Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Lisää vauh­tia puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin tuotan­toon

Lisää vauh­tia puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin tuotan­toon

Julkaistu:

Kokoo­mus haluaa nopeut­taa puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin tuotan­toa Euroo­pan turval­li­suu­den ja huol­to­var­muu­den takaa­mi­seksi sekä Ukrai­nan tuke­mi­sen jatka­mi­seksi.

Euroo­passa on pulaa puolus­tus­tar­vik­keista. Maat ovat tuke­neet Ukrai­naa suurella määrällä puolus­tus­ma­te­ri­aa­lia ja ne paik­kaa­vat nyt omia varas­to­jaan. Euroop­pa­lai­sen puolus­tus­teol­li­suu­den tuotan­toa on lisät­tävä Euroo­pan turval­li­suu­den ja huol­to­var­muu­den paran­ta­mi­seksi sekä Ukrai­nan tuke­mi­sen jatka­mi­seksi.

Tois­tai­seksi suurin Ukrai­nan yksit­täi­nen tukija on ollut Yhdys­val­lat. Vastuu Euroo­pan yhtei­sen turval­li­suu­den takaa­mi­seksi uudessa toimin­taym­pä­ris­tössä on kuiten­kin enene­vissä määrin Euroo­pan mailla itsel­lään. Euroo­pan ja Suomen puolus­tus­teol­li­suu­delle on annet­tava lisä­vauh­tia, jotta tuotan­toa voidaan kasvat­taa vastaa­maan tarpeita.

Kokoo­mus esit­tää:

1. Jatke­taan Ukrai­nan tuke­mista puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin avulla ja mahdol­lis­te­taan vienti suoraan tuot­ta­jilta, sitou­du­taan pitkä­jän­tei­siin ja enna­koi­viin osto­lu­pauk­siin teol­li­suu­delta.

2. Kohden­ne­taan EU:n yhtei­siä varoja nykyistä enem­män puolus­tus­han­kin­toi­hin.

3. Vahvis­te­taan suoma­lai­sen puolus­tus­teol­li­suu­den vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia ja ratkais­taan tuotan­non pullon­kau­lat.

1. Jatke­taan Ukrai­nan tuke­mista myös puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin avulla

Kokoo­mus haluaa, että Eurooppa antaa Ukrai­nalle kaiken mahdol­li­sen tuen poliit­ti­sesti, talou­del­li­sesti ja myös puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin muodossa. Ukrai­na­lai­set käyvät sotaa paitsi itse­näi­syy­tensä ja vapau­tensa puolesta myös koko euroop­pa­lai­sen elämän­ta­van ja yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­sen puolesta.

Ukrai­nan tuke­mi­nen on euroop­pa­lais­ten moraa­li­nen velvol­li­suus, mutta se on myös prag­maat­tista. On koko Euroo­pan turval­li­suu­den kannalta vält­tä­mä­töntä, että Ukraina voit­taa sodan. Lännen on tehtävä selväksi, ettei Venäjä voi sanella Euroo­pan turval­li­suus­jär­jes­tystä ja rajoit­taa suve­ree­nien valtioi­den itse­mää­rää­mi­soi­keutta.

Ukrai­nan suoran tuke­mi­sen lisäksi Suomen ja Euroo­pan on tehtävä kaik­kensa Venä­jän pakot­tei­den lisää­mi­seksi. On väärin, että hyök­käys­so­taa käyvä Venäjä ja länsi­maat käyvät edel­leen kaup­paa keske­nään ja että Venä­jän öljy­rah­dit kulke­vat yhä Suomen­lah­den kautta osta­jille.

Kokoo­mus esit­tää:

  •  Jatke­taan Ukrai­nan tuke­mista poliit­ti­sesti, talou­del­li­sesti ja puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin muodossa.
  •  Lisä­tään Venä­jään sekä erityi­sesti Puti­nin hallin­toon ja lähi­pii­riin kohdis­tu­via pakot­teita.
  • Mahdol­lis­te­taan valtio­neu­vos­ton päätök­sellä puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin toimit­ta­mi­nen suoraan valmis­ta­jalta Ukrai­naan. Valtion tulee kont­rol­loida tuki­pa­ket­teja, mutta suora vienti tehtailta Ukrai­naan vähen­täisi mahdol­li­sia viiveitä asei­den toimi­tuk­sissa.

