Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Mietteitä Brysselin ytimestä: Ilmaston ja turvallisuuden kevät

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä: Ilmas­ton ja turval­li­suu­den kevät

Julkaistu:

Kiris­tyvä turval­li­suus­po­liit­ti­nen tilanne, Rans­kan ja Unka­rin vaalit sekä unio­nin toimen­pi­teet oikeus­val­tion puolus­ta­mi­seksi Unka­rissa ja Puolassa ovat EU:n kevään suuria asioita. Hyvin­voin­nin ja tule­vai­suu­den kannalta suurin kaikista on kuiten­kin ilmasto- ja ympä­ris­tö­po­li­tiikka, joka koskee aivan erityi­sesti liiken­nettä, teol­li­suutta ja tuotan­toa sekä maa- ja metsä­ta­loutta.

Edessä on ympä­ristö- ja ilmas­to­po­li­tii­kan super­ke­vät, kun parla­mentti käsit­te­lee fitfor55 -esityk­siä, joiden on määrä tulla kesällä täysis­tun­non hyväk­syt­tä­väksi. Tavoit­teena on tehdä EU:sta ilmas­to­neut­raali vuoteen 2050 mennessä ja väli­ta­voit­teena tähän on vähen­tää kasvi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­töjä 55 prosen­tilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Aikaa on vähän, työtä paljon ja poliit­tista risti­rii­taa vähin­tään riit­tä­västi. Suuret ryhmät näyt­tä­vät pääosin kulke­van komis­sion esitys­ten linjoilla, mutta paho­lai­nen on yksi­tyis­koh­dissa ja niiden säätä­mistä on paljon. Näiden lisäksi vihreät, joille tällä vaali­kau­della ei ole kelvan­nut oikeas­taan mikään, on vaati­massa isoja kiris­tyk­siä tavoit­tei­siin. Esimer­kiksi maan­käy­tön hiili­nie­luja koske­vassa LULUCF:ssä komis­sio esit­tää 310 Mtoe:n verran nielu­jen kasvat­ta­mista ja ENVIn rapor­tööri Ville Niinistö 490 Mtoe:ta. Niinis­tön tavoite lentää kuin ping­viini, mutta kertoo tavoi­te­ta­so­jen kuilusta. EPP on aset­tu­nut jo tuke­maan komis­sion tavoi­tetta.

Kun otetaan lausun­to­va­lio­kun­nat huomioon, niin Fitfor55 pake­tin tois­ta­kym­mentä mietin­töä tule­vat lähes kaik­kien meppien pöydälle. Näiden lisäksi parla­men­tissa etenee vielä muita EU:n vihre­ään sopi­muk­seen kuulu­via paket­teja, kuten pellolta pöytään, jolla tavoi­tel­laan vihreäm­pää elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa. Metsä­ka­toa ja metsä­stra­te­giaa koske­vat mietin­nöt ovat myös työn alla.

EU:n rahoi­tuk­sen ehdol­li­suus oikeus­val­tio­pe­ri­aat­tee­seen nähden oli iso saavu­tus, josta Kokoo­mus voi ottaa sulan hattuunsa. Nyt on kuiten­kin jo pitkään odotettu, että komis­sio sovel­taisi uutta lain­sää­dän­töä myös käytän­töön. Ranska on puheen­joh­ta­ja­kau­tensa ohjel­massa nosta­nut oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen korkealle ja toiveissa on, että sekä Ranska että Saksan uusi halli­tus saisi­vat komis­sion tart­tu­maan toimeen.

Jäsen­mai­den demo­kra­tia­ke­hi­tyk­sen kannalta on erit­täin kiin­nos­ta­vaa nähdä Unka­rin vaalien tulos. Mikäli Fidesz häviää vaalit, niin voi miet­tiä mikä sen vaiku­tus olisi Puolan halli­tuk­sen linjaan, muut­tuuko se jous­ta­vam­maksi jäädes­sään ilman seuraa? Puola­han on ollut Unka­ria herkempi reagoi­maan EU:n paineelle ja mm. EU-rahoi­tuk­seen kohdis­tu­vaan uhkaan.

