tu­neet, mutta onneksi tiedämme oppi­mi­sesta enem­män kuin koskaan.

Halli­tus uudis­taa koulu­tus­jär­jes­tel­mää sen kaikilla aske­lilla varhais­kas­va­tuk­sesta korkea­kou­lui­hin. Läpi­leik­kaa­via teemoja koulu­tuk­sen uudis­tuk­sissa ovat peda­go­gii­kan vahvis­ta­mi­nen, laadu­kas opet­ta­jan­kou­lu­tus sekä oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen kehit­tä­mi­nen ja digi­ta­li­sointi.

Varhais­kas­va­tuk­sessa käyn­nis­tämme kehit­tä­mis­oh­jel­man, ja Opetus­hal­li­tus laatii varhais­kas­va­tuk­sen perus­teet, jotka onnis­tues­saan voivat olla hyvin merkit­tävä varhais­kas­va­tusta kehit­tävä laatu­te­kijä. Yliopis­to­kou­lu­tet­tu­jen lasten­tar­han­opet­ta­jien koulu­tus­mää­riä lisä­tään.

Suoma­lai­nen perus­koulu on kansain­vä­li­nen menes­tys­ta­rina ja monen koulu­tus­jär­jes­tel­määnsä raken­ta­van maan esikuva. Halli­tus käyt­tää 121 miljoo­naa euroa perus­kou­lun toimin­ta­kult­tuu­rin uudis­ta­mi­seen. Tavoit­teena on paran­taa oppi­mis­tu­lok­sia, lisätä yksi­löl­listä oppi­mista ja tehdä oppi­mi­sesta innos­ta­vaa läpi elämän. Emme keskity uusiin lait­tei­siin ja väli­nei­siin vaan sisäl­töön ja oppi­mi­seen.

Perus­kou­luissa otetaan käyt­töön uudet opetus­suun­ni­tel­mat ensi syksynä. Ne koros­ta­vat ilmiö­poh­jaista oppi­mista, laaja-alaista oppi­mista ja tiedon sovel­ta­mista, luovuutta ja oppi­maan oppi­mi­sen taitoja. Lapsia ja nuoria opete­taan aktii­vi­sesti ajat­te­le­maan, ei vain passii­vi­sesti omak­su­maan.

Kult­tuu­rin kärki­hank­keilla lisäämme lasten ja nuor­ten mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua taitee­seen ja kult­tuu­rin, erityi­sesti harras­tus­toi­min­tana koulu­jen tiloissa. Jokai­sen koulu­lai­sen päivään tuodaan tunti liikun­taa laajen­ta­malla Liik­kuva koulu -ohjelma valta­kun­nal­li­seksi.

Lukion kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä paikal­leen. Uusi lukio -ohjel­massa luodaan edel­lä­kä­vi­jöi­den kehit­tä­mis­ver­kosto, johon lukiot voivat hakea mukaan kokei­le­maan uusia oppi­mis­rat­kai­suja. Lukioita kannus­te­taan tiivis­tä­mään yhteis­työtä korkea­kou­lu­jen kanssa. Valin­nai­sem­paa lukion tunti­ja­koa kokeil­laan asian­tun­ti­joi­den viime halli­tus­kau­della esit­tä­män mallin pohjalta.

Halli­tus on käyn­nis­tä­nyt amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­min. Raken­ne­uu­dis­tuk­sella vasta­taan myös 190 miljoo­nan euron sääs­töön. Uudis­tamme koko koulu­tuk­sen raken­teet, toimin­ta­ta­vat ja tutkin­not. Oppi­lai­tok­set saavat enem­män mahdol­li­suuk­sia ja kette­ryyttä vastata jous­ta­vasti työelä­män koulu­tus­tar­pei­siin.

Lisäämme työpai­kalla tapah­tu­vaa oppi­mista ja yksi­löl­li­siä opin­to­pol­kuja. Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen järjes­tä­mi­sen kynnystä alen­ne­taan, ja otamme käyt­töön uuden koulu­tus­so­pi­muk­sen jous­ta­vaksi ja houkut­te­le­vaksi tavaksi suorit­taa tutkinto teke­mällä oppien.

Suoma­lai­sen koulu­tuk­sen sydä­messä ovat korkeasti koulu­te­tut, osaa­vat, arvos­te­tut ja moti­voi­tu­neet opet­ta­jat - maail­man parhaat opet­ta­jat. Olen aset­ta­nut opet­ta­ja­kou­lu­tus­foo­ru­min uudis­ta­maan opet­ta­jien perus- ja täyden­nys­kou­lu­tusta. Halli­tus on varan­nut 50 miljoo­naa euroa opet­ta­jien osaa­mi­sen vahvis­ta­mi­seen halli­tus­kau­den aikana.

