Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Koulu on oppi­mi­sen paikka: Kokoo­muk­sen koulu­tus­po­liit­ti­nen ohjelma 2023

Koulu on oppi­mi­sen paikka: Kokoo­muk­sen koulu­tus­po­liit­ti­nen ohjelma 2023

Julkaistu:

Kokoo­mus­lai­seen arvo­poh­jaan kuuluu vahvasti sivis­tys ja mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo. Sivis­tys on avain parem­paan tule­vai­suu­teen. Meille sivis­tys tarkoit­taa sitä, että jokai­sella on lähtö­koh­dis­taan riip­pu­mat­to­mat mahdol­li­suu­det kehit­tää itse­ään ja tavoi­tella unel­mi­aan läpi elämän. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo tarkoit­taa sitä, että jokai­nen saa tarpei­densa mukai­sesti tukea ja yhtä­läi­set mahdol­li­suu­det edetä.

Tässä ohjel­massa esit­te­lemme kokoo­mus­lai­sen näke­myk­sen koulu­tus­po­li­tii­kasta 2030-luvulle.

Toimin­taym­pä­ris­tön kuvaus

Suoma­lai­sen koulu­tus­jär­jes­tel­män vahvuus ovat korkeasti koulu­te­tut opet­ta­jat ja laaja peda­go­gi­nen vapaus toteut­taa opetusta. Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme on tuot­ta­nut erin­omai­sia oppi­mis­tu­lok­sia, lisän­nyt mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa sekä mahdol­lis­ta­nut maksut­to­man koulu­tuk­sen aina ylim­mälle tasolle asti.

Kuiten­kin ilmassa on huoles­tut­ta­via signaa­leja. Suoma­lais­ten oppi­mis­tu­lok­set ovat olleet PISA-tutki­mus­ten mukaan laskusuun­nassa vuodesta 2006 alkaen. Tämä on huoles­tut­tava kehi­tys­suunta, johon emme ole osan­neet puut­tua riit­tä­vällä tavalla. Koro­na­pan­de­mia osal­taan on lisän­nyt lasten ja nuor­ten oppi­mis- ja hyvin­voin­ti­va­jetta.

Jokai­sesta ikäluo­kasta noin 15 prosent­tia jää ilman toisen asteen tutkin­toa. Nuori­so­ba­ro­met­rin mukaan suurin syy keskeyt­tä­mi­seen on ollut väärä alan valinta. Kokoo­mus haluaa, että jokai­nen nuori saavut­taa vähin­tään toisen asteen tutkin­non.

Loka­kuussa 2022 julkais­tussa OECD-tutki­muk­sessa kävi ilmi, että suoma­lais­ten nuor­ten koulu­tus­taso on laske­nut keski­ta­son alapuo­lelle siinä, missä vuonna 2000 olimme OECD-maiden korkeim­pien joukossa.
Suomen haas­teena on myös kroo­ni­nen osaa­ja­pula. Meidän on nostet­tava osaa­mis­ta­soamme ja varmis­tet­tava, että jokai­nen suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkin­non ja entistä useampi nuori myös korkea-asteen tutkin­non.

Samaan aikaan kun meillä on pulaa osaa­vasta työvoi­masta, esimer­kiksi loka­kuussa 2022 oli 232 400 työtöntä työn­ha­ki­jaa. Jatku­van oppi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia on luotava ja varmis­tet­tava, että jokai­sella on mahdol­li­suus päivit­tää omaa osaa­mis­taan työl­lis­tyäk­seen.

Varmis­te­taan yhteis­kun­nan toimin­nan kannalta kriit­ti­sen osaa­mi­sen riit­tä­vyys esimer­kiksi huoleh­ti­malla koulu­tus­tar­jon­nasta ja sen laadusta.

Vuonna 2015 perus­o­pe­tuk­sen aloitti noin 62 000 lasta, syksyllä 2022 aloit­ta­jia oli 57 000, mutta 2028 koulu­pol­kunsa aloit­taa enää 42 000 lasta. Edessä on jyrkempi ja nopeampi pudo­tus kuin edel­li­sen 50 vuoden aikana on tapah­tu­nut (vuonna 1972 aloit­ta­jia oli 72 000). Myös työi­käi­sen väes­tön määrä vähe­nee koko maassa, mikä vaikut­taa aikuis­kou­lu­tuk­sen kysyn­tään.

Synty­vyy­den vähen­ty­mi­sen lisäksi oppi­lai­tos­ver­kon kehit­ty­mi­seen vaikut­taa opis­ke­lui­käi­sen väes­tön keskit­ty­mi­nen suurem­piin taaja­miin ja maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten oppi­lai­den ja opis­ke­li­joi­den osuu­den ja määrän kasvu. Tämä tarkoit­taa väis­tä­mättä muutok­sia koulu­tuk­sen järjes­tä­mis­verk­koon.

Moni­nais­tu­vat ongel­mat haas­ta­vat myös koulu­tus­jär­jes­tel­määmme. Nuor­ten ja nuor­ten aikuis­ten mielen­ter­vey­son­gel­mat ovat lisään­ty­neet 2000-luvun aikana. Niiden taus­talla on monia yhteis­kun­nassa tapah­tu­neita muutok­sia.

Ongel­mat ovat äärim­mil­lään näky­neet nuor­ten aikuis­ten siir­ty­mi­sessä työky­vyt­tö­myy­se­läk­keelle mielen­ter­veys­syistä. Tähän on kiin­ni­tetty yhteis­kun­nassa huomiota jo 2010-luvun alussa, mutta toimen­pi­teitä tilan­teen korjaa­mi­seksi on ollut vähän. Yhtenä vaikut­ta­vana teki­jänä on huoleh­tia riit­tä­västä opis­ke­li­joi­den sosi­aa­li­tur­vasta. Opis­ke­li­jat ovat moni­nai­nen joukko, joten sosi­aa­li­tur­van tulee tunnis­taa erilais­ten elämän­ti­lan­tei­den huomioi­mi­nen.

Suoma­lais­ten liik­ku­mat­to­muus maksaa arvioi­den mukaan 3,2 miljar­dia euroa. Lasten ja nuor­ten fyysi­sen aktii­vi­suu­den määrässä sekä toimin­ta­ky­vyssä tapah­tu­nei­den muutos­ten perus­teella on kannet­tava huolta väes­tön työ- ja toimin­ta­ky­vyn tule­vai­suu­desta. Tervey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­nen tulisi olla keskei­senä tavoit­teena läpi koulu­tus­jär­jes­tel­män. Liikun­nal­li­sen toimin­ta­kult­tuu­rin kehit­tä­mis­työtä tulee jatkaa eri koulu­tusas­teilla (Liik­kuva varhais­kas­va­tus-, Liik­kuva koulu- ja Liik­kuva opis­kelu -toiminta). Liikun­nalla on tärkeä osa oppi­mi­sen tuke­mi­sessa ja koulu­viih­ty­vyy­den paran­ta­mi­sessa.

