Korkea­kou­lu­kon­sortio - vapaa­eh­toista yhteis­työtä muodol­li­sessa organi­saa­tiossa – kokoomus.fi
MENU
Korkea­kou­lu­kon­sortio - vapaa­eh­toista yhteis­työtä muodol­li­sessa organi­saa­tiossa

Korkea­kou­lu­kon­sortio - vapaa­eh­toista yhteis­työtä muodol­li­sessa organi­saa­tiossa

Julkaistu: 15.09.2006 Ohjelmatyö

Korkea­kou­lu­kon­sortio on koulu­tuk­sessa, tutki­muk­sessa ja niihin liitty­vissä tukitoi­min­noissa tehtävän yhteistyön organi­soi­misen muoto. Konsor­tioon osallis­tu­minen on vapaa­eh­toista ja sen tavoitteet ja yhteistyön osa-alueet määri­tellään kolle­gi­aa­li­sesti. Konsortio on jäsen­kor­kea­kou­luista erillinen organi­saatio, jonka muodos­tavat tyypil­li­sesti jäsen­kor­kea­kouluja edustava toimiva johto ja hallinto, konsortion johtaja ja jäsen­kor­kea­kou­luista riippu­maton konsor­tio­hen­ki­lö­kunta. Se on yleensä korkea­kou­luista erillinen neutraali toimin­taym­pä­ristö. Konsortion hallinto perustuu jaetun hallinnon periaat­teelle.

Konsortio on siis insti­tuutio, jolla on vakiin­tuneet toimin­ta­muodot ja -periaatteet, oma hallinto ja talous. Konsortion ideana on saavuttaa syner­giaetuja yhdis­tä­mällä ja jakamalla voima­varoja. Niiden toimin­nassa on sekä pysyviä että väliai­kaisia toiminnan muotoja. Modernit konsortiot ovatkin korkea­kou­lu­läh­töisiä resurs­sienjaon, riskien­hal­linnan ja syner­giae­tujen instru­mentteja. Konsor­tioihin liittyy ajatus talou­del­lisen ja sisäl­löl­lisen hyödyn yhteis­vai­ku­tuk­sesta. Yleensä konsortiot ovat yleis­hyö­dyl­lisiä ja voittoa tuotta­mat­tomia yhtiöitä. Konsor­tiolla on jäsen­kor­kea­kou­luista erillinen juridinen asema.

Konsortio on toimin­ta­muotona monimuo­toinen; se voi olla monia­lainen tai profi­loi­tunut ja sen koko vaihtelee jäsen­kor­kea­kou­lujen lukumäärän mukaan. Yleensä profi­loi­tu­neissa konsor­tioissa jäsen­kor­kea­kou­lujen määrä on suuri (km. 15?30) ja monia­lai­sissa pieni (km. 5). Profi­loi­tuneet konsortiot ovat yleensä keskit­tyneet yhdelle yhteistyön osa-alueelle esimer­kiksi yhteiseen hankintaan, kun taas monia­laisten konsor­tioiden toimin­nassa yhteistyön osa-alueita on useita ja ne kattavat tukitoi­minnot, opetuksen ja tutki­muksen. Yleensä profi­loi­tu­neiden konsor­tioiden toiminta on kustan­nus­te­ho­kasta, kun taas pienten ja monia­laisten konsor­tioiden toimin­nassa riskit lisään­tyvät ja hyödyt piene­nevät.

Profi­loi­tu­neiden konsor­tioiden toimin­nasta heijastuu verkos­to­pe­riaate, kun monia­lai­sissa konsor­tioissa toiminta perustuu tiiviimpään yhteis­työhön. Monia­lainen konsortio edellyttää riittävää, muttei liian suurta, jäsen­kor­kea­kou­lujen määrää. Monia­laisuus edellyttää konsortio-organi­saa­tiolta ammat­ti­maista johtamis- ja hallin­to­jär­jes­telmää. Suoma­laiset konsor­tio­hankkeet ovat tunnus­mer­keiltään monia­laisia konsor­tioita. Toisaalta monia­lai­sissa konsor­tioissa on tyypil­li­sesti enemmän kuin kaksi osallis­tuvaa jäsen­kor­kea­koulua. Monia­laiseen ja pieneen korkea­kou­lu­kon­sor­tioon voi liittyä myös riski, että vapaa­eh­toinen ja varsin löyhä yhteistyö purkautuu tai tiivistyy integraa­tioksi, korkea­kou­lujen yhdis­ty­mi­seksi.

Konsor­tio­mallin keskeisenä haasteena on se, että konsortio on yhteis­työ­mallina varsin herkkä epäon­nis­tu­mi­sille. Useat korkea­koulut ovat purkaneet yhteis­työ­so­pi­muk­sensa, sillä ne eivät ole pystyneet saavut­tamaan asetettuja tavoit­teitaan, ne eivät ole pystyneet ylläpi­tämään konsor­tiota ja ne ovat olleet toimin­nassaan tehot­tomia. Konsor­tioihin liittyykin perustava paradoksi; usko että yhteis­työllä voidaan saavuttaa kustan­nus­säästöjä ja että jakamalla resursseja voidaan saavuttaa enemmän. Usein konsor­tioiden kustan­nukset ovat suuremmat kuin talou­del­liset tai sisäl­löl­liset hyödyt.

Konsortio on myös varsin raskas toimin­ta­muoto löyhän yhteistyön organi­soi­mi­seksi, sillä konsortio edellyttää jäsen­kor­kea­kou­luista erillistä organi­saa­tiota, päätök­sen­tekoa ja hallintoa. Se on samalla risti­rii­tainen tapa organi­soida korkea­kou­lujen välistä yhteis­työtä, sillä yhtäältä konsortion tulisi olla jäsen­kor­kea­kou­luista autono­minen insti­tuutio, mutta toisaalta koska konsortion hallintoon, päätök­sen­tekoon ja rahoi­tukseen osallis­tuvat jäsen­kor­kea­koulut, on konsortio käytän­nössä jäsen­kor­kea­kou­lujen toiminnan jatkumo. Se on siis vapaa­eh­toinen ja maltil­linen yhteistyön muoto muodol­li­sessa ja hallin­noltaan raskaassa organi­saa­tiossa.

Jarkko Tirronen, YTT
tutkija, Kuopion yliopisto
Kirjoittaja on puolue­po­liit­ti­sesti sitou­tu­maton


Kuvat


Kokoomus.fi