Rans­kan suhteen taas on EPP-kiin­nos­tusta siihen millai­seksi vaali­tu­los kään­tyy: Republi­kaa­nien ehdo­kas Vale­rie Pecresse tais­te­lee paikasta toiselle kier­rok­selle ja olisi kakkos­kier­rok­sella Macro­nille tiukin vastus, tuoreim­man mieli­pi­de­ky­se­lyn mukaan prosen­tein 51-49 Macro­nin hyväksi. Pecres­sen valinta tuskin muut­taisi Rans­kan EU-poli­tiik­kaa paljoa­kaan, mutta nostaisi Republi­kaa­nit alamaista, mikä jo se tekisi hyvää euroop­pa­lai­selle EPP-perheelle.

Ja kun viime aikoina on Suomes­sa­kin suit­su­tettu Macro­nin inte­graa­tio­lin­jaa ja sitä kuinka hänen aiem­min esit­tä­mät näke­myk­sensä saavat yhä enem­män kanna­tusta, niin ei hän ole näitä itse keksi­nyt. Valtaosa ajatuk­sista on sellai­sia, joita EPP:ssä ja parla­men­tissa on jo pitkään ajettu. Tällai­sia ovat esimer­kiksi vaati­muk­set yhtei­sen maahan­muut­to­po­li­tii­kan uudis­ta­mi­sesta, parem­masta raja­val­von­nasta, puolus­tus­po­li­tii­kan tiivis­tä­mi­sestä ja EU:n budje­tin vahvis­ta­mi­sesta.

Näitä ja monia muita­kin asioita keskus­tel­laan kevään aikana myös Euroo­pan tule­vai­suus­foo­ru­missa. Odotus on, että Rans­kan presi­den­tin­vaa­lit vaikut­ta­vat tähän­kin siten, että vasta vaalien jälkeen nähdään ja kuul­laan johtaako työ sellai­seen konkre­ti­aan, joka johtaisi komis­sion anta­miin lain­sää­dän­tö­esi­tyk­siin, yhteis­ten stra­te­gioi­den, tiekart­to­jen tai muiden vastaa­vien luomi­seen perus­so­pi­mus­muu­tok­sista puhu­mat­ta­kaan. Se mikä kuiten­kin pikai­sesti jäsen­mai­den pitäisi päät­tää olisi määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siin siir­ty­mi­nen ulko­po­liit­ti­sessa päätök­sen­teossa. Tätä on vaati­nut EPP-ryhmä, parla­mentti ja myös monet jäsen­maat Suomi mukaan lukien. Se olisi tässä turval­li­suus­ti­lan­teessa myös signaali siitä, että pyrki­mys unioni ulko­po­li­tii­kan tiivis­tä­mi­seen, puhu­mi­seen yhdellä äänellä, ei ole vain puhetta.


Pete Paka­ri­nen

Kirjoit­taja on media- ja vies­tin­tä­neu­vo­nan­taja EPP-ryhmässä

Tämä on osa Kokoo­muk­sen Eurooppa-verkos­ton kehit­tä­mää Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­sar­jaa. Se on sään­nöl­li­sesti jäsen­kir­jeessä sekä Kokoo­muk­sen sivuilla ilmes­tyvä blogi, jossa meidän Brys­se­lin väkemme miet­tii Brys­se­lin sekä laajem­min EU:n menoa. Blogi­sar­jassa on kirjoit­taja vaih­tuu joka kerta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.6.2022

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­kir­joi­tus Viimei­sen kahden vuoden aikana olemme kulke­neet ennen­nä­ke­mät­tö­män polun Euroo­pan lähi­his­to­riassa. Olemme kohdan­neet ja lähes kukis­ta­neet globaa­lin

15.6.2022

Senio­rei­den terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä edis­tä­viä palve­luita ei saa jättää alue­hal­lin­non jyrän alle

On sietä­mä­tön epäkohta, että usein koti­hoi­don piirissä olevan ikäih­mi­sen kodin matot viedään ulos useam­min kuin ihmi­nen itse pääsee ulkoi­le­maan. Tiedos­samme

17.5.2022

Nato-jäse­nyys sine­töi Suomen pitkän matkan länteen

Edus­kunta on tänään anta­nut tukensa Nato-jäse­­nyy­­delle. Haluan kiit­tää koko edus­kun­taa tästä histo­rial­li­sesta JAA-äänes­­tyk­­sestä. Kansan tuki on vahva, 188 kansan­edus­ta­jaa äänesti

Skip to content