Kreik­ka­lainen ahdinko – kokoomus.fi
MENU
Kreik­ka­lainen ahdinko

Kreik­ka­lainen ahdinko

Julkaistu: 04.05.2010 Uncategorized

Kreikka on ajanut itsensä varsi­naiseen ahdinkoon. Kreik­ka­laiset harjoit­tivat vastuu­tonta talous­po­li­tiikkaa ja sumut­tivat muuta Eurooppaa virheel­li­sillä tilas­toillaan talou­tensa tilasta vuosi­kausia. Nyt pää on tullut vetävän käteen. Suurin petos oli kuitenkin itsepetos. Virheel­listen tilas­tojen perus­teella Kreikka on ajanut itsensä kurimukseen.

Suoma­laisia ja muita euroop­pa­laisia pistää vihaksi kreik­ka­laisten toiminta. Minua paljon Kreikalle vihai­sempaa suoma­laista tuskin löytyy. ?Kärsikööt ilman apuamme!?, on luonnol­linen reaktio tilan­teeseen. Asia ei vain ole aivan näin yksin­ker­tainen. Euroa­lu­eella ja maail­man­ta­lou­dessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meidän on huoleh­dittava, että Kreikan toiminta vaikut­taisi mahdol­li­simman vähän meihin suoma­laisiin.

Kreikan lainan­saannin heikke­ne­minen uhkaa ajaa sen vararikkoon. Se estäisi Kreikan talouden terveh­ty­misen. Epävarmuus markki­noilla valtioiden lainot­ta­miseen uhkaa syöstä EU:n uuteen taantumaan. Se on estettävä. Suomen talous supistui viime vuonna maail­man­ta­louden seurauksena lähes 8 prosenttia. Hallitus elvytti valta­vasti ja työttö­myyden hallit­se­maton nousu saatiin estettyä. Suomella ei kuitenkaan ole enää varaa toiseen massii­viseen elvytys­pa­kettiin. Meidän on siis rajattava ongelmat Kreikkaan Suomen ja suoma­laisten työlli­syys­ke­hi­tyksen turvaa­mi­seksi.

Sovimme euroryhmän kokouk­sessa 110 miljardin euron laina­pa­ke­tista Kreikalle. Euromaiden osuus on 80 miljardia ja IMF:n osuus 30 miljardia. Suomen osuus on noin 1,5 miljardia. Kreikalle ei anneta rahaa. Kyseessä on laina. Kreikka joutuu maksamaan Suomelle kaksin­ker­taista korkoa verrattuna Suomen maksamaan korkoon. On tietenkin riski, että kaikkia lainat­tavia varoja ei saadakaan takaisin. Toisaalta ilman lainan­antoa, olisivat suoma­laisten eläkeyh­tiöiden Kreikan lainoihin sijoit­tamat eläke­varat hävinneet kuin tuhka tuuleen. Uusi taantuma taas voisi tarkoittaa uutta kymmenen miljardin euron aukkoa verotu­loissa. Tämäkin kuvastaa ojasta allikkoon tilan­net­tamme Kreikan kanssa.

Kreik­ka­laiset eivät pääse helpolla. Lainoi­tuksen ehtona Kreikan julkisen talouden menoja leikataan ja veroja korotetaan yhteensä n. 30 mrd. euroa neljän vuoden aikana. Palkkoja, eläkkeitä ja työttö­myys­turvaa leikataan. Eläkeikää nostetaan. Kreikka joutuu nyt kiris­tämään rajusti vyötään elettyään kuin pellossa vuosi­kaudet ja salail­tuaan sen kumppa­neiltaan. Suomi ja minä olemme edustaneet kovinta linjaa Kreikkaa kohtaan koko kriisin ajan.

Ankara talous­oh­jelma turvaa Kreikan kyvyn hoitaa lainansa. Tulemme seuraamaan haukkana sen toteu­tu­mista. Kreikan toimit­tamien tietojen sijaan sopeu­tus­pa­ketin toteu­tu­mista valvovat IMF, EKP ja komissio. Vasta kun nämä toteavat Kreikan toimineen lupaus­tensa mukai­sesti, seuraava laina­siivu on mahdol­lista maksaa. Muuten lainoitus loppuu. Koko laina­pottia ei siis anneta kerralla.

Suomen osallis­tu­mi­sesta laina­jär­jes­telyyn päättää eduskunta. Keskustelu tullee olemaan tiukkaa, niin kuin pitääkin. Jos joku on sitä mieltä, että Euroa­lueen ei pidä lainoittaa kreikkaa, pitää hänen kertoa, mitä hänen mielestään tapahtuu 19.5.2010,kun kreikan 8,5 mrd:n laina erääntyy, eikä Kreikka saa lainaa.

Kaikkien euromaiden, komission ja EKP:n yhteinen analyysi on se, että vaihtoehto Kreikan luotot­ta­mi­selle on karmeampi. Ei vain kreik­ka­lai­sille, vaan meille kaikille euroop­pa­lai­sille aivan siitä riippu­matta kuuluuko maa euroon vai ei. Vaikka tilanne kiukut­taakin, on tehtävä järke­västi päätöksiä, jotka turvaavat suoma­laiset työpaikat ja hyvin­voinnin. Siksi oman edun vaali­misen vuoksi kannattaa valita pienempi paha.
(Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 4.5.2010)


Kokoomus.fi