On totta, että ongel­miin on osin pystytty puut­tu­maan esimer­kiksi määrä­ai­kai­silla hanke­ra­hoilla, joita on jaettu esimer­kiksi varhais­kas­va­tuk­sen sekä esi- ja perus­o­pe­tuk­sen laadun ja tasa-arvon vahvis­ta­mi­seen sekä amma­til­li­sen koulu­tuk­sen opet­ta­jien ja ohjaa­jien palk­kaa­mi­seen.

Koulu­tus­po­li­tiikka edel­lyt­tää tule­vana vuosi­kym­me­nenä enna­koi­ta­vuutta ja pitkä­jän­tei­syyttä. Tempoi­le­vaa poli­tiik­kaa tulee vält­tää ja jo tehty­jen uudis­tus­ten toimeen­pa­noon on edel­leen panos­tet­tava. Ennen kaik­kea koulu­tuk­sen järjes­tä­jät tarvit­se­vat työrau­haa ydin­teh­tä­viensä toteut­ta­mi­seen. Me Kokoo­muk­sessa olemme sitou­tu­neet tuomaan ratkai­suja tämän ajan haas­tei­siin.

1. VAIKUTTAVA VARHAISKASVATUS

Varhais­kas­va­tuk­sen tavoit­teena on edis­tää lapsen kasvua, kehi­tystä, terveyttä ja hyvin­voin­tia sekä tukea lapsen oppi­mi­sen edel­ly­tyk­siä ja koulu­tuk­sel­li­sen tasa-arvon toteu­tu­mista. Varhais­kas­va­tus on suun­ni­tel­mal­li­nen ja tavoit­teel­li­nen koko­nai­suus kasva­tuk­sesta, opetuk­sesta ja hoidosta, missä peda­go­giikka painot­tuu.

Osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen on onnis­tuttu nosta­maan viimeis­ten vuosien aikana, mutta osal­lis­tu­mi­sas­teen alueel­li­nen vaih­telu on suurta vaih­del­len noin 60–80 prosen­tin välillä. Laaja osal­lis­tu­mi­nen ja laadu­kas palve­lu­tar­jonta mahdol­lis­ta­vat myös vanhem­pien työs­sä­käyn­nin, mikä on työelä­män tasa-arvon kannalta keskeistä ja nykyi­sessä osaa­ja­pu­lassa vält­tä­mä­töntä. Erityistä huomiota on myös pyrit­tävä kiin­nit­tä­mään siihen, että maahan­muut­ta­ja­taus­tai­set lapset osal­lis­tui­si­vat yhä enem­män varhais­kas­va­tuk­seen.

Varhais­kas­va­tus on lapsen oppi­mi­sen ja yhden­ver­tai­suu­den kannalta merkit­tä­vää, mutta vain silloin, jos se on laadu­kasta. Keskei­siä laadun osate­ki­jöitä ovat henki­lös­tön ja lasten väli­nen suhde­luku sekä henki­lös­tön osaa­mis­taso, jotka mahdol­lis­ta­vat peda­go­gi­sen toimin­nan. Laadu­kas varhais­kas­va­tus edel­lyt­tää riit­tä­viä resurs­seja. Tämän takia varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvo­ra­hoi­tus on vakiin­nu­tet­tava.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut varhais­kas­va­tus­laissa asetet­tui­hin tavoit­tei­siin, jotta varhais­kas­va­tuk­sen laatua voidaan edel­leen paran­taa. Uuden lain myötä peda­go­giikka painot­tuu varhais­kas­va­tuk­sessa aiem­paa enem­män. Lain edel­lyt­tämä henki­lös­tön riit­tä­vyys varmis­te­taan koulu­tus­mää­riä nosta­malla sekä kehit­tä­mällä työolo­suh­teita.

Palve­luse­te­lin käyttö on yleis­ty­nyt viime vuosina ja noin 13 % lapsista osal­lis­tuu palve­luse­te­lillä järjes­tet­tyyn varhais­kas­va­tuk­seen. Palve­luse­te­liä säädel­lään sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon lain­sää­dän­nön kautta, vaikka varhais­kas­va­tus on jo pitkään ollut osa koulu­tus­jär­jes­tel­mää. Kunnat teke­vät hyvin erilai­sia ratkai­suja, mikä aset­taa perheet eriar­voi­seen asemaan. Palve­luse­te­lin kansal­li­nen sään­tely kaipaa uudis­ta­mista.

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set:

  • Noste­taan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta kohti Pohjois­maista tasoa. Tehdään toimen­pi­teitä, joilla entistä useampi maahan­muut­ta­ja­taus­tai­nen lapsi osal­lis­tuu varhais­kas­va­tuk­seen. Tavoi­tel­laan varhais­kas­va­tuk­sen maksut­to­muutta.
  • Varmis­te­taan työrauha varhais­kas­va­tuk­sessa ja järjes­tä­jien mahdol­li­suus toimeen­panna uuden varhais­kas­va­tus­lain tavoit­teet.
  • Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua vakiin­nut­ta­malla varhais­kas­va­tuk­sen laatu- ja tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sen määrä­ra­ha­taso.
  • Tuodaan lisää kiel­ten oppi­mista leikin keinoin varhais­kas­va­tuk­seen vahvis­ta­malla kieli­kyl­py­pe­da­go­gii­kan hyödyn­tä­mistä. 
  • Varhais­kas­va­tus­lain kelpoi­suus­vaa­ti­muk­sista pide­tään kiinni ja varmis­te­taan kehi­tys, jolla opet­ta­jien määrä saavut­taa lain mukai­set vaati­muk­set siir­ty­mä­ajan puit­teissa. 
  • Varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien aloi­tus­paik­koja noste­taan merkit­tä­västi, jotta varhais­kas­va­tus­lain tavoit­teet saavu­te­taan siir­ty­mä­ajan puit­teissa. Huomiota kiin­ni­te­tään erityi­sesti kasva­vien kaupun­ki­seu­tu­jen tarpee­seen.
  • Jo varhais­kas­va­tusa­lalla työs­ken­te­le­ville lisä­tään muun­to­kou­lu­tusta, jotta yhä useam­malla ammat­ti­lai­sella olisi mahdol­li­suus saavut­taa varhais­kas­va­tus­lain edel­lyt­tämä kelpoi­suus.
  • Uudis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen palve­luse­te­li­malli, jotta se turvaa nykyistä parem­min perhei­den valin­nan­va­pautta ja yhden­ver­tai­suutta. Samassa yhtey­dessä arvioi­daan myös lasten hoidon tukien toimi­vuutta (yksi­tyi­sen hoidon tuki, koti­hoi­don­tuki).
  • Yliopis­tol­li­nen harjoit­te­lu­mah­dol­li­suus tuodaan varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jao­pis­ke­li­joi­den käyt­töön. Mahdol­lis­te­taan yliopis­tol­lis­ten harjoit­te­lu­päi­vä­ko­tien perus­ta­mi­nen suoraan yliopis­ton yhtey­teen.

