Mielen­ter­vey­teen liit­ty­vät kysy­myk­set ovat pitkään olleet yhteis­kun­nas­samme vaiet­tuja. Mielen­ter­vey­den ongel­mat kosket­ta­vat kuiten­kin jopa joka toista suoma­laista jossain vaiheessa elämää, kirjoit­ta­vat kansan­edus­ta­jat ja edus­kun­nan mielen­ter­veys­po­liit­ti­sen neuvot­te­lu­kun­nan jäse­net Marko Kilpi ja Mia Laiho. Kirjoi­tus on julkaistu Ilta­leh­dessä 20. heinä­kuuta.

Tera­pia­ta­kuu-kansa­lais­aloite nosti mielen­ter­vey­den häiriöt laajaan yhteis­kun­nal­li­seen keskus­te­luun ja palve­lui­den saata­vuu­teen liit­ty­vät ongel­mat näky­ville. Kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet ovat kerto­neet kannat­ta­vansa tera­pia­ta­kuuta ja sillä on laaja kansa­lais­ten tuki. Tera­pia­ta­kuun toteu­tu­mi­nen on kuiten­kin edel­leen vaaka­lau­dalla.

Koro­nan aiheut­ta­mat poik­keus­o­lot ovat lisän­neet riskiä mielen­ter­vey­son­gel­mien puhkea­mi­selle tai pahe­ne­mi­selle. Monessa koti­ta­lou­dessa on vaka­vaa huolta toimeen­tu­losta. Vanhem­man uupu­mi­sella, psyyk­kis­ten ongel­mien syven­ty­mi­sellä tai päih­tei­den­käy­tön lisään­ty­mi­sellä on vaiku­tuk­sia myös lasten hyvin­voin­tiin. Erityi­nen huoli on niistä lapsista ja nuorista, joiden omai­nen sairas­tuu. Viiveet palve­lui­hin pääsyssä nosta­vat riskiä siihen, että perhei­den hätään ei reagoida ajoissa.

Koro­na­ke­vät on näky­nyt myös itse­mur­hien määrän lisään­ty­mi­senä. Maalis–huhtikuun aikana itse­mur­hien määrä kasvoi lähes 15% verrat­tuna viime vuoteen. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsy oli vaikeaa jo ennen koro­na­ke­vättä. Poik­keus­o­lo­jen aikana talou­del­li­set huolet ja sosi­aa­li­set ongel­mat monissa perheissä pahe­ni­vat ja niiden aiheut­ta­mien mielen­ter­vey­son­gel­mien hoitoa tarvi­taan vielä pitkään.

Yksi­lön hädän lisäksi mielen­ter­vey­den ongel­mien yleis­ty­mi­nen on valtava yhteis­kun­nal­li­nen haaste. Mielen­ter­vey­den häiriöt ovat nous­seet ylei­sim­mäksi syyksi sairaus­päi­vä­ra­han saami­selle. Mielen­ter­vey­son­gel­mat ovat myös suurin yksit­täi­nen työky­vyt­tö­myy­se­läk­keelle jäämi­sen syy. OECD:n arvion mukaan mielen­ter­vey­den häiriöi­den koko­nais­kus­tan­nuk­set Suomessa ovat noin 11 miljar­dia euroa vuodessa.

Paran­ta­malla mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyä voitai­siin vähen­tää merkit­tä­västi mielen­ter­vey­son­gel­mista johtu­via sairaus­pois­sao­loja ja työky­vyt­tö­myyttä. Mielen­ter­veys­jär­jes­töt ovat myös arvioi­neet, että tera­pia­ta­kuun myötä noin 7500 koulu­tuk­sen ja työelä­män ulko­puo­lella olevaa henki­löä voisi kuntou­tua vuosit­tain etuuk­sien piiristä työelä­mään.
Mielen­ter­vey­den aika on nyt. Tera­pia­ta­kuu raken­taisi Suomesta tällä hetkellä puut­tu­van tehok­kaan mielen­ter­veys­hoi­don perus­ta­son. Näin apu olisi saata­villa yhden­ver­tai­sem­min, nopeam­min ja helpom­min jokai­selle sitä tarvit­se­valle, lapsista vanhuk­siin.

Halli­tus­puo­lu­eet ovat kannat­ta­neet tera­pia­ta­kuuta, mutta ovat nyt jättä­mässä sen sivuun. Halli­tuk­sen sosi­aali- ja terveys­kes­kus­ten kehit­tä­mis­hank­keilla ei kuiten­kaan saavu­teta tavoi­tetta yhden­ver­tai­sesta ja nopeam­masta mielen­ter­vey­den avusta. Kehit­tä­mis­hank­keilla on paik­kansa, mutta nyt on raken­net­tava perus­ter­vey­den­huol­toon mata­lan kynnyk­sen toimi­vat mielen­ter­veys­pal­ve­lut ja sitou­dut­tava niiden pitkä­ai­kai­seen riit­tä­vään rahoi­tuk­seen.
Tera­pia­ta­kuulla on jo huutava kiire.

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa