Toivakka ihmet­te­lee, miksi perus­pal­ve­lut ja tulon­siir­rot on asetettu viime päivien julki­sessa keskus­te­lussa vastak­kain. ?Viime halli­tus­kau­della perus­e­tui­suuk­sia pystyt­tiin nosta­maan ja lähes kaikki etuu­det on sidottu elin­kus­tan­nuk­sia seuraa­viin indek­sei­hin. Yhteensä edel­li­nen ja nykyi­nen halli­tus ovat korot­ta­neet kansa­lais­ten suoria tulon­siir­toja vuosi­ta­solla yhteensä yli 1 100 miljoo­nalla eurolla?, Toivakka sanoo.

?Suoma­lais­ten hyvin­vointi ei lisäänny kuiten­kaan pelkillä koro­tuk­silla sosi­aa­lie­tuuk­siin. Monelle perheelle on tärkeäm­pää saada esimer­kiksi kunnal­lista kotia­pua tarvit­taessa kuin muuta­man euron koro­tus lapsi­li­sään?, Toivakka jatkaa. Hänen mukaansa perus­pal­ve­lut ovat­kin olen­nai­nen osa sosi­aa­li­tur­vaa. ?Toimi­vat palve­lut lisää­vät kansa­lais­ten yhden­ver­tai­suutta ja ne muodos­ta­vat suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perus­tan. Pelk­kien tulon­siir­to­jen sijaan on katsot­tava koko­nai­suutta?, Toivakka sanoo.

Toiva­kan mukaan halli­tuk­sen tavoit­te­le­milla raken­teel­li­silla uudis­tuk­silla ja erityi­sesti kunta­uu­dis­tuk­sella on tarkoi­tus turvata jatkos­sa­kin palve­lui­den saata­vuus, kun väestö vanhe­nee ja huol­to­suhde heik­ke­nee. ?Vahvem­mat hartiat mahdol­lis­ta­vat palve­lui­den kehit­tä­mi­sen ja ammat­ti­tai­toi­sen johta­mi­sen. Samalla resurs­seja voidaan suun­nata hallin­nosta sinne, missä teke­viä käsi­pa­reja todella tarvi­taan?, Toivakka toteaa.

Toiva­kan mukaan erityi­sesti perhei­siin sekä lasten ja nuor­ten asemaan on panos­tet­tava. ?Varhai­nen puut­tu­mi­nen ei saa olla pelkkä fraasi, vaan siitä on tehtävä arkea kaikilla tasoilla. Usein lasten ja nuor­ten lisäksi apua tarvit­se­vat myös lasten vanhem­mat?, Toivakka sanoo.

Lisä­tie­toja:

Lenita Toivakka
p. 050 5122928

Lisää sisältöä samassa kategoriassa