2. ESI- JA PERUSOPETUKSESTA VAHVEMPI ALKU KOULUPOLULLE

Oppi­mis­tu­lok­set ovat laske­neet jo vuodesta 2006 saakka. Tuoreen OECD:n rapor­tin mukaan Suomessa koulu­tus­ta­son lasku on jatku­nut ja olemme pudon­neet keski­kas­tiin. Perus­o­pe­tusta on kehi­tetty sirpa­le­mai­sesti hanke­ra­hoi­tuk­sella, mikä on uuvut­ta­nut niin hallin­non kuin opet­ta­jat.

Tule­vai­suu­dessa on keski­tyt­tävä perus­tai­to­jen ja -valmiuk­sien paran­ta­mi­seen ja siir­ryt­tävä vakaa­seen perus­ra­hoi­tuk­seen. Jokai­sella perus­kou­lun päät­tä­vällä nuorella on oltava riit­tä­vät perus­tie­dot ja -taidot toisen asteen opin­toi­hin. Jos perusta ei ole kunnossa, on siihen haas­ta­vam­paa myöhem­mässä vaiheessa puut­tua. Panos­te­taan perus­tai­to­jen oppi­mi­seen anta­malla lisää aikaa opet­ta­jille ja oppi­laille. Tämä tarkoit­taa enem­män opetusta ja oppi­lai­den kohtaa­mista arjessa. Opet­ta­jille, koulun­käyn­nin ohjaa­jille sekä muulle henki­lö­kun­nalle on turvat­tava työrauha, jotta he voivat keskit­tyä tärkeim­pään tehtä­väänsä – lasten ja nuor­ten opetuk­seen sekä kasvun ja kehi­tyk­sen tuke­mi­seen.

Kokoo­mus haluaa vakiin­nut­taa perus­o­pe­tuk­sen laadun ja tasa-arvon vahvis­ta­mi­seen tarkoi­te­tut määrä­ra­hat. Tällä vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua sekä tasoi­te­taan oppi­mi­se­roja.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että oppi­mi­sen tukea on tarjolla yksi­löl­li­sesti ja oppi­laan tarpeita vastaa­vasti. Tuen keino­va­li­koi­man on oltava laaja siten, että myös tarpeel­li­nen pien­ryh­mä­ope­tus on mahdol­lista.

Vieras­kie­lis­ten lasten määrän kasvu on huomioi­tava osana perus­o­pe­tuk­sen kehit­tä­mistä. Maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten lasten oppi­mis­mah­dol­li­suu­det varhais­kas­va­tuk­sesta aina korkeim­paan koulu­tuk­seen on varmis­tet­tava. S2 (suomi toisena kielenä ja kirjal­li­suus) opetuk­sen toimi­vuutta on arvioi­tava. Lisäksi tulisi mahdol­lis­taa valmis­ta­van opetuk­sen jatku­mi­nen kahteen vuoteen tilan­teessa, jossa se arvioi­daan tarpeel­li­seksi.

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set:

  • Toteu­te­taan kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus.
  • Vahvis­te­taan perus­o­pe­tuk­sen laatua vakiin­nut­ta­malla laatu- ja tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sen määrä­ra­ha­taso.
  • Perus­o­pe­tuk­sen alakou­lun opetuk­seen tuodaan enem­män aikaa perus­tai­to­jen oppi­mi­seen lisää­mällä vuosi­viik­ko­tun­teja 2–3 tunnilla. Näin lisä­tään annet­ta­vaa opetusta. Lisäyk­set jäte­tään toteu­tet­ta­vaksi paikal­li­sin päätök­sin.
  • Vahvis­tamme perus­o­pe­tusta ja annamme ”osaa­mis­ta­kuun”. Valta­kun­nal­li­sesti määri­tel­lään tiet­ty­jen taito­ta­so­jen yhden­mu­kai­set osaa­mi­sen arvioin­ti­kri­tee­rit ja varmis­te­taan perus­tai­to­jen vähim­mäis­ta­son osaa­mi­nen, mikä on edel­ly­tys perus­kou­lun päät­tä­mi­selle.
  • Jatke­taan kiel­ten opetuk­sen varhen­ta­mista yhden­ver­tai­sem­man kielen opetuk­sen mahdol­lis­ta­mi­seksi. Aloi­te­taan A2-kieli 3. vuosi­luo­kalta.
  • Uudis­te­taan kolmi­por­tai­nen tuki. Oppi­las olisi oikeu­tettu tukio­pe­tuk­seen, osa-aikai­seen ja kokoai­kai­seen tukeen. Sellai­sille lapsille ja nuorille, joilla on erityistä tarvetta pien­ryhmä- tai pien­luok­kao­pe­tuk­seen, tulee tämä mahdol­li­suus turvata ja näin antaa kaikille parhaat edel­ly­tyk­set sosi­aa­li­suu­den kehit­ty­mi­seen ja moti­voi­tu­nee­seen oppi­mi­seen. 
  • Jokai­sessa kunnassa toteu­te­taan jous­ta­vaa perus­o­pe­tusta, jotta kaikki saavut­ta­vat perus­kou­lussa riit­tä­vät tiedot ja taidot. Myös opin­nois­saan hyvin menes­ty­vien oppi­lai­den yksi­löl­li­set tarpeet on huomioi­tava.
  • Opin­to­jen aikaista ohjausta vahvis­te­taan siten, että oppi­laita kannus­te­taan erityi­sesti hakeu­tu­maan aloille, joihin heillä on moti­vaa­tiota ja opin­to­me­nes­tystä. Pure­taan suku­puo­lit­tu­neita ohjaus­käy­tän­teitä.
  • Laajen­ne­taan digi­taa­lis­ten ratkai­su­jen hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sia perus­o­pe­tuk­sessa esimer­kiksi valin­nais­ten ainei­den kuten harvi­nai­sem­pien kiel­ten opetuk­sessa.
  • Tule­vai­suu­den kunta on ennen kaik­kea sivis­tys­kunta. Varhais­kas­va­tuk­sen, esi- ja perus­o­pe­tuk­sen on jatkos­sa­kin säilyt­tävä kuntien laki­sää­tei­sinä tehtä­vinä. Siir­toa hyvin­voin­tia­lueille ei pidä tehdä.
  • Kunnille asete­taan koulu­tuk­sen laatuun ja saavu­tet­ta­vuu­teen sekä väes­tö­poh­jaan perus­tu­via kritee­rejä, kasva­tus- ja koulu­tus­pal­ve­lui­den laadun turvaa­mi­seksi. Monet kunnat eivät enää suoriudu riit­tä­vällä tavalla, eivätkä sivis­tyk­sel­li­set oikeu­det näin ollen toteudu yhden­ver­tai­sesti.
  • Oppi­las- ja opis­ke­lu­huol­to­laki uudis­te­taan koulu­jen ja oppi­lai­tos­ten arkea tuke­vaksi ja varmis­te­taan yhteis­työn toimi­vuus hyvin­voin­tia­luei­den kanssa. Varmis­te­taan lain­sää­dän­nöllä, että opis­ke­lu­huol­lon henki­löstö voi antaa oppi­laalle hänen tarvit­se­vansa hoidon. Opis­ke­lu­huol­lon siir­toa hyvin­voin­tia­lueille on arvioi­tava ja tarvit­taessa palau­tet­tava järjes­tä­mis­vas­tuu kunnille.

