Kokoo­muk­sen euro­par­la­men­taa­ri­kot Petri Sarva­maa, Sirpa Pieti­käi­nen ja Henna Virk­ku­nen esit­tä­vät huolensa tuoreista tiedoista, joiden mukaan neuvos­ton puheen­joh­ta­ja­maa Saksa on valmis teke­mään uusia kompro­mis­seja oikeus­val­tio­me­ka­nis­mista saavut­taak­seen sovun EU:n elvy­tys­pa­ke­tista.

Elvy­tys­pa­ke­tin hyväk­syntä viiväs­tyi, kun Unkari ja Puola käyt­ti­vät veto-oikeut­taan, sillä elvy­tys­pa­ketti on sidottu oikeus­val­tio­me­ka­nis­min hyväk­syn­tään. Kokoo­mus­mep­pien mukaan jäsen­mai­den neuvos­ton ja Suomen ei tule taipua Unka­rin ja Puolan kiris­tyk­seen ja uhkai­luun.

Uhkana on, että moni­vuo­ti­nen rahoi­tus­ke­hys (MFF), sopi­mus EU:n omista varoista (OR) ja elvy­tys­ra­hasto (RRF) pyri­tään hyväk­sy­mään koko­nai­suu­tena ilman oikeus­val­tio­eh­dol­li­suutta, jotta Unkari ja Puola saadaan mukaan rahoi­tus­so­puun. Mikäli päätöstä ei saada tehtyä Saksan puheen­joh­ta­juus­kau­den aikana, ei siihen tulla palaa­maan pitkään aikaan.

“Oikeus­val­tio­eh­dol­li­suu­den aset­ta­mi­nen EU:n budjet­tiin on ollut sekä kokoo­muk­sen että Suomen halli­tuk­sen vahva tavoite. Mikäli osana euroop­pa­laista lehmän­kaup­paa vahva oikeus­val­tio­pe­ri­aate ei olisi mukana elvy­tys­ra­has­tossa, ei kokoo­mus puolu­eena voi hyväk­syä elvy­tys­pa­ket­tia Euroo­pan parla­men­tissa eikä sen pidä hyväk­syä sitä Suomen edus­kun­nas­sa­kaan. Siksi paino­tamme Suomen halli­tuk­sen vastuuta tule­vissa neuvot­te­luissa”, sanoo parla­men­tin pääneu­vot­te­li­jana oikeus­val­tio­me­ka­nis­mia koske­vassa mietin­nössä toimi­nut Petri Sarva­maa.

Eurooppa-neuvosto käsit­te­lee elvy­tys­pa­ket­tia huip­pu­ko­kouk­ses­saan 10.-11.12. Suomea kokouk­sessa edus­taa päämi­nis­teri Sanna Marin (sd.). Seuraa­vat viikot ovat ratkai­se­via, mikäli päätös aiotaan tehdä vielä tänä vuonna Saksan puheen­joh­ta­juus­kau­den aikana.

“Suomen halli­tuk­sen ja päämi­nis­teri Mari­nin on pidet­tävä neuvos­tossa kiinni vahvasta oikeus­val­tio­me­ka­nis­mista. Demo­kra­tian, ihmi­soi­keu­det, ja moniar­voi­suu­den sisäl­tävä vahva oikeus­val­tio­pe­ri­aate on YK:n ja EU:n synty­mi­sen ytimessä toisen maail­man­so­dan tärkeim­pänä opetuk­sena sekä tota­li­ta­ris­min torjuja. Se on sivis­ty­neen ja inhi­mil­li­sen elämän­ta­van ennak­koehto, minkä vuoksi onkin hämmäs­tyt­tä­vää kuinka suurella innolla perus­suo­ma­lai­set sanou­tu­vat irti tästä peri­aat­teesta”, sanoo Sirpa Pieti­käi­nen.

Meppien mukaan kokoo­mus ei voi hyväk­syä EU:n elvy­tys­pa­ket­tia edus­kun­nassa ilman vahvaa oikeus­val­tio­eh­dol­li­suutta raho­jen käytölle. Jos perus­tus­la­ki­va­lio­kunta tulkit­see pake­tin vaati­van kahden kolmas­osan enem­mis­tön edus­kun­nassa, kokoo­muk­sen kanta on ratkai­seva. Kyse­ly­tut­ki­mus­ten mukaan neljä viides­osaa euroop­pa­lai­sista sekä suoma­lai­sista haluaa oikeus­val­tio­eh­dol­li­suu­den EU:n rahoi­tuk­seen.

“Kokoo­muk­sen linja on selkeä: ei rahoja ilman oikeus­val­tio­eh­dol­li­suutta. Ratkai­sua on etsit­tävä raken­ta­vasti, mutta oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen ytimestä emme voi jous­taa. Tämä on ollut myös Euroo­pan parla­men­tin kanta, jonka takana on meppien ylivoi­mai­nen enem­mistö. Kyse on seuraa­vaan seit­se­mään vuoteen ainoasta todel­li­sesta mahdol­li­suu­desta puut­tua nega­tii­vi­seen oikeus­val­tio­ke­hi­tyk­seen”, sanoo Henna Virk­ku­nen.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa