Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Ohjelmatyö / Korkea­kou­lu­kon­sor­tio - vapaa­eh­toista yhteis­työtä muodol­li­sessa orga­ni­saa­tiossa

Korkea­kou­lu­kon­sor­tio - vapaa­eh­toista yhteis­työtä muodol­li­sessa orga­ni­saa­tiossa

Julkaistu:

Korkea­kou­lu­kon­sor­tio on koulu­tuk­sessa, tutki­muk­sessa ja niihin liit­ty­vissä tuki­toi­min­noissa tehtä­vän yhteis­työn orga­ni­soi­mi­sen muoto. Konsor­tioon osal­lis­tu­mi­nen on vapaa­eh­toista ja sen tavoit­teet ja yhteis­työn osa-alueet määri­tel­lään kolle­gi­aa­li­sesti. Konsor­tio on jäsen­kor­kea­kou­luista eril­li­nen orga­ni­saa­tio, jonka muodos­ta­vat tyypil­li­sesti jäsen­kor­kea­kou­luja edus­tava toimiva johto ja hallinto, konsor­tion johtaja ja jäsen­kor­kea­kou­luista riip­pu­ma­ton konsor­tio­hen­ki­lö­kunta. Se on yleensä korkea­kou­luista eril­li­nen neut­raali toimin­taym­pä­ristö. Konsor­tion hallinto perus­tuu jaetun hallin­non peri­aat­teelle.

Konsor­tio on siis insti­tuu­tio, jolla on vakiin­tu­neet toimin­ta­muo­dot ja -peri­aat­teet, oma hallinto ja talous. Konsor­tion ideana on saavut­taa syner­giae­tuja yhdis­tä­mällä ja jaka­malla voima­va­roja. Niiden toimin­nassa on sekä pysy­viä että väliai­kai­sia toimin­nan muotoja. Moder­nit konsor­tiot ovat­kin korkea­kou­lu­läh­töi­siä resurs­sien­jaon, riskien­hal­lin­nan ja syner­giae­tu­jen instru­ment­teja. Konsor­tioi­hin liit­tyy ajatus talou­del­li­sen ja sisäl­löl­li­sen hyödyn yhteis­vai­ku­tuk­sesta. Yleensä konsor­tiot ovat yleis­hyö­dyl­li­siä ja voit­toa tuot­ta­mat­to­mia yhtiöitä. Konsor­tiolla on jäsen­kor­kea­kou­luista eril­li­nen juri­di­nen asema.

Konsor­tio on toimin­ta­muo­tona moni­muo­toi­nen; se voi olla monia­lai­nen tai profi­loi­tu­nut ja sen koko vaih­te­lee jäsen­kor­kea­kou­lu­jen luku­mää­rän mukaan. Yleensä profi­loi­tu­neissa konsor­tioissa jäsen­kor­kea­kou­lu­jen määrä on suuri (km. 15?30) ja monia­lai­sissa pieni (km. 5). Profi­loi­tu­neet konsor­tiot ovat yleensä keskit­ty­neet yhdelle yhteis­työn osa-alueelle esimer­kiksi yhtei­seen hankin­taan, kun taas monia­lais­ten konsor­tioi­den toimin­nassa yhteis­työn osa-alueita on useita ja ne katta­vat tuki­toi­min­not, opetuk­sen ja tutki­muk­sen. Yleensä profi­loi­tu­nei­den konsor­tioi­den toiminta on kustan­nus­te­ho­kasta, kun taas pien­ten ja monia­lais­ten konsor­tioi­den toimin­nassa riskit lisään­ty­vät ja hyödyt piene­ne­vät.