3. LUKION LAAJA-ALAISELLA YLEISSIVISTYKSELLÄ
KOHTI TULEVAISUUDEN HAASTEITA

Lukio­uu­dis­tus toteu­tet­tiin onnis­tu­neesti viime vaali­kau­della. Uudis­tuk­sen myötä opis­ke­li­joille säädet­tiin oikeus erityi­so­pe­tuk­seen. Lisäksi mahdol­lis­tet­tiin yliop­pi­las­ko­kei­den raja­ton uusi­mi­nen. Lukio­kou­lu­tuk­sen uudet opetus­suun­ni­tel­mat on otettu käyt­töön viime vuoden elokuussa.

Lukio­lais­ten hyvin­vointi on iso huole­naihe, sillä vuoden 2022 Lukio­lais­ba­ro­met­rin mukaan noin kolmas­osa opis­ke­li­joista kokee tarvit­se­vansa enem­män tukea opis­ke­luun. Jopa 62 prosent­tia lukio­lai­sista kokee, että opis­kelu on henki­sesti raskasta. Opetuk­seen ja suori­tus­ten arvioin­tiin ollaan silti hyvin tyyty­väi­siä.

Lukio­kou­lu­tuk­sessa on panos­tet­tava- opin­to­jen ohjauk­seen ja moniam­ma­til­li­seen tukeen siten, että kenen­kään koulu­tus ei keskey­tyisi, vaan oppi­las saa tarvit­se­mansa tuen siir­tyäk­seen koulu­po­lulla eteen­päin. Tukea on kohdis­tet­tava erityi­sesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen opetuk­sessa. Ennen kaik­kea tarvit­semme toimen­pi­teitä jo perus­kou­lun aikana, jotta perusta jatko-opin­noille on vahva.

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set:

  • Lukio­kou­lu­tusta kehi­te­tään omana koulu­tus­muo­to­naan keskit­tyen varmis­ta­maan jo tehty­jen uudis­tus­ten laadu­kas toteu­tu­mi­nen.
  • Varmis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen saavu­tet­ta­vuus kaik­kialla Suomessa. Uudis­te­taan lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­jär­jes­telmä. Korva­taan rahoi­tus­jär­jes­tel­mässä pien­ten lukioi­den lisä tuke­malla saavu­tet­ta­vuutta.
  • Lukio­lais­ten hyvin­voin­tia on tuet­tava, tukio­pe­tus kirjat­tava lakiin sekä varmis­tet­tava riit­tävä ohjaus, erityi­so­pe­tus ja opis­ke­lu­huolto.
  • Toteu­te­taan yliop­pi­las­tut­kin­non sisäl­löl­li­nen ja tekni­nen kehit­tä­mi­nen, joka sisäl­tää Abitti-koejär­jes­tel­män uudis­ta­mi­sen. Toteu­te­taan mahdol­li­suus korvata yksi yliop­pi­las­tut­kin­non koe suorit­ta­malla taito- tai taide­ai­neen lukio­diplomi, mitä voidaan jatkossa hyödyn­tää myös korkea­kou­lu­jen opis­ke­li­ja­va­lin­noissa.
  • Jatke­taan yliop­pi­las­tut­kin­non kehit­tä­mistä siten, että se mahdol­lis­taa korkea­kou­lui­hin pääsyn yhtenä merkit­tä­vänä väylänä.
  • Mahdol­lis­te­taan englan­nin­kie­li­sen yliop­pi­las­tut­kin­non suorit­ta­mi­nen.
  • Kehi­te­tään lukio­kou­lu­tuk­selle opis­ke­li­ja­pa­lau­te­jär­jes­telmä, jonka tulok­sia hyödyn­ne­tään lukio­kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mi­sessä.

4. KOHTI PAREMPAA AMMATILLISTA OSAAMISTA

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tavoit­teena on varmis­taa jokai­selle opis­ke­li­jalle riit­tä­vät amma­til­li­set ja sivis­tyk­sel­li­set valmiu­det siir­tyä opin­to­jen jälkeen työelä­mään. Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­milla lisät­tiin työpai­koilla tapah­tu­vaa oppi­mista ja varmis­tet­tiin opin­to­jen henki­lö­koh­tais­ta­mi­nen, jotta opis­ke­li­joi­den tarpeet voidaan huomioida parem­min.

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen haas­teena on riit­tä­vän ja laaduk­kaan opetuk­sen ja ohjauk­sen varmis­ta­mi­nen kaikille opis­ke­li­joille, jotta jokai­sella nuorella on mahdol­li­suus suorit­taa toisen asteen tutkinto. Toinen haaste on koulu­tuk­sen heikko vastaa­vuus työelä­män tarpei­siin. Amma­til­li­sen perus­tut­kin­non suorit­ta­neista useampi kuin joka kymme­nes jää valmis­tu­mi­sensa jälkeen työt­tö­mäksi. Aikui­sille suun­nattu amma­til­li­nen koulu­tus painot­tuu pitkä­kes­toi­seen perus­tut­kin­to­kou­lu­tuk­seen, mikä rajoit­taa koulu­tuk­seen osal­lis­tu­vien määrää.

