Koski­nen: Metsä­hak­keen käyt­töä lisää­mällä Suomen energia­oma­varaisuus kasvaa ja luodaan uusia työpaik­koja

Metsä­va­ro­jemme hyvä kasvu ja uusiu­tu­van ener­gian lisää­mis­ta­voit­teet luovat erin­omai­set edel­ly­tyk­set metsäe­ner­gian käytön lisää­mi­selle. Biovoi­ma­lai­tok­set ovat tässä avai­na­se­massa, sanoi maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teri Jari Koski­nen avates­saan Hämeen­ky­rön Voiman biovoi­ma­lai­tok­sen 9.10.

Metsä­hak­keen käyttö Suomessa on kasva­nut tasai­sesti koko 2000-luvun. Tavoit­teena on edel­leen käytön kaksin­ker­tais­ta­mi­nen vuoteen 2020 mennessä. Näin lisä­tään Suomen ener­giao­ma­va­rai­suutta ja vähen­ne­tään riip­pu­vuutta tuon­tie­ner­giasta. Tänä päivänä Suomi tuo kaksi kolmas­osaa käyt­tä­mäs­tään ener­giasta ulko­mailta; viime vuonna erilai­sia ener­gia­tuot­teita tuotiin 13,5 miljar­din euron arvosta.

Koski­nen muis­tut­taa, että biopolt­toai­nei­den ja biones­tei­den kysyntä tulee monin­ker­tais­tu­maan seuraa­vien kahden­kym­me­nen vuoden aikana ilmas­ton­muu­tosta hillit­täessä ja uusiu­tu­mat­to­mien luon­non­va­ro­jen ehtyessä.

- Tarve kehit­tää uusia, biomas­sa­poh­jai­sia tuot­teita kasvaa. Uusiu­tuva biomassa on ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen verrat­tuna fossii­li­siin raaka-ainei­siin. Kestä­vään metsä­ta­lou­teen pohjau­tu­van biomas­san hiili­neut­raa­lius on sekä tieteel­li­sesti perus­tel­ta­vissa että vält­tä­mä­tön mata­la­hii­li­seen tule­vai­suu­teen pyrit­täessä, hän sanoo.

Meidän tärkein luon­non­va­ramme ovat metsät. Minis­teri Koski­nen kannat­taa lämpi­mästi koti­mais­ten metsä­va­ro­jen hyödyn­tä­mistä niin puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den raaka-aineena kuin uusiu­tu­vana ener­giana. Näin luodaan työpaik­koja ja hyvin­voin­tia maahamme.

Maalis­kuussa 2011 tuli koko­nai­suu­des­saan voimaan laki uusiu­tu­villa ener­gia­läh­teillä tuote­tun sähkön tuotan­to­tuesta. Tuotan­to­tu­kea makse­taan voima­lai­tok­sille, jotka tuot­ta­vat metsä­hak­keesta sähköä sekä uusille tuuli­voi­ma­loille, biokaa­su­voi­ma­loille ja puuta käyt­tä­ville pien-chp-laitok­sille.

- Metsä­hak­keen tuki­jär­jes­telmä on toimi­nut enna­koi­dulla tavalla. Metsä­hak­keen käyttö on lisään­ty­nyt sähkön ja lämmön­tuo­tan­nossa ja metsä­hake on korvan­nut turpeen käyt­töä tavoit­tei­den mukai­sesti, sanoo Koski­nen.