Uuden tekno­lo­gian hallit­se­mi­nen on tärkeää, mutta niin ovat perin­tei­set oppi­ma­te­ri­aa­lit eli kirjat­kin. Samoin kirjas­tot! Halli­tus päätti eilen osana julki­sen talou­den suun­ni­tel­maa, että kirjai­li­joille makset­ta­via lainaus­kor­vauk­sia koro­te­taan. Kirjai­li­joi­den luova työ on erit­täin tärkeä osa sivis­tys­tämme ja kult­tuu­riamme ja antaa tärkeän pohja oppi­mi­selle.

Halli­tus pitää erit­täin tärkeänä yhden­ver­tai­sia mahdol­li­suuk­sia koulut­tau­tua. Haluamme, että Suomi on maa, jossa jokai­nen lapsi ja nuori saa taus­tas­taan riip­pu­matta hyvät lähtö­koh­dat ja parhaat mahdol­li­suu­det koulut­tau­tua ja vaikut­taa oman elämänsä suun­taan.

Tärkeim­mät asiat koulu­tuk­sel­li­sen tasa-arvon turvaa­mi­sessa ovat koulu­tuk­sen maksut­to­muus ja saavu­tet­ta­vuus. Varal­li­suus, koti­paikka tai perheen tausta eivät saa koskaan muodos­tua esteeksi eteen­päin ponnis­te­lulle ja opis­ke­lulle. Jokai­selle perus­kou­lunsa päät­tä­välle taataan toisen asteen koulu­tus­paikka. Jokai­sesta koulu­tus­muo­dosta säilyy polku jatko-opin­toi­hin.

Koulu­jen väli­set erot oppi­mis­tu­lok­sissa ovat Suomessa kansain­vä­li­sesti vertail­len pienet, mutta merk­kejä on ilmassa, että erot ovat kasvussa. Koulu­jen eriy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­seksi halli­tus tukee 20 miljoo­nalla eurolla opet­ta­jien ja koulun­käyn­tia­vus­ta­vien palk­kaa­mista haas­ta­vien aluei­den kouluille.

Maamme talous­ti­lan­teen heik­kou­den vuoksi sääs­töjä joudu­taan teke­mään myös opin­to­tuesta. Tämä on osoi­tus siitä, kuinka huonosti talou­del­lamme menee.

Halli­tus pitää kiinni kehys­kau­den opin­to­tuen sääs­töstä. Emme voi enää lykätä vaikeita ratkai­suja eteen­päin kuten aikai­sem­mat halli­tuk­set ovat tehneet. Halli­tus kohtuul­listi selvi­tys­mies Roope Uusi­ta­lon esityk­siä opin­to­tuen ehto­jen kiris­tä­mi­sestä siten, että leik­kauk­sen pitkän aika­vä­lin vaiku­tuk­set ovat noin 122 miljoo­naa euroa.

Opin­to­ra­han määrä korkea-asteella yhte­näis­te­tään toisen asteen kanssa 250 euroon kuussa. Tämä on selkeä leik­kaus opin­to­ra­haan. Samalla kuiten­kin opin­to­lai­nan valtion­ta­kauk­sen määrä noste­taan 650 euroon kuukau­dessa. Tällöin opin­to­tuen koko­nais­summa kasvaa 160 eurolla. Tuen enim­mäis­määrä Suomessa opis­ke­le­villa on 1100 euroa kuukau­dessa. Vanhem­pien tulo­jen vähen­tä­västä vaiku­tuk­sesta luovu­taan 18- ja 19-vuotiai­den toisen asteen opis­ke­li­joi­den osalta.

Etsimme lisäksi keinoja, miten opin­to­lai­na­hy­vi­tystä voidaan paran­taa ja muut­taa sitä entistä kannus­ta­vam­maksi. Opis­ke­li­joi­den tulo­ra­jat sido­taan ansio­ta­soin­dek­siin. Takai­sin­pe­rin­nän korko puoli­te­taan. Halli­tus valmis­te­lee esityk­sen opis­ke­li­joi­den siir­tä­mi­sestä ylei­sen asumis­tuen piiriin.

Haluan erik­seen todeta, että suoma­lai­sen koulu­tuk­sen vahvuus on sen tasa-arvoi­suus. Jokai­sella lapsella on mahdol­li­suus opis­kella riip­pu­matta perheen varal­li­suu­desta. Koulu­tuk­sen tasa-arvoi­sista mahdol­li­suuk­sista tämä halli­tus ei ole valmis tinki­mään pisa­raa­kaan.