Koulu­tuk­sen keskeyt­tä­mistä toisella asteella on vähen­net­tävä määrä­tie­toi­sesti. Jokai­sella toiselle asteelle tule­valla on oltava opis­ke­lun taidot, moti­vaa­tio ja koke­mus oman alan löytä­mi­sestä. Varmis­te­taan, että jokai­nen opis­ke­lija saa ansait­se­mansa ja lain edel­lyt­tä­mät henki­lö­koh­tai­set suun­ni­tel­mat. Tavoit­teena ei voi olla vähem­pää kuin se, että koko ikäluokka suorit­taa toisen asteen tutkin­non.

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set:

  • Varmis­te­taan riit­tä­vän opetuk­sen ja ohjauk­sen määrä opis­ke­li­joille amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa. Kannus­te­taan valmis­tu­neita opis­ke­li­joita hakeu­tu­maan myös korkea-asteen opin­toi­hin.
  • Turva­taan tukea tarvit­se­vien nuor­ten toisen asteen amma­til­li­nen koulu­tus amma­til­li­sissa erityi­sop­pi­lai­tok­sissa. Kirja­taan lain­sää­dän­töön oikeus erityis- ja tukio­pe­tuk­seen.
  • Arvioi­daan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­mää. Tavoit­teena on nykyistä selkeäm­min työelä­män tarpei­siin vastaava amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tarjonta. Kehi­te­tään rahoi­tus­jär­jes­tel­mää kannus­ta­maan koulu­tuk­sen järjes­tä­jiä varmis­ta­maan, että opis­ke­li­jat suorit­ta­vat tutkin­not sekä työl­lis­ty­vät tutkin­non suorit­ta­mi­sen jälkeen.
  • Jatke­taan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen kehit­tä­mistä osaa­mis­pe­rus­tai­suu­den pohjalta ja vahvassa yhteis­työssä työ- ja elin­kei­noe­lä­män kanssa. Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tavoit­teena tulee olla auttaa kohtaanto-ongel­man ratkai­sussa. Aloi­tus­paik­ka­jaon tulee vastata työelä­män tarpei­siin. 
  • Helpo­te­taan englan­nin­kie­lis­ten koulu­tus­ten järjes­tä­mis­lu­pien myön­tä­mistä. Kehi­te­tään polkuja kansain­vä­li­sestä koulu­tuk­sesta työelä­mään ja tuetaan suomen kielen oppi­mista sen aikana.
  • Avataan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen järjes­tä­jille mahdol­li­suu­den myydä tutkin­toon johta­vaa koulu­tusta mark­ki­noilla (tilaus­kou­lu­tus).
  • Lisä­tään työnan­ta­jien tietoi­suutta amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­min tuomista mahdol­li­suuk­sista kuten koulu­tus­so­pi­muk­sen käytöstä sekä oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen jous­ta­voit­ta­mi­sesta.

5. YLIOPISTOT RATKAISEMASSA AIKAMME SUURIA KYSYMYKSIÄ

Korkea­kou­lu­jär­jes­tel­mämme perus­tuu jatkos­sa­kin duaa­li­mal­liin eli yliopis­to­jen sekä ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen järjes­tä­mään koulu­tuk­seen. Molem­milla koulu­tus­muo­doilla on oma keskei­nen tehtä­vänsä osana koulu­tus­jär­jes­tel­määmme.

Yliopis­to­jen haas­teena on löytää uusia ratkai­suja aikamme suuriin kysy­myk­siin. Vihreä siir­tymä, luon­non moni­muo­toi­suu­den turvaa­mi­nen, digi­ta­li­saa­tio ja väes­tön muutos vaati­vat uuden­lai­sia ratkai­suja, joita on mahdo­tonta synnyt­tää ilman huip­pu­luo­kan tutki­musta.

Suoma­lais­ten yliopis­to­jen tehtä­vänä on maail­man kovim­man tiede­hui­pun tavoit­telu. Vain riit­tä­vän korkea­laa­tui­set, suuret ja unii­kit osaa­mis­kes­kit­ty­mät houkut­te­le­vat kansain­vä­li­siä inves­toin­teja ja kansain­vä­li­siä osaa­jia. Monet kilpai­li­ja­maamme ovat tehneet stra­te­gi­sen valin­nan korkea­laa­tui­siin osaa­mis­kes­kit­ty­miin tehtä­vistä panos­tuk­sista, ja kilpailu tieteen kentällä on kovaa. Näistä osaa­mis­kes­kit­ty­mistä uusin tieto, tutki­mus­tu­lok­set ja osaa­mi­nen leviä­vät koko yhteis­kun­taan. Suoma­lai­sen yliopis­to­ken­tän julki­nen resurs­sointi on nostet­tava vähin­tään pohjois­mais­ten verrok­kien tasolle sekä palat­tava selkei­den profii­lien raken­ta­mi­seen.

Yliopis­to­jen ja elin­kei­noe­lä­män välistä yhteis­työtä on vahvis­tet­tava. Työelä­män osaa­mis­tar­peet kasva­vat ja merkit­tä­vin kasvu­po­ten­ti­aali on kaik­kein tuot­ta­vim­missa työpai­koissa. Olemme sitou­tu­neita siihen, että vähin­tään puolet nuorista ikäluo­kista suorit­taisi korkea­kou­lu­tut­kin­non vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan suoma­lais­ten nuor­ten koulu­tus­taso polkee paikal­laan ja muissa teol­li­suus­maissa koulu­tus­taso nousee harp­pauk­sin. Ikäluok­kien piene­ne­mi­nen ei näy vielä korkea­kou­luissa, mutta työi­käi­sen väes­tön vähe­ne­mi­nen lisää tarvetta kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den määrän merkit­tä­vään lisää­mi­seen. Saman­ai­kai­sesti jatku­van oppi­mi­sen tarve jo työelä­mässä olevilla on suuressa kasvussa, mikä myös vaatii paljon yliopis­toilta.

Kokoo­mus on vahvasti sitou­tu­nut Korkea­kou­lu­tuk­sen ja tutki­muk­sen visio 2030 -työn tavoit­tei­siin niin korkea-asteen suorit­ta­nei­den nuor­ten aikuis­ten määrän kasvat­ta­mi­seen 50 prosent­tiin kuin TKI-rahoi­tuk­sen nostoon 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta. TKI-rahoi­tuk­sesta reilu puolet on tutki­mus­työtä, jota teke­mään tarvi­taan merkit­tävä määrä lisää osaa­jia. TKI-rahoi­tuk­sen tavoi­te­ta­son saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää merkit­tä­viä lisä­pa­nos­tuk­sia korkea­kou­luissa tapah­tu­vaan opetuk­seen niin tutkinto-opetuk­sessa kuin erilai­sissa jatku­van oppi­mi­sen muodoissa.

