Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / EU / Millaista Euroop­paa haluamme?

Millaista Euroop­paa haluamme?

Julkaistu:

Eurooppa-päivänä on hyvä kysyä, millaista Euroop­paa me haluamme? Millai­sen Euroo­pan puolesta olemme valmiita teke­mään työtä? Onko Suomen etu haja­nai­sempi kansal­lis­val­tioi­den Eurooppa? Eurooppa, jolla ei ole yhtei­siä tavoit­teita, poli­tiik­kaa ja päätök­sen­te­koa, vaan jokai­nen toimisi omil­laan ja vain itsensä hyväksi toisista piit­taa­matta? Tällai­sessa Euroo­passa suuri on suuri ja pieni on pieni.

Vai onko Suomen etu se, että Eurooppa madal­taa raja-aitoja ihmis­ten, osaa­mi­sen ja yrit­tä­jyy­den edestä? Onko meidän etumme, että toimin­ta­ky­kyi­nen EU vahvis­taa oikeus­val­tion toimi­vuutta ja sosi­aa­lista yhden­ver­tai­suutta koko Euroo­passa? Tällai­sessa Euroo­passa meillä on yhtei­set sään­nöt isoille ja pienille maille - ja sään­nöistä sovi­taan yhdessä. Tällai­sessa Euroo­passa kansal­li­sessa vastuussa on pitää oma talo kunnossa ja vastata omasta talou­den hoidosta. Ja sitten tehdään yhdessä sellai­sia asioita, joita kannat­taa tehdä yhdessä.

Ääri­päät hallit­se­vat keskus­te­lua

Suomessa keskus­te­lua Euroo­pan ja EU:n nyky­ti­lasta ja tule­vai­suu­desta hallit­se­vat ääri­mie­li­pi­teet. Kärjis­tet­tynä toisen ääri­pään mielestä yksit­täis­ten maiden ylivel­kaan­tu­mi­nen on oikeas­taan EU:n syytä, siinä missä kaikki muut­kin inhi­mil­li­sen elämän epäkoh­dat. Ja siksi suoma­lais­ten­kin oma valuutta, yhtei­nen euro pitäisi rikkoa ja mieluusti Suomen vielä erota EU:stakin. Kaikki tämä olisi tietysti mahdol­lista päät­tää ilman sen kummem­pia seurauk­sia Suomelle ja suoma­lai­sille. Lamo­ja­han tulee ja menee.

Toisessa ääri­päässä nähdään ainoaksi mahdol­li­suu­deksi hajoa­van EU:n sijaan jonkin­lai­nen Euroo­pan Yhdys­val­lat. Lähellä valtio­ra­ken­netta olevassa unio­nissa lähes kaikki päätök­sen­teko vero­tusoi­keuk­si­neen päivi­neen olisi siir­retty Euroo­pan parla­men­tille. Ja tämän liit­to­val­tion myötä kaikki epäkoh­dat korjaan­tui­si­vat kuin itses­tään.

Ääri­lai­to­jen edus­ta­jille moni­mut­kai­nen maailma on lopulta aika yksin­ker­tai­nen ja kovin musta­val­koi­nen. Ääri­päitä seura­tessa herää kysy­mys, mistä ne oikein ammen­ta­vat kaik­ki­voi­pai­sen itse­tun­tonsa? Ja miksi me maltil­li­set, kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön ja Euroo­pan yhden­ty­mi­seen raken­ta­vasti suhtau­tu­vat keski­lin­jan edus­ta­jat emme kykene johta­maan fiksua, eteen­päin katso­vaa Eurooppa-keskus­te­lua?

Järjes­tys epäjär­jes­tyk­seen

Raken­ta­van kriit­ti­selle mutta yhteis­työ­ha­kui­selle asen­teelle on nyt tarvetta, sillä Euroo­pan yhden­ty­mi­sen ideaa haas­te­taan vahvem­min kuin koskaan. Tämä on osin ymmär­ret­tä­vää, sillä talous­kriisi on helppo miel­tää EU:n aiheut­ta­maksi ongel­maksi. Tätä mieli­ku­vaa myös viljel­lään aktii­vi­sesti. Oikeampi kritii­kin aihe on se, että EU on ryhty­nyt aktii­vi­sesti ratko­maan valtioi­den itsel­leen ja toisil­leen aiheut­ta­mia sotkuja. Olen yhä vahvasti sitä mieltä, että ongel­mia on kannat­ta­nut ratkoa yhdessä. Muuten nykyistä suurempi joukko suoma­lai­sia ja muita euroop­pa­lai­sia olisi menet­tä­nyt työpaik­kansa.

Ihmis­ten kokema epärei­luu­den tunne on ihan ymmär­ret­tä­vää, kun joudu­taan ratko­maan muiden aiheut­ta­mia ongel­mia. Mutta ei olisi reilua sekään, että krii­sin olisi annettu jyrätä estoitta ja Euroo­pan maissa olisi jouduttu nykyistä rajum­pien hyvin­voin­ti­leik­kaus­ten eteen.

Krii­sissä täytyy pitää pää kylmänä ja yrit­tää saada aikaan järjes­tys epäjär­jes­tyk­seen. Yksin­ker­tai­sinta olisi aina pistää rukka­set naulaan, sulkea silmät ja etsiä syyl­li­siä muualta. Tosin tämä ei helpot­taisi kasva­vaa köyhyyttä ja pahoin­voin­tia.