2. Kohden­ne­taan EU:n yhtei­siä varoja puolus­tus­han­kin­toi­hin

Kokoo­mus haluaa vahvis­taa EU:n sitou­tu­mista euroop­pa­lais­ten puolus­tus­han­kin­to­jen toteut­ta­mi­seen.

Puolus­tus-, avaruus- ja ilmai­lusek­tori on Euroo­passa 230 miljar­din euron toimiala, joka työl­lis­tää lähes 900 000 ihmistä. Suomessa toimia­lan suuruus on kuiten­kin vain 2 miljar­dia ja suora työl­lis­tä­vyys noin 8000 henkeä, noin viiden­nes esimer­kiksi Ruot­siin verrat­tuna.

EU ryhtyi jo 28. helmi­kuuta käyt­tä­mään vuonna 2021 perus­tet­tua rahoi­tus­vä­li­nettä, Euroo­pan rauhan­ra­has­toa (EPF), tuke­maan asei­den toimit­ta­mista Ukrai­naan. Komis­sio hyväk­syi 19.7.2022 ehdo­tuk­sen asetuk­seksi, jolla perus­tet­ta­van EDIRPA-väli­neen tarkoi­tuk­sena on vahvis­taa Euroo­pan puolus­tus­teol­li­suutta yhteis­toi­min­nal­lis­ten hankin­to­jen avulla. Väli­neen on tarkoi­tus toimia lyhyen aika­vä­lin rahoi­tus­vä­li­neenä, jolla pyri­tään tuke­maan jäsen­val­tioi­den soti­las­va­ras­to­jen täyden­tä­mistä yhteis­han­kin­noilla.

Maalis­kuussa 2022 EU:n jäsen­maat sitou­tui­vat lisää­mään puolus­tus­me­no­jaan, tehos­ta­maan yhteis­työtä puolus­tus­hank­keissa, edis­tä­mään inno­voin­tia siviili- ja soti­la­sa­lan syner­gioi­den avulla sekä vahvis­ta­maan ja kehit­tä­mään EU:n puolus­tus­teol­li­suutta, pk-yrityk­set mukaan lukien. EU:n ja Naton jäsen­maat tule­vat kasvat­ta­maan lähi­vuo­sina puolus­tus­bud­jet­te­jaan tuntu­vasti.

Aloit­teet havain­nol­lis­ta­vat uutta työn­ja­koa EU:n ja Naton välillä, kun ne pyrki­vät puolus­ta­maan Euroop­paa. Nato keskit­tyy opera­tii­vi­seen ulot­tu­vuu­teen, kun taas EU luot­taa rahoi­tus- ja teol­li­suus­po­li­tiik­kaan. EU:n aloit­teet ovat terve­tul­leita, mutta, niissä on kuiten­kin yksi suuri käytän­nön heik­kous: niihin vara­tut varat eivät riitä vastaa­maan uuteen tilan­tee­seen.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Hyödyn­ne­tään EU:n olemassa olevien puolus­tus­ra­hoi­tusin­stru­ment­tien tarjoa­mat mahdol­li­suu­det suoma­lais­ten puolus­tusin­no­vaa­tioi­den vien­nissä ja kehit­tä­mi­sessä.
  • Vahvis­te­taan EU:n sitou­tu­mista euroop­pa­lai­sen puolus­tus­teol­li­suu­den rahoit­ta­mi­seen ja pystyt­tä­mi­seen luomalla unio­nille keski­pit­kän aika­vä­lin soti­laal­li­nen inves­toin­ti­suun­ni­telma. Tämä lisäisi selkeyttä ja ennus­tet­ta­vuutta EU:n puolus­tus­po­li­tiik­kaan, mutta antaisi myös vahvan päät­tä­väi­syy­den signaa­lin ulko­maa­il­malle, erityi­sesti Venä­jälle.
  • Kohden­ne­taan EU:n rahoi­tuk­sesta suurempi osa yhtei­sen puolus­tus­teol­li­suu­den kehit­tä­mi­seen ja Ukrai­nan aseis­ta­mi­seen luomalla uusi rahasto puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin hank­ki­mista varten.

