Kokoomus.fi
Kokoomus sote-uudis­tuk­sesta: Ihmisen on oltava palve­luiden keskiössä

Kokoomus sote-uudis­tuk­sesta: Ihmisen on oltava palve­luiden keskiössä

Julkaistu: 15.10.14 Uutiset

Kokoomus on tänään jättänyt lausun­tonsa sosiaali- ja tervey­den­huollon järjes­tä­mis­la­ki­luon­nokseen. Kokoo­muksen mielestä olennai­sinta on, että ihminen on palve­luiden keskiössä.

Lisäksi Kokoomus katsoo, että 1) sote-alueilla on oltava yksise­lit­teinen järjes­tä­mis­vastuu ja -valta ja että 2) tuottajina on oltava mukana julkisen sektorin lisäksi järjestöt ja yritykset.

Kokoo­muksen mielestä sosiaali- ja terveys­pal­ve­luissa tärkeintä olisi huomioida palve­lujen käyttäjien näkökulma. Helpoiten tämä olisi toteu­tet­ta­vissa mallissa, jossa raha seuraisi asiakasta. Kun huomio on ihmisessä, on ensiar­voista ihmisen kokemus palve­lusta ja sen laadusta.

Potilaiden tarpeet ovat erilaisia: toisille tervey­den­huolto on yksi hammas­lää­kä­ri­käynti vuodessa, toiselle lonkka­leikkaus tai diabe­teksen ja sen tuomien ongelmien hoito. Sosiaali- ja terveys­pal­ve­luita suunni­tel­taessa on huomioitava ihmisten erilaiset tarpeet, pidettävä huolta hoito­po­luista ja panos­tettava monion­gel­maisten potilaiden hoidon koordi­naa­tioon.

Lisänormeja säätäessä on muistettava ihminen. Kansal­linen ohjaus on kanna­tet­tavaa, mutta laki ei saa olla liian jäykkä. On ensiar­voisen tärkeää, että ohjaus mahdol­listaa palve­lujen potilas­läh­töisen innova­tii­vi­suuden ja kokei­lu­toi­minnan ilman sitovaa normioh­jausta.

1. Ensiar­voisen tärkeää on, että sote-alueilla on yksise­lit­teinen järjes­tä­mis­vastuu ja -valta

Huomiota tulisi erityi­sesti kiinnittää palve­luiden järjes­tä­misen ja tuotta­misen suhteeseen. Sote-palve­luiden kannalta selkeä työnjako on tärkeä, sillä ei saa käydä niin, että kenel­läkään ei ole yksise­lit­teistä järjes­tä­mis­vas­tuuta ja -valtaa. Vallan on oltava sote-alueella ja sote-palve­lujen integraation tapah­duttava ennen kaikkea järjes­täjän eli sote-alueen kautta.

Ratkaisun on annettava raamit, joiden sisällä sote-alueiden päättä­jillä on mahdol­lisuus toteuttaa malleja, jotka aidosti lisäävät palve­luiden saata­vuutta, lisäävät valin­nan­va­pautta ja hillit­sevät kustan­nuksia. Tavoit­teena tiukan tuotannon määrit­telyn sijaan tulisi olla, että viidellä eri sote-alueella on viisi erilaista tapaa toteuttaa palve­luita ? mahdol­lisuus tehdä bench­mark­kausta ja saada aikaan alueiden välistä ?kilpailua? parhaassa tavassa toteuttaa.  Sote-alueiden tulee olla vahvoja ja itsenäisiä myös siksi, että ne pystyvät huomioimaan alueiden erityis­piirteet.

Integraa­tio­vastuun tulisi olla vain järjestäjällä/järjestämisessä, mutta tuottajat voisivat olla yksit­täisiin palve­luihin keskit­tyviä pieniäkin toimi­joita, joista sote-alue kokoaisi asiak­kaille palve­lu­ko­ko­nai­suuksia. Integraation on voitava tapahtua vaihtoeh­toi­sesti myös potilaan ja/tai hoito­ketjun tasolla, jolloin sote-alue vastaisi hoito­ket­justa, esimerkkinä lonkka­liu­kumäki. Integraation on vietävä hoidon painopis­tettä ennal­taeh­käi­seviin palve­luihin ja perus­pal­ve­luihin. Laadukkaan perus­pal­velut eli esimer­kiksi hyvin toimivat terveys­kes­kukset ovat korvaa­maton perusta muille terveys- ja sosiaa­li­pal­ve­luille.

Järjes­täjän ja tuottajan suhteen on mahdol­lis­tettava kustan­nusten hallinta. Suomen luotto­luo­kitus on laskenut ja perus­teluna oli muun muassa huono varau­tu­minen ikään­ty­miseen eli palve­luiden tarpeen kasvuun. Sote-uudis­tuksen pitää osaltaan vastata siihen, miten käytän­nössä kustan­nuksia hillitään eli miten kestä­vyys­va­jeeseen tullaan vastaamaan.

2. Tuottajina on oltava mukana julkisen sektorin lisäksi järjestöt ja yritykset

Nyt laissa on liikaa keski­tytty tuotannon määrit­telyyn. Sote-alueiden tehtävät järjes­täjinä eivät saa valua tuotta­jille. Tuotta­misen osalta on ongel­mal­lista, jos Suomeen syntyy julkiset maakun­nan­laa­juiset tuotanto-organi­saatiot, joilta puuttuu kannus­timet tehok­kaaseen toimintaan ja kansa­lai­silta puuttuvat aidot valin­nan­mah­dol­li­suudet. Malli, jossa kaikki tuottajat ovat samalla viivalla, on paras potilaalle.

Lakie­sitys ei riitta?va?n selva?sti mahdol­lista erilaisia tuotta­mis­ra­ken­teita eika? esimer­kiksi selkea?sti tue tuottajien va?lista? kilpailua, vaikka siihen olisi mahdol­lisuus. Sote-sekto­rilla, erityi­sesti yrityk­sissä ja järjes­töissä, tapahtuu paljon palve­luin­no­vaa­tioita yhdis­tettynä uuteen tekno­lo­giaan.  Palve­lujen uudis­ta­misen kannalta kirit­täjät ovat julki­selle sekto­rille enemmän kuin tarpeen.

Kustan­nusten ja laadun julkisuus tukee sekä eri tuottajien pääsyä samalle viivalle että kustan­nusten hallintaa. Selkeyttä ja läpinä­ky­vyyttä laadun mittaa­mi­sessa ja kustan­nuk­sissa ei voi korostaa tarpeeksi. Parhaiten mittaa­minen ja laskenta tapah­tuvat yhtenäi­sillä kritee­reillä sote-alueiden sisällä tai valta­kun­nal­li­sesti.

Jotta eri tuottajat pääsi­sivät paremmin samalla viivalle, on tärkeää, että palve­luse­telin ja ostopal­ve­luiden käyttö­mah­dol­li­suudet kirjataan lakiin.


Kokoomus.fi