Profi­loi­tu­nei­den konsor­tioi­den toimin­nasta heijas­tuu verkos­to­pe­ri­aate, kun monia­lai­sissa konsor­tioissa toiminta perus­tuu tiiviim­pään yhteis­työ­hön. Monia­lai­nen konsor­tio edel­lyt­tää riit­tä­vää, muttei liian suurta, jäsen­kor­kea­kou­lu­jen määrää. Monia­lai­suus edel­lyt­tää konsor­tio-orga­ni­saa­tiolta ammat­ti­maista johta­mis- ja hallin­to­jär­jes­tel­mää. Suoma­lai­set konsor­tio­hank­keet ovat tunnus­mer­keil­tään monia­lai­sia konsor­tioita. Toisaalta monia­lai­sissa konsor­tioissa on tyypil­li­sesti enem­män kuin kaksi osal­lis­tu­vaa jäsen­kor­kea­kou­lua. Monia­lai­seen ja pieneen korkea­kou­lu­kon­sor­tioon voi liit­tyä myös riski, että vapaa­eh­toi­nen ja varsin löyhä yhteis­työ purkau­tuu tai tiivis­tyy inte­graa­tioksi, korkea­kou­lu­jen yhdis­ty­mi­seksi.

Konsor­tio­mal­lin keskei­senä haas­teena on se, että konsor­tio on yhteis­työ­mal­lina varsin herkkä epäon­nis­tu­mi­sille. Useat korkea­kou­lut ovat purka­neet yhteis­työ­so­pi­muk­sensa, sillä ne eivät ole pysty­neet saavut­ta­maan asetet­tuja tavoit­tei­taan, ne eivät ole pysty­neet yllä­pi­tä­mään konsor­tiota ja ne ovat olleet toimin­nas­saan tehot­to­mia. Konsor­tioi­hin liit­tyy­kin perus­tava para­doksi; usko että yhteis­työllä voidaan saavut­taa kustan­nus­sääs­töjä ja että jaka­malla resurs­seja voidaan saavut­taa enem­män. Usein konsor­tioi­den kustan­nuk­set ovat suurem­mat kuin talou­del­li­set tai sisäl­löl­li­set hyödyt.

Konsor­tio on myös varsin raskas toimin­ta­muoto löyhän yhteis­työn orga­ni­soi­mi­seksi, sillä konsor­tio edel­lyt­tää jäsen­kor­kea­kou­luista eril­listä orga­ni­saa­tiota, päätök­sen­te­koa ja hallin­toa. Se on samalla risti­rii­tai­nen tapa orga­ni­soida korkea­kou­lu­jen välistä yhteis­työtä, sillä yhtäältä konsor­tion tulisi olla jäsen­kor­kea­kou­luista auto­no­mi­nen insti­tuu­tio, mutta toisaalta koska konsor­tion hallin­toon, päätök­sen­te­koon ja rahoi­tuk­seen osal­lis­tu­vat jäsen­kor­kea­kou­lut, on konsor­tio käytän­nössä jäsen­kor­kea­kou­lu­jen toimin­nan jatkumo. Se on siis vapaa­eh­toi­nen ja maltil­li­nen yhteis­työn muoto muodol­li­sessa ja hallin­nol­taan raskaassa orga­ni­saa­tiossa.

Jarkko Tirro­nen, YTT
tutkija, Kuopion yliopisto
Kirjoit­taja on puolue­po­liit­ti­sesti sitou­tu­ma­ton


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.6.2024

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen vastuu­hen­ki­löt kaudelle 2024-2026 valittu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 14.6.2024 valin­nut kokoo­muk­sen ohjel­ma­työn verkos­toille vastuu­hen­ki­löt. Verkos­to­jen jäse­nyys on avointa kaikille puolu­een jäse­nille. Verkos­toi­hin pääsee liit­ty­mään

25.3.2024

Vastuu­hen­ki­lö­haku verkos­toi­hin on avattu

Kokoo­muk­sen verkos­tot asete­taan kahdeksi vuodeksi kerral­laan, ja samalla niille vali­taan kaksi­vuo­tis­kau­deksi puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit. Verkos­to­jen vastuu­hen­ki­lö­haku on auki 15.5. saakka.

1.3.2023

Nyt on oikea aika pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Kokoo­muk­sen ehdo­tuk­set sosi­aali-, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seksi Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Me

Skip to content