Kokoomus.fi
Lehti: Kuntiin luotava palve­lu­mark­kinat

Lehti: Kuntiin luotava palve­lu­mark­kinat

Julkaistu: 14.10.08 Ohjelmatyö, Uutiset

Kokoo­muksen Yrittäjä-työryhmä julkisti tänään välira­port­tinsa, jossa keski­tytään erityi­sesti kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehit­tä­miseen. Työryhmän puheen­johtaja, kansan­edustaja, Suomen Yrittäjien puheen­johtaja Eero Lehti vaati tänään eduskun­nassa järjes­te­tyssä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa palve­lu­mark­ki­noiden luomista kuntiin.
Kansan­edustaja Eero Lehden raportti yrityk­sistä ja yrittä­jyy­destä

KUNTA JA YRITYS ? YHDESSÄ ENEMMÄN

1. Yritykset ja työpaik­kao­ma­va­raisuus vahvis­tavat kunnan toimin­ta­kykyä ja verotuloja

Kunnat ovat yhä enemmän vastuussa omasta talou­del­li­sesta selviy­ty­mi­sestään ja tuotta­miensa hyvin­voin­ti­pal­ve­lujen turvaa­mi­sesta asukkailleen. Tätä tehtävää helpottaa suuresti, jos paikka­kun­nalla on vilkas ja monipuo­linen yrity­selämä, joka tarjoaa sekä työpaikkoja että verotuloja, jotka kunnalla on vapaasti käytet­tä­vissään. Korkea työllisyys kasvattaa kunta­lai­silta kerät­täviä verotuloja ja paikal­lista ostovoimaa, ja luo näin uusia menes­tyksen edelly­tyksiä laajen­tu­valle yritystoiminnalle.Elinkeinoelämän kehit­tä­miseen ohjattuja varoja ei pidä nähdä vastak­kaisena palve­luihin panos­ta­mi­selle, sillä yritys­toi­minnan tuottamat verotulot ja sen luonteiset maksut tukevat kunta­laisten palve­lujen järjes­tä­mistä.

2. Toimiva elinkei­no­stra­tegia lisää yritys­toi­minnan vakautta ja kehitystä

Hyvä kunta ymmärtää liike-elämän tarpeita. Kunnan on tunnis­tettava elinkei­no­po­li­tii­kassaan omat vahvuusa­lu­eensa ja raken­nettava konkreet­tiset toimensa niiden mukai­sesti. Kunnan­val­tuuston hyväksymä elinkei­no­stra­tegia kertoo, miten kunta toimii pitkä­jän­tei­sesti yhteis­työssä elinkei­noe­lämän kanssa. Se on vakaa tahdo­nil­maisu ja lisää luottamusta.Kunnan yleisen tahto­tilan ja siihen liittyvän strategian on oltava uskot­tavia ja tavoit­teisiin pitää sitoutua, jotta pitkä­ai­kaiset inves­toinnit ja kehitys­pa­nokset olisivat yritys­toi­minnan kannalta perus­teltuja. Kunnan ylin johto, ml. virka­ko­neisto ja luotta­mus­hen­kilöt, heidän yhteis­työnsä ja suhde elinkei­noe­lämän tarpeisiin on tekijä, joka erottaa edelleenkin eri kuntia toisistaan. Strategian luomi­sessa tarvitaan suuri joukko vaikut­tajia eri aloilta.

3. Yritys­toi­minnan perus­e­del­ly­tysten on oltava kunnossa

Yrity­se­lämän toimin­tae­del­ly­tyksiin kuuluvat liiken­neyh­teydet, ammat­ti­tai­toinen ja monipuo­linen työvoima, sen edelleen koulut­ta­miseen tarvittava tarjonta sekä yritys­toi­minnan monipuo­liset neuvontapalvelut.Eri toimi­joiden hyvä yhteistyö takaa elävän yritys­toi­minnan. Siihen sisäl­tyvät kunnan toimi­joiden lisäksi myös valtion viran­omaiset, TEKES, Finnvera ja TE-keskukset, sijoi­tus­ra­hastot ja muut neuvon­ta­jär­jestöt, jopa korkea­kou­lu­laitos sekä vapaaehtoisneuvontapalvelut.Palvelujen saatavuus ohjaa yritysten sijoit­tu­mista, ja perus­pal­velut pitää olla läheltä saata­vissa. Näihin kuuluvat mm. majoitus, yritys­ju­ri­diikka, koulutus ja konsul­tointi, tieto­tek­niikka sekä paikal­linen media.