Lisäksi on muis­tet­tava, että opetuk­sen lisäys­ten ohella myös tutki­muk­seen on panos­tet­tava, sillä on entistä tärkeäm­pää, että kaikki opetus perus­tuu uusim­paan, tutkit­tuun tietoon, joka välit­tyy mahdol­li­sim­man nopeasti myös elin­kei­noe­lä­män käyt­töön.

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set:

  • Noste­taan nuor­ten ikäluok­kien koulu­tus­ta­soa helpot­ta­malla ilman opis­ke­lu­paik­kaa tai korkea­kou­lu­tut­kin­toa olevien pääse­mistä korkea­kou­lu­tuk­seen. Seura­taan sään­nöl­li­sesti koulu­tuk­sen laatua ja läpäi­syä sekä valmis­tu­nei­den työl­lis­ty­mistä.
  • Kasva­te­taan yliopis­to­jen aloi­tus­paik­ka­mää­riä pysy­vällä määrä­ra­halla, jotta etenemme kohti 2030 tavoi­tetta korkea-asteen koulu­tuk­sen suorit­ta­nei­den osalta.
  • Laajen­ne­taan tutkin­toa pienem­pien osaa­mis­ko­ko­nai­suuk­sien tarjon­taa.
  • Luodaan korkea­kou­luille talou­del­li­set kannus­teet kasvat­taa kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den määrää. Paran­ne­taan kv-opis­ke­li­joi­den valmiuk­sia ja mahdol­li­suuk­sia työl­lis­tyä Suomeen. 
  • Pääomi­te­taan yliopis­toja ja rahoi­te­taan uusia tutki­musin­fra­struk­tuu­reja valtion omai­suu­den myyn­ti­tuo­toilla.
  • Luodaan yliopis­toille kannus­teita jatku­van oppi­mi­sen tarjon­nan laajen­ta­mi­selle. Kootaan jatku­valle oppi­mi­selle riit­tävä rahoi­tus­pohja, joka koos­tuu julki­sista, oppi­joi­den omista ja työnan­ta­jien resurs­seista samalla lisä­ten mark­ki­na­läh­töi­syyttä ja pois­taen esteitä yksi­tyi­sen rahoi­tuk­sen kasvulle.
  • Tuetaan yliopis­to­jen profi­loi­tu­mista omille vahvuus­aloil­leen.
  • Enna­koi­daan valtion budje­tissa EU-ohjel­mien kansal­li­set omavas­tuu­ra­hoi­tus­ten tarpeet ja varmis­te­taan niin, että Suomi toimii aktii­vi­sena kump­pa­nina ja edel­lä­kä­vi­jänä vihreän ja digi­taa­li­sen siir­ty­män euroop­pa­lai­sessa toteu­tuk­sessa. Näin osal­taan voidaan vahvis­taa elin­kei­noe­lä­män kilpai­lu­ky­kyä.

6. VAIKUTTAVAMPAA AMMATTIKORKEAKOULUTUSTA

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen haas­teena on vastata työelä­män nopeasti uudis­tu­viin osaa­mis­tar­pei­siin, tukea yritys­ten uudis­tu­mista ja nostaa väes­tön osaa­mis- ja koulu­tus­ta­soa. Ammat­ti­kor­kea­kou­luilla on tärkeä rooli aluei­den elin­voi­man kehit­tä­jänä ja työ- ja elin­kei­noe­lä­män uudis­ta­jana.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja amma­til­li­sen koulu­tuk­sen väli­nen yhteys ei ole riit­tä­vän vahva. Työelä­mässä on valtava pula osaa­jista. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen tutkin­to­kou­lu­tuk­sella on tärkeä rooli väes­tön koulu­tus­ta­son nosta­mi­sessa, mutta akuut­tei­hin osaa­ja­tar­pei­siin vastaa­mi­seksi tarvi­taan nopeam­min vaikut­ta­via toimia. Kasvava maahan­muutto vaatii uusia toimia tuli­joi­den osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­seksi ja suoma­lai­sille työmark­ki­noille tarvit­ta­van osaa­mi­sen varmis­ta­mi­seksi.

Kokoo­mus on vahvasti sitou­tu­nut Korkea­kou­lu­tuk­sen ja tutki­muk­sen visio 2030 -työn tavoit­tei­siin. Olemme sitou­tu­neita niin TKI-rahoi­tuk­sen 4 prosen­tin BKT-tavoit­tee­seen kuin siihen, että vähin­tään puolet nuorista ikäluo­kista suorit­taisi korkea­kou­lu­tut­kin­non vuoteen 2030 mennessä. TKI-rahoi­tuk­sen tavoi­te­ta­son saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää merkit­tä­viä lisä­pa­nos­tuk­sia korkea­kou­luissa tapah­tu­vaan opetuk­seen niin tutkinto-opetuk­sessa kuin erilai­sissa jatku­van oppi­mi­sen muodoissa.

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set:

  • Noste­taan nuor­ten ikäluok­kien koulu­tus­ta­soa helpot­ta­malla ilman opis­ke­lu­paik­kaa olevien pääse­mistä korkea­kou­lu­tuk­seen. Seura­taan sään­nöl­li­sesti koulu­tuk­sen laatua ja läpäi­syä sekä valmis­tu­nei­den työl­lis­ty­mistä.
  • Kehi­te­tään ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen jatku­van oppi­mi­sen tarjon­taa vastaa­maan uusiin ja nouse­viin osaa­mis­tar­pei­siin.
  • Kasva­te­taan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ka­mää­riä pysy­vällä määrä­ra­halla, jotta etenemme kohti 2030 tavoi­tetta korkea-asteen koulu­tuk­sen suorit­ta­nei­den osalta.
  • Lisä­tään jatku­van oppi­mi­sen tarjon­nan mark­ki­na­läh­töi­syyttä ja pois­te­taan esteitä yksi­tyi­sen rahoi­tuk­sen kasvat­ta­mi­selta.
  • Pääomi­te­taan ammat­ti­kor­kea­kou­luja ja rahoi­te­taan uusia tutki­musin­fra­struk­tuu­reja valtion omai­suu­den myyn­ti­tuo­toilla.
  • Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen TKI-toimin­nalle luodaan enna­koi­ta­vat ja pysy­vät rahoi­tus­jär­jes­tel­mät.
  • Lisä­tään kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den määrää ja paran­ne­taan heidän valmiuk­si­aan työl­lis­tyä Suomeen.
  • Vahvis­te­taan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen roolia maahan­muut­ta­jien osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sessa ja osaa­mi­sen lisää­mi­sessä.

