Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoomus­naisten Toivakka: Lapsen asemaa perhe­väki­valta­tilanteissa paran­net­tava

Kokoomus­naisten Toivakka: Lapsen asemaa perhe­väki­valta­tilanteissa paran­net­tava

Julkaistu:

Kokoo­mus­nais­ten puheen­joh­taja, kansan­edus­taja Lenita Toivakka haluaa paran­taa lasten saamaa tukea ja palve­luita perhe­vä­ki­val­ta­ti­lan­teissa. Toivakka jätti eilen 5.9.2012 edus­kun­nassa asiasta kirjal­li­sen kysy­myk­sen halli­tuk­selle vastat­ta­vaksi. Toivakka muis­tut­taa, että perhe­vä­ki­val­ta­ti­lan­teessa myös lapsi on aina uhri, vaikka väki­valta ei olisi suora­nai­sesti kohdis­tu­nut häneen.

?Lapsuu­dessa koetulla väki­val­lalla on suoria ja pitkä­kes­toi­sia vaiku­tuk­sia aikui­siän mielen­ter­vey­teen ja hyvin­voin­tiin. Tervey­del­lis­ten ja sosi­aa­lis­ten hait­to­jen lisäksi perheessä koettu väki­valta vaikut­taa koko yhteis­kun­nan toimi­vuu­teen,? sanoo Toivakka.

Toivakka huomaut­taa, että suoma­lai­nen lain­sää­däntö ei vielä tunnista väki­val­taa koke­nutta lasta uhriksi. Ilman viral­lista uhrin asemaa lapsen koke­muk­set helpom­min sivuu­te­taan eikä lapsella ole esimer­kiksi oikeutta hakea korvauk­sia koke­mas­taan väki­val­lasta. Esimer­kiksi Ruot­sissa laki rikok­sen uhrien korvauk­sista määrit­te­lee myös lapsen uhriksi. Toivakka muis­tut­taa, että viral­lista uhrin asemaa ja korvausoi­keutta tärkeäm­pää on kuiten­kin riit­tävä lapsille suun­nattu tuki.

?Lasten­suo­je­lussa perhe­vä­ki­val­taa käsi­tel­lään usein pari­suh­deon­gel­mana tai päih­deon­gel­mana. Perhe­vä­ki­valta vaikut­taa kuiten­kin kaik­kiin lähei­siin, erityi­sesti lapsiin, jotka tarvit­se­vat tukea kotona tapah­tu­vien vaikei­den asioi­den käsit­te­lyyn. Perus­läh­tö­kohta on se, että jokai­sella on turval­lista kotona. Turval­li­suu­den järk­ky­mi­sellä on aina seurauk­sia lapsen kasvuun ja hyvin­voin­tiin,? Toivakka sanoo.

Lisä­tie­toja:

Lenita Toivakka, puheen­joh­taja
050-5122928

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.5.2025

Liik­ku­mat­to­muus maksaa miljar­deja – näin panos­tamme liikun­nal­li­seen elämään 

Suurin osa suoma­lai­sista ei liiku tervey­tensä kannalta riit­tä­västi ja liik­ku­mat­to­muus on nous­sut yhdeksi Suomen vaka­vim­mista tervey­son­gel­mista. Istumme liikaa, liikumme liian

9.4.2025

Kunta­vaa­lit ovat liikun­ta­vaa­lit

Kunnissa pääte­tään monista arki­lii­kun­taan, luon­nossa liik­ku­mi­seen ja urhei­luun liit­ty­vistä asioista. Esimer­kiksi kävely- ja pyöräi­ly­tiet, eri lajien urhei­lu­pai­kat, liikunta koulu­päi­vissä ja

27.2.2025

Jukka Kopra: Suomen vahva oma puolus­tus on kaiken perusta

Viime vuodet ovat osoit­ta­neet, ettei Suomen turval­li­suus ole itses­tään­sel­vyys. Auto­ri­taa­ri­set valtiot ovat kasva­neet merkit­tä­viksi uhka­te­ki­jöiksi kansain­vä­li­sessä ympä­ris­tössä. Joiden­kin valtioi­den pyrki­mys maail­man­jär­jes­tyk­sen

Skip to content