MENU
Luotta­musta tarvitaan

Luotta­musta tarvitaan

Julkaistu: 07.12.2009 Uncategorized

Niin politii­kassa kuin talou­den­hoi­dos­sakin luottamus on kaikki kaikessa. Politii­kassa ihmisten pitää voida luottaa meidän päätök­sen­te­ki­jöiden kykyyn hoitaa yhteisiä asioita vastuul­li­sesti. Talou­den­hoi­dossa pitää kansain­vä­li­sillä finans­si­mark­ki­noilla olla täysi luottamus siihen, että hoidamme velvoit­teemme ja maksamme lainamme ajallaan.

Suomella luotta­mus­pääomaa on riittänyt ? ja sitä on edelleen. Viime viikolla kansain­vä­linen luotto­luo­ki­tus­yhtiö Standard & Poor’s vahvisti Suomen valtiolle parhaan mahdol­lisen luotto­luo­ki­tuksen, AAA. Vain 14 muuta maata on kanssamme samassa sarjassa. Viime­viik­koi­sessa lausun­nossa todettiin, että ?luokitus perustuu Suomen kilpai­lu­ky­kyiseen talouteen ja halli­tuksen järkevään talous­po­li­tiikkaan, jotka ovat pitäneet yllä vahvaa valtion­ta­loutta ja korkeaa hyvin­vointia.?

Mukana oli kuitenkin myös varoi­tuksen sana siitä, että pysyvämpi ja merkit­tä­vämpi julkisen talouden lipsu­minen johtaisi vielä tukevien pusku­ri­va­rojen rapau­tu­miseen. Jos vielä saman­ai­kai­sesti ikään­tyvän Suomen haasteisiin vastaa­minen ja raken­teel­liset uudis­tukset takkuai­sivat, vaarana olisi luoki­tuk­semme heiken­ty­minen.

Luotto­luo­ki­tuksen heiken­ty­minen johtaisi valtion velan­hoi­to­ku­lujen kasvuun ja olisi veron­mak­sajien rahojen heittä­mistä kankkulan kaivoon. Nuo jopa sadat miljoonat eurot olisivat väkisinkin pois jostakin paljon tärkeäm­mästä ? nimittäin hyvin­voin­ti­pal­ve­lujen rahoit­ta­mi­sesta.

On myös syytä muistaa, että Suomen valtion­ta­loutta kohtaan koettu luottamus heijastuu ? hyvässä ja pahassa ? myös yksityisen sektorin rahoi­tus­kus­tan­nuksiin.

Nuo ?kolme A:ta? eivät siis ole mikään merki­tyk­setön juttu. Edellisen laman aikana menetimme luotto­luo­ki­tus­tamme ja esimer­kiksi juuri Standard & Poor´sin kohdalla paluu takaisin ?parhaaseen A-ryhmään? vei peräti kymmenen vuotta. Luottamus ei olekaan mikään saavu­tetun edun kaltainen pysyvä olotila, vaan se edellyttää päämää­rä­tie­toista toimintaa.

Meidän tehtä­vämme on huolehtia siitä, että luottamus säilyy. Julkiset menot ja velka­taakka eivät saa kasvaa hallit­se­mat­to­miksi. Muussa tapauk­sessa Suomen talous­po­li­tiikan uskot­tavuus heikkenee ja velan­hoi­to­las­kumme kasvaa entisestään. Lainojen korothan nousevat joka tapauk­sessa talous­kasvun elpyessä.

Mitä uskottava talou­denpito sitten tarkoittaa? Ensin­näkin tarvit­semme kiirei­sesti raken­teel­lisia uudis­tuksia. Avaina­se­massa on työurien piden­tä­minen. Työelämää pitää pystyä kehit­tämään niin, että ihmiset pystyvät jäämään normaa­lissa eläkeiässä terveenä eläkkeelle ? ei ennen­ai­kai­sesti ja sairaana. Lisäksi tuotta­vuutta on paran­nettava ja byrokratiaa järkeis­tä­mällä siirrettävä euroja hallin­nosta palve­luihin.

Toisekseen tarvit­semme menomalttia ja verotu­lojen tarkis­ta­mista. Kuten lokakuussa tällä palstalla kirjoitin, ?talouden tasapai­not­ta­misen aika ei kuitenkaan ole vielä, vaan sitten kun kasvu alkaa ja työttömyys lähtee laskuun. Silloin on aika menotason hillit­se­mi­selle ja mahdol­li­sille verojen korotuk­sille?. Meidän on myös pidettävä kiinni paljon parja­tuista menoke­hyk­sistä. Kehyk­sistä luopu­minen olisi ulkomaa­il­malle ikävä ja pahim­millaan kalliiksi tuleva viesti siitä, että talous­ku­rimme on vaarassa rapautua.

Kolman­neksi tarvit­semme uuden kasvun eväitä. Lisää kasvu­yri­tyksiä, kannus­tavan ympäristön yrittää ja työllistää. Kasvua ei kuitenkaan synny viime päivinä esille noste­tuilla työn verotuksen kiris­tä­mis­pu­heilla, vaan siihen vaaditaan työntekoon kannus­ta­mista. Ahkeruu­desta ja eteenpäin pyrki­mi­sestä ei pidä sakottaa. Kun yhteinen kakku kasvaa, riittää siitä myös enemmän jaettavaa. Työmark­ki­noilla puolestaan tarvit­taisiin palkka­malttia. Nyt ei pidä syödä eväitä Suomen kilpai­lu­kyvyn palaut­ta­mi­selta, tulevalta talous­kas­vulta ja työlli­syyden paran­tu­mi­selta.

(Kirjoitus on julkaistu kolumnina Turun Sanomissa 1.12.2009).


Kokoomus.fi