4. Uusien yritysten hankin­nassa kunnan yleisellä vetovoi­malla on merki­tystä

Kunnan imago ja tunnettuus valta­kunnan ja seudul­li­sella tasolla edesaut­tavat sen kykyä hankkia yrittäjiä ja työvoimaa alueelleen. Kunnan johdolla on tässä suuri rooli. Kunnassa jo sijait­sevien yritysten tarpeista on pidettävä huolta, mutta myös uusien yrittäjien hakeu­tu­minen kuntaan on olennaista, koska elinkei­noelämä uudistuu jatku­vasti. Ihmisten sitout­ta­minen asuin­kun­taansa ja työpaik­kaansa kulkevat käsi kädessä. Ammat­ti­tai­toinen työvoima, joka on sitou­tunut yritykseen ja paikka­kuntaan luo turval­li­suutta yritys­toi­minnan inves­toin­teihin.

5. Yritysten toiminta kunnassa alkaa suunni­tel­mal­li­sesta ja ennakoi­vasta maanhan­kin­nasta ja kaavoi­tuk­sesta

Monet elinkei­noe­lämän eritys­vaateet ? teolli­suuden, palve­lujen, kaupan, liikenteen ja raken­ta­misen näkökul­masta ? tulee ottaa kaavoi­tuk­sessa riittävän ajoissa huomioon. Kaavoi­tettuja, eri tarkoi­tuksiin sopivia alueita on kunnan syytä pitää valmiina usean vuoden tarvetta vastaa­vasti. Vasta myöhemmin tarpeen mukaan kaavoit­ta­minen voi estää inves­toinnit esimer­kiksi kaavoi­tukseen liittyvän valitus­riskin vuoksi. Kunnan on ennakoitava yrity­se­lämän tarpeet ja pidettävä huolta siitä, että kunnalla on eri tarkoi­tuksiin sopivaa maata omistuk­sessaan. Myös pienten yritysten sijoit­tu­minen on huomioitava, jotta turvataan lähipal­ve­lujen saatavuus.

6. Kuntiin on luotava palve­lu­mark­kinat

Kuntien keskit­ty­minen perus­teh­tä­viinsä auttaa tuotta­vuuden kasvat­ta­mi­sessa. Palvelut pitää järjestää ennak­ko­luu­lot­to­masti siten, miten ne tehok­kaimmin ja laaduk­kaimmin saadaan aikaan. Yksityis­tä­minen ja ulkois­ta­minen eivät sinällään ole vastaus, vaan avaina­se­massa on synnyttää toimivat markkinat, joilla sekä kunnan oma palve­lu­tuo­tanto että riittävä määrä yrityksiä voivat kilpailla. Kunnilla säilyy aina lopul­linen vastuu sekä palve­lujen saata­vuu­desta että laadusta. Markki­naeh­toi­sesti tuote­tuilla palve­luilla on mahdol­lisuus parantaa palve­lujen laatua, lisätä kunta­laisten vaihtoehtoja ja palve­lujen osuma­tark­kuutta sekä saada aikaan kustan­nus­säästöjä. Kuntien palvelut on tuotteis­tettava siten, että niin eri palve­luille kuin palve­lujen vaihtoeh­toi­selle järjes­tä­mis­ta­valle voidaan laskea hinta.Tämä helpottaa myös eri kuntien välistä yhteis­työtä palve­lu­tuo­tannon seudul­li­sessa työnjaossa.

7. ostopal­ve­luilla kunnat voivat parantaa palve­lujaan ja purkaa jonoja

Monet palvelut ovat ns. subjek­tii­visia oikeuksia, joiden saantiin kunnan asukkailla on kiistaton oikeus. Tämä on johtanut monien palve­luiden jonou­tu­miseen, ennen kaikkea tervey­den­huol­lossa. Yritykset ovat monesti kette­rämpiä toimin­nassaan kuin kunta, jolloin palve­lujen tarjonta on jousta­vampaa kuin täysin kunnal­li­sessa palve­lu­tuo­tan­nossa. Palve­luse­telin laajempi käyttö antaa kunta­lai­sille mahdol­li­suuden valita halua­mansa palve­lun­tar­joaja myös yksityi­seltä puolelta. Tämä purkaisi ruuhkia ja lisäisi kunta­laisten vaihtoehtoja sekä inves­tointien käyttö­as­tetta.