Opin­to­tuen uudis­ta­mi­sen mallissa eniten huomiota on herät­tä­nyt se, että opin­to­lai­nan osuus kasvaa. Pyysin selvi­tys­mie­henä toimi­nutta koulu­tus­ta­lous­tie­teen profes­sori Roope Uusi­ta­loa tutki­maan erityi­sen huolel­li­sesti, miten lainan osuu­den kasvat­ta­mi­nen vaikut­taisi tasa-arvoi­siin opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­siin. Selvi­tyk­sessä ei löyty­nyt näyt­töä siitä, että opin­to­tu­ki­mal­lin muut­ta­mi­nen uhkaisi koulu­tuk­sen tasa-arvoa.

Kansain­vä­li­sessä vertai­lussa opin­to­lai­naan perus­tuva opin­to­tu­ki­jär­jes­telmä ei ole heiken­tä­nyt tasa-arvoa. Esimer­kiksi Norjassa ja Ruot­sissa opin­to­laina on opin­to­jen tuke­mi­sen keskei­sin osa. Todis­teita ei löyty­nyt myös­kään siitä, että opin­to­lai­nan käyt­töä vähen­täisi vanhem­pien mata­lampi koulu­tus­taso tai perheen pienem­mät tulot. Profes­sori Uusi­talo ei löytä­nyt myös­kään suoma­lai­sesta kehi­tyk­sestä tällai­sia merk­kejä.

Halli­tus teki eilen kehys­rii­hessä päätök­sen toteut­taa vuosina 2017-2018 yhteensä noin 105 miljoo­nan euron sijoi­tuk­sen korkea­kou­luo­pe­tuk­sen digi­taa­lis­ten oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen vahvis­ta­mi­seen, ympä­ri­vuo­ti­sen opis­ke­lun edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­seen sekä nuor­ten tutki­joi­den tieteen teke­mi­sen edis­tä­mi­seen. Tulen pitä­mään huolta siitä, että tällä lisä­pa­nos­tuk­sella paran­ne­taan opis­ke­li­joi­den opin­noissa etene­mistä, noste­taan osaa­mis­ta­soamme ja edis­te­tään lahjak­kaim­pien nuor­ten tutki­joi­den alkuun pääsyä.

Korkea­kou­lumme ovat suoma­lai­sen osaa­mi­sen ja sivis­tyk­sen kannalta keskei­sim­mät insti­tuu­tiot. Yliopis­to­jen tehtä­väksi on lakiin kirjattu “kasvat­taa opis­ke­li­joita palve­le­maan isän­maata ja ihmis­kun­taa”. Se on ylevä ja arvo­kas tehtävä! Toinen elementti ovat ammat­ti­kor­kea­kou­lut, joiden tehtä­vänä on amma­til­lis­ten asian­tun­ti­joi­den koulu­tus.

Sivis­tys, koulu­tus ja tiede ovat arvoja sinänsä. Korkea­kou­lu­jen keskei­sin vaiku­tus on se, että niistä valmis­tuu sivis­ty­neitä kansa­lai­sia, jotka toimi­vat eri tehtä­vissä ja näin anta­vat osaa­mi­sensa yhteis­kun­nan käyt­töön eri muodoissa.

Tällä halli­tus­kau­della korkea­kou­lu­jen ja tieteen määrä­ra­ho­jen taso opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön kehyk­sessä laskee 3,2 miljar­dista eurosta 3,1 miljar­diin euroon. Se on noin kolmen prosen­tin vähen­nys. Ymmär­rän vähen­ty­vien määrä­ra­ho­jen aiheut­ta­man huolen korkea­koulu- ja tiedeyh­tei­sös­sämme. Määrä­ra­ho­jen leik­kaus ei ole merkki arvos­tuk­sen vähen­ty­mi­sestä - ainut syy sääs­töi­hin on, että rahat eivät riitä.

Kun resurs­sit ovat niukem­mat, meidän on tehtävä asiat parem­min. Tämä pätee myös korkea­kou­luissa. On uudis­tet­tava toimin­ta­ta­poja ja keski­tyt­tävä olen­nai­seen. Halli­tus edel­lyt­tää korkea­kou­luilta osaa­mi­sen kokoa­mista ja pääl­lek­käis­ten koulu­tus­vas­tui­den tarkas­te­lua. Korkea­kou­lu­jen on profi­loi­dut­tava, tiivis­tet­tävä yhteis­työtä ja selkiy­tet­tävä työn­ja­koa.

Monin paikoin kehi­tys voimien yhdis­tä­mi­seksi kulkee jo eteen­päin. Tampe­reella kaksi yliopis­toa on yhdis­ty­mässä ja ammat­ti­kor­kea­koulu tulossa samaan koko­nai­suu­teen yhdeksi konser­niksi, Lappeen­ran­nassa suun­ni­tel­mat ovat hyvässä vauh­dissa, Lappiin nimi­tin juuri selvi­tys­mie­hen, Aalto-yliopisto keskit­tää toimin­tonsa yhdelle kampuk­selle.

Toinen korkea­kou­lu­jen vaikut­ta­vuu­den muoto on uusien ideoi­den, tuot­tei­den, inno­vaa­tioi­den synnyt­tä­mi­nen. On tärkeä muis­taa, että yhden kaupal­lis­tet­ta­van inno­vaa­tion taus­talla on usein kymme­nien vuosien puur­ta­mi­nen perus­tut­ki­muk­sen parissa.

Erityi­sesti haluan mainita tiede­po­li­tii­kan osalta nuor­ten tutki­joi­den tuke­mi­sen, johon on varattu Suomen Akate­mi­aan 30 miljoo­nan euron kärki­han­ke­ra­hoi­tus. Sen ensim­mäi­nen hakuaika on parhail­laan käyn­nissä.

Koulu­tuk­sen rahoja ei ole leikattu siksi, että halli­tus ei arvos­taisi sitä korvaa­mat­to­man arvo­kasta työtä, jota tehdään kaikissa suoma­lai­sissa oppi­lai­tok­sissa kaikilla tasoilla. Koulu­tuk­sesta on jouduttu sääs­tä­mään, koska rahaa on vähem­män.

Leik­kauk­set koulu­tus­jär­jes­tel­määmme voisi­vat olla uhka, jos tavoit­teena olisi säilyt­tää vanhaa. Sen sijaan jos uskal­lamme tehdä asioita toisella tavalla - parem­malla, vaikut­ta­vam­malla tavalla -, voimme olla tule­vina vuosina vahvem­pia kuin ennen.

Jos koulu­tuk­sen sekto­rilla käyt­te­li­simme tylsää juus­to­höy­lää, saat­tai­simme hyvin­kin tehdä vahin­koa suoma­lai­selle osaa­mi­selle. Mutta näin emme toimi. Kaikki halli­tuk­sen koulu­tus­toi­met on suun­ni­teltu siten, että niissä mennään aina raken­tei­den ja uudis­tus­ten kautta, sisäl­löt ja peda­go­giikka edellä, kaikin voimin sivis­tyk­sen ja osaa­mi­sen ytimestä kiinni pitäen.

Tämä halli­tus on valin­nut uudis­tus­ten tien. Näin voimme turvata kaik­kein tärkeim­män: koulu­tuk­sen laadun ja suoma­lais­ten korkean osaa­mis­ta­son myös tule­vai­suu­dessa.

Vaikka olemme vaikeassa yhteis­kun­nal­li­sessa ja talou­del­li­sessa tilan­teessa, vaikka resurs­sit ovat niukem­mat, ja vaikka oppo­si­tio vaatii kerta toisensa jälkeen päätök­sistä lipsu­mista, tämä halli­tus ja minä opetus­mi­nis­te­rinä teemme joka päivä parhaamme, että suoma­lai­nen koulu­tus­jär­jes­telmä kehit­tyy ja uudis­tuu.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.3.2023

Sofia Vikman: Minna Canth lait­taisi perus­o­pe­tuk­sen kuntoon

Tänään 19.3. lipu­tamme Minna Cant­hin päivän eli tasa-arvon päivän kunniaksi. Canth on ensim­mäi­nen suoma­lai­nen nainen, joka sai oman lipu­tus­päi­vän. Canth

15.3.2023

Kokoo­muk­sen 15 keinoa koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­seen

Kokoo­mus haluaa lisätä keskus­te­lua suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tule­vai­suu­desta ja osaa­mis­ta­son kasvat­ta­mi­sesta. Puolue haluaa tuoda osaksi käytä­vää talous­kes­kus­te­lua osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen merki­tyk­sen.

14.3.2023

Kokoo­muk­sen, Kokoo­mus­opis­ke­li­joi­den ja Kokoo­mus­nuor­ten puheen­joh­ta­jat: koulu­tuk­sen rahoi­tus ja opis­ke­li­joi­den toimeen­tulo turvat­tava

Koulu­tus ja osaa­mi­nen on tule­vai­suu­den perusta. Suomen menes­tys on nojan­nut osaa­mis­pää­omaamme, ja sitä pääomaa me emme saa syödä. Kokoo­mus on

Skip to content