Koskinen: Metsä­hakkeen käyttöä lisää­mällä Suomen energia­oma­varaisuus kasvaa ja luodaan uusia työpaikkoja

Metsä­va­ro­jemme hyvä kasvu ja uusiu­tuvan energian lisää­mis­ta­voitteet luovat erinomaiset edelly­tykset metsäe­nergian käytön lisää­mi­selle. Biovoi­ma­lai­tokset ovat tässä avaina­se­massa, sanoi maa- ja metsä­ta­lous­mi­nisteri Jari Koskinen avatessaan Hämeen­kyrön Voiman biovoi­ma­lai­toksen 9.10.

Metsä­hakkeen käyttö Suomessa on kasvanut tasai­sesti koko 2000-luvun. Tavoit­teena on edelleen käytön kaksin­ker­tais­ta­minen vuoteen 2020 mennessä. Näin lisätään Suomen energiao­ma­va­rai­suutta ja vähen­netään riippu­vuutta tuontie­ner­giasta. Tänä päivänä Suomi tuo kaksi kolmasosaa käyttä­mästään energiasta ulkomailta; viime vuonna erilaisia energia­tuot­teita tuotiin 13,5 miljardin euron arvosta.

Koskinen muistuttaa, että biopolt­toai­neiden ja biones­teiden kysyntä tulee monin­ker­tais­tumaan seuraavien kahden­kym­menen vuoden aikana ilmas­ton­muu­tosta hillit­täessä ja uusiu­tu­mat­tomien luonnon­va­rojen ehtyessä.

- Tarve kehittää uusia, biomas­sa­poh­jaisia tuotteita kasvaa. Uusiutuva biomassa on ympäris­töys­tä­väl­linen verrattuna fossii­lisiin raaka-aineisiin. Kestävään metsä­ta­louteen pohjau­tuvan biomassan hiili­neut­raalius on sekä tieteel­li­sesti perus­tel­ta­vissa että välttä­mätön matala­hii­liseen tulevai­suuteen pyrit­täessä, hän sanoo.

Meidän tärkein luonnon­va­ramme ovat metsät. Ministeri Koskinen kannattaa lämpi­mästi kotimaisten metsä­va­rojen hyödyn­tä­mistä niin puunja­los­tus­teol­li­suuden raaka-aineena kuin uusiu­tuvana energiana. Näin luodaan työpaikkoja ja hyvin­vointia maahamme.

Maalis­kuussa 2011 tuli kokonai­suu­dessaan voimaan laki uusiu­tu­villa energia­läh­teillä tuotetun sähkön tuotan­to­tuesta. Tuotan­to­tukea maksetaan voima­lai­tok­sille, jotka tuottavat metsä­hak­keesta sähköä sekä uusille tuuli­voi­ma­loille, biokaa­su­voi­ma­loille ja puuta käyttä­ville pien-chp-laitok­sille.

- Metsä­hakkeen tukijär­jes­telmä on toiminut ennakoi­dulla tavalla. Metsä­hakkeen käyttö on lisään­tynyt sähkön ja lämmön­tuo­tan­nossa ja metsähake on korvannut turpeen käyttöä tavoit­teiden mukai­sesti, sanoo Koskinen.