3. Vahvis­te­taan suoma­lai­sen puolus­tus­teol­li­suu­den vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia

Kokoo­muk­sen haluaa vahvis­taa koti­mai­sen puolus­tus­teol­li­suu­den mahdol­li­suuk­sia menes­tyä euroop­pa­lai­sessa kilpai­lussa. Tule­vana Nato-maana Suomelle avau­tuu lukui­sia mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua mate­ri­aa­li­han­kin­to­jen kilpai­lu­tuk­siin. Kilpai­lu­ky­kyi­nen puolus­tus­teol­li­suus lisää Suomen uskot­ta­vuutta osana Euroo­pan ja Naton puolus­tus­jär­jes­tel­mää.

Suoma­lai­sella puolus­tus­teol­li­suu­della on erityistä osaa­mista liit­tyen mm. maa- ja meria­jo­neu­voi­hin, asejär­jes­tel­miin, ampu­ma­tar­vik­kei­siin, johta­mis­jär­jes­telmä- ja tilan­ne­ku­va­tek­niik­kaan, tieto­tur­vaan, fyysi­siin suoja­rat­kai­sui­hin ja järjes­tel­mien elin­kaa­ren hallin­nan palve­lui­hin. Nämä tuot­teet ja palve­lut hyödyn­tä­vät erilai­sia tekno­lo­gioita ja inno­vaa­tioita laajalla skaa­lalla.

Jotta suoma­lai­sen puolus­tus­teol­li­suus voi jatkos­sa­kin pärjätä kilpai­lussa, on Suomessa panos­tet­tava alan tutki­muk­seen, kehi­tyk­seen ja inno­vaa­tioi­hin, osaa­van työvoi­man riit­tä­vyy­teen sekä ylipäänsä kilpai­lu­ky­kyi­seen toimin­taym­pä­ris­töön esimer­kiksi vero­tuk­sen, lain­sää­dän­nön ja logis­tii­kan suhteen. Muun muassa vien­ti­lu­pa­käy­tän­tö­jen on oltava ajan tasalla.

Suurim­missa EU:n jäsen­maissa ja Yhdys­val­loissa puolus­tus­teol­li­suus on merkit­tävä työl­lis­täjä. Suurim­mat EU-maat ovat osta­neet puolus­tus­ma­te­ri­aa­lia tähän saakka lähinnä koti­maas­taan, mutta esimer­kiksi Saksassa puolus­tus­han­kin­to­jen taso tulee olemaan jatkossa niin suuri, että tähän ei ole enää mahdol­li­suutta. Monissa maissa ei ole omaa teol­li­suutta lain­kaan. Suoma­lai­selle puolus­tus­teol­li­suu­delle avau­tuu kasva­vat mark­ki­nat puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin vien­nissä.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Edis­te­tään puolus­tusin­no­vaa­tioi­den synty­mistä panos­ta­malla suoma­lai­sen puolus­tus­teol­li­suu­den tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan.
  • Sitou­du­taan pitkä­jän­tei­siin ja enna­koi­viin osto­lu­pauk­siin teol­li­suu­delta.
  • Suju­voi­te­taan Suomen puolus­tus­teol­li­suu­den tuot­tei­den vien­tiä muihin EU- ja Nato-maihin.
  • Vahvis­te­taan puolus­tus­teol­li­suu­den, puolus­tus­voi­mien ja Busi­ness Finlan­di­nyh­teis­työtä suoma­lai­sen puolus­tus­ma­te­ri­aa­lin vien­nin edis­tä­mi­seksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

28.9.2024

Kokoo­mus nimitti Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto on nimit­tä­nyt Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi. Hän on toimi­nut puolu­een hallin­to­pääl­lik­könä vuodesta 2012. Puolue­hal­li­tus hyväk­syi aiem­min lauan­taina myös useita henki­lö­vah­vis­tuk­sia

Skip to content