7. KORKEATASOINEN OPETTAJANKOULUTUS ON VAHVUUTEMME TULEVAISUUDESSAKIN

Suoma­lai­sen koulu­tus­jär­jes­tel­män ehdo­ton vahvuus on korkeasti koulu­te­tut opet­ta­jat. Viime aikoina on alka­nut esiin­tyä huoles­tut­ta­vaa kehi­tys­kul­kua sen suhteen, että yhä useampi opet­taja harkit­see alan­vaih­toa. Opetusa­lan veto- ja pito­voi­masta on syytä olla huolis­saan ja ottaa tilanne vaka­vasti.

Opet­ta­jien on voitava keskit­tyä perus­teh­tä­viinsä. Tämä edel­lyt­tää, että heitä ei kuor­mi­teta ylimää­räi­sillä hank­keilla tai liial­li­sella byro­kra­tialla. Koulu­tus­jär­jes­tel­män kehi­tys­työtä on tehtävä yhdessä opet­ta­jien kanssa.

Maail­man parhaille opet­ta­jille on annet­tava työrauha. Kokoo­mus haluaa varmis­taa, että opet­ta­jien kelpoi­suus­vaa­ti­muk­set säily­vät vähin­tään nyky­ta­solla. Lisäksi on jatket­tava viime kaudella käyn­nis­tet­tyä työtä opet­ta­jien perus- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mistä.

Kokoo­mus ehdo­tuk­set:

  • Opet­ta­jien kelpoi­suus­vaa­ti­muk­set säily­te­tään vähin­tään nyky­ta­solla. Pitkällä aika­vä­lillä varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan kelpoi­suu­den tulisi edel­lyt­tää kasva­tus­tie­teen mais­te­rin tutkin­toa.
  • Opet­ta­jan­kou­lu­tus­foo­ru­min toiminta vakiin­nu­te­taan. Opetusa­lan veto­voi­ma­te­ki­jät on selvi­tet­tävä valta­kun­nal­li­sesti, jotta voidaan tehdä toimen­pi­teitä alan houkut­te­le­vuu­den vahvis­ta­mi­seksi
  • Opet­ta­jien perus- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sen kehit­tä­mistä on määrä­tie­toi­sesti jatket­tava. Jokai­sella opet­ta­jalla on oltava mahdol­li­suus oman osaa­mi­sen päivit­tä­mi­seen ja kehit­tä­mi­seen läpi työuran. Sääde­tään laki­sää­tei­nen oikeus täyden­nys­kou­lu­tuk­seen
  • Paran­ne­taan suun­ni­tel­mal­li­sesti opetus­hen­ki­lös­tön digi­taa­lista osaa­mista tuke­malla opet­ta­jien perus- ja täyden­nys­kou­lu­tusta ml. digi­tu­tor­toi­minta niin, että opetus­hen­ki­löstö osaa hyödyn­tää digi­taa­li­sia ratkai­suja (ml. analy­tiik­ka­työ­ka­lut peda­go­gi­sesti järke­vällä tavalla huomioi­den uuden­lai­set tavat raken­taa yhtei­söl­li­syyttä.)

8. VAHVISTETAAN TAITEEN PERUSOPETUKSEN SAAVUTETTAVUUTTA

Taiteen perus­o­pe­tus on ensi­si­jai­sesti lapsille ja nuorille tarkoi­tet­tua tavoit­teel­lista ja tasolta toiselle etene­vää eri taitee­na­lo­jen opetusta. Taiteen perus­o­pe­tuk­sen tehtä­vänä on tarjota oppi­laille mahdol­li­suuk­sia opis­kella taidetta pitkä­jän­tei­sesti, päämää­rä­tie­toi­sesti ja omien kiin­nos­tuk­sen kohtei­den suun­tai­sesti.

Opetus kehit­tää taitee­na­lalle ominaista osaa­mista ja antaa valmiuk­sia hakeu­tua asian­omai­sen taitee­na­lan amma­til­li­seen ja korkea-asteen koulu­tuk­seen. Taiteen perus­o­pe­tus luo edel­ly­tyk­siä taiteen ja taide­kas­va­tuk­sen kehit­tä­mi­selle Suomessa. Taiteen perus­o­pe­tuk­sen tehtä­vää toteu­te­taan yhteis­työssä muiden taide­kas­va­tusta anta­vien oppi­lai­tos­ten ja taho­jen kanssa paikal­li­sesti, valta­kun­nal­li­sesti ja kansain­vä­li­sesti.

Taiteen perus­o­pe­tus on osa koulu­tus­jär­jes­tel­mää ja sitä ohja­taan oman lain­sää­dän­nön, opetus­suun­ni­tel­man perus­tei­den ja rahoi­tuk­sen kautta. Taiteen perus­o­pe­tusta voi järjes­tää kunta tai opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön järjes­tä­mis­lu­valla kuntayh­tymä, rekis­te­röity yhteisö tai säätiö. Opetet­ta­via taitee­na­loja on yhdek­sän: arkki­teh­tuuri, kuva­taide, käsi­työ, media­tai­teet, musiikki, sana­taide, sirkus­taide, teat­te­ri­taide ja tanssi.

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set:

  • Selvi­te­tään taiteen perus­o­pe­tusta sääte­le­vän lain uudis­ta­mis­tar­peet
  • Taiteen perus­o­pe­tuk­sen rahoi­tus turva­taan ja selvi­te­tään mahdol­li­suu­det lisätä järjes­tä­mis­lu­pia koulu­tuk­sen saavu­tet­ta­vuu­den paran­ta­mi­seksi
  • Tuetaan taiteen perus­o­pe­tuk­sen järjes­tä­jiä niiden laatu­työssä.

9. RATKAISUJA OSAAJAPULAAN

Suomen menes­ty­mi­sen edel­ly­tyk­senä on osaa­van työvoi­man saata­vuus ja työt­tö­mien määrän vähäi­syys. Väes­tön ikään­ty­mi­nen näkyy osaa­jien ja työvoi­man tarpeen heikossa kohtaan­nossa, joka jo jarrut­taa Suomen taloutta. Yrityk­sillä on rekry­toin­ti­haas­teita lähes kaikilla toimia­loilla ja kaikissa maakun­nissa.

Julkis­ten palve­lui­den osalta Laaduk­kai­den sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den sekä varhais­kas­va­tuk­sen saata­vuus on jo vaaran­tu­nut. Myös opetusa­laa uhkaa osaa­ja­pula. Koulu­tuk­seen perus­tu­via ammat­ti­suo­jia ja päte­vyys­vaa­ti­muk­sia tulee tarkas­tella kriit­ti­sesti ja arvioida tilan­teita yksi­löi­den osaa­mi­sen perus­teella. Haaste osaa­ja­pu­laan ei ole pelkäs­tään koulu­tus­po­liit­ti­nen kysy­mys, vaan laajempi eri poli­tii­kan lohkoja koskeva ongelma. 

Osaa­ja­pu­laan haetaan ratkai­suja myös vapaan sivis­tys­työn keinoin. Jatkos­sa­kin on tärkeää huoleh­tia vapaan sivis­tys­työn mahdol­li­suuk­sista toteut­taa tärkeää tehtä­väänsä kaik­kien saami­seksi koulu­tuk­sen pariin järjes­tä­mällä oppi­mis­val­miuk­sia ja elämän­hal­lin­taa paran­ta­via opin­toja, perus­tai­to­jen oppi­mista, maahan­muut­ta­ja­kou­lu­tusta ja vammais­ten koulu­tusta. Ratkai­su­jen löytä­mi­nen edel­lyt­tää poli­tiik­ka­sek­to­rei­den välistä yhteis­työtä sekä digi­ta­li­saa­tion hyödyn­tä­mistä.

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set:

  • Koulu­tus­mää­riä on työvoi­ma­pu­lasta kärsi­villä aloilla edel­leen kasva­tet­tava voimak­kaasti. Erilai­set muunto- ja täyden­nys­kou­lu­tus­väy­lät on hyödyn­net­tävä täysi­mää­räi­sesti. Lisäyk­sille on turvat­tava myös riit­tävä rahoi­tus.
  • Laajen­ne­taan Talent Boost –ohjel­maa laajem­maksi maahan­muutto-ohjel­maksi, jonka kautta korkea­kou­lut ja amma­til­li­nen koulu­tus tuke­vat työnan­ta­jia kansain­vä­li­sessä rekry­toin­nissa. Ohjel­man puit­teissa vahvis­te­taan Suomessa vaadit­ta­van ammat­ti­pä­te­vyy­den ja kansal­lis­kiel­ten koulu­tusta erityi­sesti työvoi­ma­pula-aloilla. Vaki­nais­te­taan projek­teissa kehi­te­tyt ulko­mailla koulu­tet­tu­jen sairaan­hoi­ta­jien päte­vöit­tä­mis­kou­lu­tus­ten toimin­ta­mal­lit osaksi ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen perus­toi­min­taa. Laajen­ne­taan päte­vöi­ty­mis­kou­lu­tuk­sia myös muille aloille.
  • Nopeu­te­taan ja kehi­te­tään enti­ses­tään kansain­vä­lis­ten osaa­jien lupa- ja aset­tu­mis­pro­ses­seja, jotta osaa­jat saadaan mahdol­li­sim­man suju­vasti Suomeen ja koulu­tuk­seen tai töihin. Lisäksi kehi­te­tään ulko­maa­lai­sen tunnis­ta­mi­seen liit­ty­viä käytän­teitä nykyistä laaja alai­sem­man etäasioin­nin mahdol­lis­ta­mi­seksi.
  • Osana ulko­mai­sen työvoi­man houkut­te­lua tuetaan perhei­den kotou­tu­mista lisää­mällä mahdol­li­suuk­sia englan­nin­kie­li­seen varhais­kas­va­tuk­seen, perus­o­pe­tuk­seen ja toisen asteen koulu­tuk­seen. Samalla tuetaan kieli- ja kult­tuu­ri­tie­toi­sen koulu­tuk­sen laajen­ta­mista myös lukio­kou­lu­tuk­sessa. 
  • Maahan muut­ta­vien ja jo muut­ta­nei­den suomen /​ ruot­sin kielen opet­ta­mi­nen vaatii remon­tin, joka ulot­tuu kaikille koulu­tusas­teille. Samalla on varmis­tet­tava, että kiel­ten­ope­tus integroi­tuu nykyistä parem­min työmark­ki­noille tai jatko-opin­toi­hin valmis­ta­vaan koulu­tuk­seen. 
  • Julki­sesti rahoi­te­tun jatku­van oppi­mi­sen tarjon­nan perus­tana ovat yliopis­tot, ammat­ti­kor­kea­kou­lut, amma­til­li­set oppi­lai­tok­set ja vapaan sivis­tys­työn toimi­jat, joiden koulu­tus­tar­jon­taa tulee ohjata aloille, joilla työl­li­syys on voima­kasta ja joita uhkaa työvoi­ma­pula. Työelä­män nopei­siin muutok­siin vastaa­mi­seksi tarvi­taan yhdessä työnan­ta­jien kanssa järjes­tet­tä­viä tutkin­toa lyhyem­piä koulu­tuk­sia. 
  • Hyödyn­ne­tään digi­ta­li­saa­tion ja teko­ä­lyn mahdol­li­suuk­sia koulu­tus­tar­pei­den enna­koin­nissa ja uusien aloi­tus­paik­ko­jen kohden­ta­mi­sessa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.3.2023

Sofia Vikman: Minna Canth lait­taisi perus­o­pe­tuk­sen kuntoon

Tänään 19.3. lipu­tamme Minna Cant­hin päivän eli tasa-arvon päivän kunniaksi. Canth on ensim­mäi­nen suoma­lai­nen nainen, joka sai oman lipu­tus­päi­vän. Canth

15.3.2023

Kokoo­muk­sen 15 keinoa koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­seen

Kokoo­mus haluaa lisätä keskus­te­lua suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tule­vai­suu­desta ja osaa­mis­ta­son kasvat­ta­mi­sesta. Puolue haluaa tuoda osaksi käytä­vää talous­kes­kus­te­lua osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen merki­tyk­sen.

14.3.2023

Kokoo­muk­sen, Kokoo­mus­opis­ke­li­joi­den ja Kokoo­mus­nuor­ten puheen­joh­ta­jat: koulu­tuk­sen rahoi­tus ja opis­ke­li­joi­den toimeen­tulo turvat­tava

Koulu­tus ja osaa­mi­nen on tule­vai­suu­den perusta. Suomen menes­tys on nojan­nut osaa­mis­pää­omaamme, ja sitä pääomaa me emme saa syödä. Kokoo­mus on

Skip to content