Pankit ovat finanssikriisin jälkeisessä EU:n sääntelykierteessä. Tämän lisäksi Suomi on pankkikeskeinen maa, johon Euroopan läpikäymät vaikeudet ja olemassa oleva vaikea taloudellinen tilanne luovat synkän varjonsa. Pankkien edellyttämät vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet ja pankit ovat keskittyneet omien parhaiden asiakkaidensa hyvinvointiin. Uutta riskiä otetaan hyvin varovasti ja uudet asiakkaat pääsevät siipien suojiin harvakseltaan.

Samanaikaisesti suomalaisessa yritystoiminnassa on perinteisesti totuttu hoitamaan yritysten rahoitusta lähes pelkästään pankkirahoituksen avulla. Hyvin harvat yrittäjät edes harkitsevat oman pääomanehtoisen rahoituksen hankkimista ystäviltä ja sukulaisilta eikä suomalainen yhteiskunta tätä ajatusta tuekaan.

Raha ja luovuus eivät välttämättä asu samassa paikassa. Miten käy niiden potentiaalisten kasvuyrittäjien kanssa, jotka jäävät varovaisuuden takia ilman rahoitusta? Tai näiden yrittäjien lainamarginaali nousee aivan liian korkeaksi. Katoaako meillä tämän varovaisuuden seurauksena merkittävä osa uudesta kasvupotentiaalista?

Tarvitaan kiivaasti uusia ja erilaisia rahoituslähteitä, erikokoisia ja erilaisia kasvurahastoja. Monet tutkimukset pääomasijoitusten vaikutuksista yhteiskuntaan ovat yhtä mieltä siitä, että pääomasijoittaminen toimii kansantalouksissa dynaamisen kasvun moottorina muun muassa lisäämällä yritysten liikevaihtoa ja luoden työpaikkoja.

Hallitus on reagoinut rahoitusongelmiin: Finnveran riskinottopotentiaalia on kasvatettu ja perustettu laaja kasvurahoitusohjelma. Näillä toimilla pyritään auttamaan eritoten pk-yrityksiä, jotka ovat avainasemassa siinä, että Suomi saadaan uuteen nousuun.

Marjo Matikainen-Kallström
Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa