Kulttuurialoille satsauksia budjettiriihestä: Av-tuotantokannustin ja lainauskorvaus
Julkaistu:
Hallitus päätti budjettiriihessä kahdesta merkittävästä panostuksesta kulttuurialoille. Audiovisuaalisten alojen tuotantokannustimella parannetaan elokuvien, dokumenttien, sarjojen ja animaatioiden tekemisen edellytyksiä Suomessa.
Kirjailijoiden, kääntäjien ja säveltäjien lainauskorvauksien korottaminen pohjoismaiselle tasolle antaa tekijöille oikeudenmukaisen korvauksen siitä, että nämä luovuttavat teoksensa yhteiskunnan käyttöön yleisissä kirjastoissa.
Audiovisuaalisten tuotantojen kannustin on tuottajalle maksettava 25 % hyvitys Suomessa toteutetun elokuvan, sarjan, dokumentin tai animaation hyväksyttävistä kustannuksista. Vastaava järjestelmä on käytössä 19 Euroopan maassa, mukaan lukien Norja ja Viro.
“Av-kannustimella houkutamme kansainvälisiä tuotantoja Suomeen ja kannustamme kotimaisiakin tuottajia toimimaan omassa maassa. Saamme lisää kulttuurialan toimintaa, osaamista, investointeja ja työtilaisuuksia kulttuurityöläisille”, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
“Audiovisuaalinen kulttuuri antaa katsojalle vahvoja elämyksiä. Av-ala on Suomessa suurin luovien alojen työllistäjä, ja kasvaa vahvasti koko Euroopassa. Kannustimen avulla Suomeen saadaan tuotantoja, jotka muuten jäisivät tekemättä tai menisivät muualle. Näitä on jopa 30 vuodessa. Meillä on Suomessa erinomaiset edellytykset elokuva-, draama- ynnä muulle tuotannolle, kuten luonnonkauniit maisemat, toimiva infrastruktuuri ja osaava henkilökunta”, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.
Elokuva- ja tv-tuotannoilla on merkittäviä taloudellisia kerrannaisvaikutuksia. Tuotantoyhtiöt ja alihankkijat muodostavat moniportaisia ketjuja, joissa taloudelliset vaikutukset yltävät laajalle vaatetuksesta rakentamiseen ja cateringista kuljetuspalveluihin. Tuotannot myös lisäävät alueellisten palvelujen kysyntää ja synnyttävät uuden liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia. Kuvauspaikoista voi syntyä jopa matkailukohteita.
Vuonna 2017 käyttöön otettavassa mallissa hyvityksiä voidaan maksaa 10 miljoonaa euroa vuodessa. Kannustinjärjestelmän riski on pieni: jos tuotantoja ei synny, hyvityksiä ei makseta. Kannustinta suunnitelleen työryhmän arvion mukaan tuotantojen lisääntyminen 10 miljoonalla eurolla tuottaisi valtiontalouteen 5 miljoonan euron nettohyödyn. 20 miljoonan euron lisäys tuottaisi valtiolle 14 miljoonan nettohyödyn. Kannustinta hallinnoi Innovaatiorahoituskeskus Tekes.
Hallitus esittää budjetissaan yleisten kirjastojen lainauskorvauksen nostamista pohjoismaiselle tasolle. Korvaus nousee 15,6 miljoonaan euroon nykyisestä 9,3 miljoonasta eurosta. Lainauskorvausta maksetaan tekijöille, joiden teoksia lainataan yleisistä kirjastoista.
“Lainauskorvauksen korottaminen on sivistysteko! Yleisten kirjastojen lainauskorvaus on kirjailijoiden, kääntäjien, kuvittajien ja säveltäjien ansaitsema korvaus siitä, että heidän teoksiaan lainataan. Kun tekijät luovuttavat teoksensa yhteiskunnan käyttöön kirjastoissa, on reilua, että maksamme näistä oikeudenmukaisen korvauksen”, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri.
“Lainauskorvauksella mahdollistetaan osaltaan tekijöiden mahdollisuutta elää omalla työllään. Esimerkiksi kirjailijoiden työ toimii pohjana luovan alan arvoketjuissa, joihin kuuluvat kustantamot, kirjapainot, jakelijat, kirjakaupat, kirjastot, kääntäjät, tv- ja elokuvatuottajat, teatterit ja niin edelleen. Lainauskorvausten korottaminen ja tekijöiden toimeentulon vahvistaminen turvaa näin luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä yhteiskunnassamme “, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.
Korvausoikeus koskee käytännössä painetussa muodossa olevien teosten tekijöitä ja äänitteillä olevien sävellysteosten tekijöitä. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä tekijänoikeuslain muutos, jonka seurauksena myös korkeakoulukirjastot ovat tulossa lainauskorvauksen piiriin.