8. Kuntien hankinnat tärkeitä yritys­toi­min­nalle

Julkisten hankin­tojen arvo on yli 20 mrd. euroa vuosittain. Yrittä­jä­ky­selyn perus­teella kunnan hankin­ta­po­li­tiikka on yksi tärkeim­mistä, mutta valitet­ta­vasti yksi heikoimmin osatuista osa-alueista. Kuntien hankin­ta­po­li­tii­kalla on suuri vaikutus siihen, miten yritykset haluavat lähteä mukaan tarjoamaan ja kehit­tämään kunta­pal­ve­luita, sekä myös siihen, minkä­laiset yritykset ovat mukana kilpai­lussa kuntien hankin­noista. Kilpai­lu­tuk­sessa on olennaista edistää toimivien markki­noiden synty­mistä, jolloin tarjoajia on runsaasti ja kilpai­lu­ti­lanne aito. Kuntien hankin­noissa on kiinni­tettävä erityistä huomiota siihen, että myös pienet ja keski­suuret yritykset voivat osallistua kilpailuun. Liian isot ja harvoin toistuvat kilpai­lu­tukset johtavat pitkällä aikavä­lillä tarjoajien liial­liseen vähen­ty­miseen. Ostoja ei saa tehdä liian suurina kokonai­suuksina, ja osa- ja yhteis­tar­jousten tekeminen on mahdol­lis­tettava. Myös hankin­tojen pitkä­jän­tei­syyteen on kiinni­tettävä huomiota, ettei pieny­rit­täjän toimeentulo ole katkolla joka vuosi. Pieniä hankintoja ei tarvitse kilpai­luttaa lain mukai­sesti, mutta pienis­säkin hankin­noissa kilpai­lutus voi tuoda lisäarvoa ja auttaa paikal­lisia yrityksiä.

9. Byrokratian minimointi on parasta yritys­toi­minnan ymmär­tä­mistä

Erilaisten viran­omais­me­net­te­lyiden ennus­tet­tavuus ja käsit­te­ly­nopeus edesaut­tavat yritysten kiinnos­tusta kehittää toimintaa paikka­kun­nalla. Asiointia helpottaa yritysten kannalta ns. yhden luukun -periaate kunnan toimis­tossa. Sähköistä viestintää on käytettävä hyväksi lupiin, sopimuksiin ja kilpai­lu­tuksiin liitty­vässä asioin­nissa. Usein asioiden uudelleen järjestely riittää paremman toimin­taym­pä­ristön luomiseen. Kunnan oman toiminnan asiakas­läh­töinen virta­vii­vais­ta­minen on kilpai­lu­tekijä, jolla edistetään yritysten sijoit­tu­mista kuntaan.

10. Kunnal­liset kustan­nukset ovat merkit­tä­vässä asemassa yritysten kannat­ta­vuu­dessa

Yritysten tarvit­semiin tuotannon osate­ki­jöihin kuuluvat usein kunnan vastuulla olevat vesi, energia, jätemaksut, kiinteis­tövero ja liiken­ne­verkon kunto. Nämä kaikki muodos­tavat yhteisen kuluerän, jonka yritys­toi­minta joutuu siirtämään hintoihin. Tuottavuus ja kunnan tarjoaman infra­struk­tuurin kustan­nus­te­hokkuus ovat näin ollen tärkeitä niin kunnan itsensä kuin myös yritysten menes­ty­misen kannalta.

11. Verkos­toi­tu­minen ja seudul­linen yhteistyö auttavat kunnan ja yritysten menes­ty­mi­sessä Pienten kuntien kyky vastata edellä mainit­tuihin haasteisiin on usein riittä­mätön. Kunta­lii­tokset oikein toteu­tettuna lisäävät tuotta­vuutta ja paran­tavat alueen kilpai­lu­kykyä. Myös kuntien välinen järkevä yhteistyö ja työnjako erityis­teh­tä­vissä sekä edunval­vonta valtioon päin ovat olennaisia tekijöitä. Kunnan kyky pitää puoliaan ja vaikuttaa valtion päätök­sen­tekoon punnitaan esimer­kiksi valtion tekemissä päätök­sissä rauta­tie­lii­kenteen, kanta­tie­verkon, lento­lii­kenteen, vesireittien ja monien muiden inves­tointien sekä koulu­tuksen paino­tuk­sessa ja ajoituk­sessa.


Kuvat


Kokoomus.fi