EU arvo­yh­tei­sönä

Euroo­pan alueel­li­nen inte­graa­tio on järke­vää. Parhaim­mil­laan se sääs­tää aikaa, vaivaa ja rahaa sekä tuo uusia mahdol­li­suuk­sia hyvin­voin­nin lisää­mi­seen. Muiden maano­sien painoarvo lisään­tyy niiden kasvaessa väes­töl­li­sesti ja talou­del­li­sesti. Kun meillä väestö ikään­tyy ja etumat­kamme talous­mah­tina piene­nee, pystymme yhte­näi­senä Euroop­pana tule­vai­suu­des­sa­kin vaikut­ta­maan maail­man kehi­tyk­seen.

EU on arvo­yh­teisö ja siinä on Euroo­pan yhden­ty­mi­sen ydin. Pelkkä vapaa­kauppa-alue voi toimia ilman yhteistä arvo­poh­jaa mutta Euroo­passa on haluttu enem­män. Onkin vält­tä­mä­töntä, että vahvis­tamme yhtei­sön sään­tö­poh­jaa ja oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta. Muuten demo­kra­tia ei voi toimia. EU:n pitää myös toimia reilusti ja tuntua reilulta. Reiluu­den nimissä maat eivät voi ulkois­taa omia ongel­mi­aan tois­ten vastuulle.

Jotta ihmis­ten perus­oi­keu­det voisi­vat toimia yhtä­läi­sesti koko Euroo­passa, on pidet­tävä tinki­mät­tö­mästi kiinni siitä, että jäsen­maat noudat­ta­vat yhdessä sovit­tuja sään­töjä ja oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teita. Tällä hetkellä kumpaa­kin haas­te­taan EU:n sisältä. Annam­meko periksi, vai vahvis­tam­meko molem­pien toteu­tu­mista? Jälkim­mäi­nen vaih­toehto on ainoa kestävä vaih­toehto.

Tavoit­teita, tahtoa ja työtä

Työl­li­syyttä ja kasvua tuetaan paran­ta­malla esteet­tö­män kaupan­käyn­nin mahdol­li­suuk­sia esimer­kiksi digi­taa­lis­ten sisäl­tö­jen ja ener­gian aloilla. Suomi elää osaa­mi­sesta ja yrit­tä­jyy­destä ja etumme onkin, että kaupan­käynti on mahdol­li­sim­man mutka­tonta. Sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­sen ohella tarvit­semme EU:ta vapaa­kau­pan edis­tä­mi­seen Euroo­pan ulko­puo­lis­ten maiden suun­taan.

Yhtei­sen maata­lous­po­li­tii­kan saralla taas esimer­kiksi turval­li­sen ja puhtaan ruuan merki­tys koros­tuu maail­man väes­tön­kas­vun ja sään ääri-ilmiöi­den yleis­ty­mi­sen myötä.

On myös löydet­tävä kestä­vät ratkai­sut, joilla voimme tule­vai­suu­dessa suojata veron­mak­sa­jia pank­ki­krii­seiltä. Työ pank­kiu­nio­nin raken­ta­mi­seksi on tärkeää ja tarvit­semme myös koko Euroo­pan katta­vat työka­lut veron­kier­ron estä­mi­seksi. Näis­sä­kin asioista yksit­täi­nen maa on voima­ton, mutta Euroo­pan tasolla ratkai­suja on löydet­tä­vissä.

Turval­li­suu­den edis­tä­mi­seksi ja kustan­nus­ten hillit­se­mi­seksi tarvit­semme parem­paa yhteis­toi­min­taa myös puolus­tuk­sen alalla. Eurooppa tarvit­see enem­män puolus­tusta ja puolus­tus enem­män Euroop­paa.

Työtä Euroo­pan kehit­tä­mi­seksi siis riit­tää. On vain tiedet­tävä, mitä tavoi­tel­laan ja sitou­tua teke­mään töitä tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi. Tarvi­taan siis tavoit­teita, tahtoa ja työtä.

Julkaistu Maaseu­dun tule­vai­suu­dessa 8.5.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.7.2023

Sirpa Pieti­käi­nen: Moderni orjuus on todel­li­suutta myös Euroo­passa

Toisin kuin histo­rian­kir­joista voisi usein päätellä, orjuus ei loppu­nut 1800-luvulla, kun orja­kauppa vaiheit­tain kiel­let­tiin. Maail­massa on edel­leen orjuutta, joka on

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

23.3.2023

Nyt on oikea aika luoda uutta kasvua ja paran­taa palve­luita digi­ta­li­saa­tion keinoin

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on digi­ta­li­saa­tion ja uuden tekno­lo­gian täysi­mää­räi­nen hyödyn­tä­mi­nen ihmis­läh­töi­sesti koko yhteis­kun­nan hyväksi. Perus­tan tavoit­teen saavut­ta­mi­selle luo uusien tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen mahdol­lis­tava toimin­taym­pä­ristö, jonka ytimessä ovat data, sen liik­ku­mi­nen eri järjes­tel­mien välillä ja siitä jalos­tettu tieto.

Skip to content