Kokoo­mus on tänään jättä­nyt lausun­tonsa sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon järjes­tä­mis­la­ki­luon­nok­seen. Kokoo­muk­sen mielestä olen­nai­sinta on, että ihmi­nen on palve­lui­den keskiössä.

Lisäksi Kokoo­mus katsoo, että 1) sote-alueilla on oltava yksi­se­lit­tei­nen järjes­tä­mis­vas­tuu ja -valta ja että 2) tuot­ta­jina on oltava mukana julki­sen sekto­rin lisäksi järjes­töt ja yrityk­set.

Kokoo­muk­sen mielestä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa tärkeintä olisi huomioida palve­lu­jen käyt­tä­jien näkö­kulma. Helpoi­ten tämä olisi toteu­tet­ta­vissa mallissa, jossa raha seuraisi asia­kasta. Kun huomio on ihmi­sessä, on ensiar­voista ihmi­sen koke­mus palve­lusta ja sen laadusta.

Poti­lai­den tarpeet ovat erilai­sia: toisille tervey­den­huolto on yksi hammas­lää­kä­ri­käynti vuodessa, toiselle lonk­ka­leik­kaus tai diabe­tek­sen ja sen tuomien ongel­mien hoito. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita suun­ni­tel­taessa on huomioi­tava ihmis­ten erilai­set tarpeet, pidet­tävä huolta hoito­po­luista ja panos­tet­tava monion­gel­mais­ten poti­lai­den hoidon koor­di­naa­tioon.

Lisä­nor­meja säätäessä on muis­tet­tava ihmi­nen. Kansal­li­nen ohjaus on kanna­tet­ta­vaa, mutta laki ei saa olla liian jäykkä. On ensiar­voi­sen tärkeää, että ohjaus mahdol­lis­taa palve­lu­jen poti­las­läh­töi­sen inno­va­tii­vi­suu­den ja kokei­lu­toi­min­nan ilman sito­vaa normioh­jausta.

1. Ensiar­voi­sen tärkeää on, että sote-alueilla on yksi­se­lit­tei­nen järjes­tä­mis­vas­tuu ja -valta

Huomiota tulisi erityi­sesti kiin­nit­tää palve­lui­den järjes­tä­mi­sen ja tuot­ta­mi­sen suhtee­seen. Sote-palve­lui­den kannalta selkeä työn­jako on tärkeä, sillä ei saa käydä niin, että kenel­lä­kään ei ole yksi­se­lit­teistä järjes­tä­mis­vas­tuuta ja -valtaa. Vallan on oltava sote-alueella ja sote-palve­lu­jen inte­graa­tion tapah­dut­tava ennen kaik­kea järjes­tä­jän eli sote-alueen kautta.

Ratkai­sun on annet­tava raamit, joiden sisällä sote-aluei­den päät­tä­jillä on mahdol­li­suus toteut­taa malleja, jotka aidosti lisää­vät palve­lui­den saata­vuutta, lisää­vät valin­nan­va­pautta ja hillit­se­vät kustan­nuk­sia. Tavoit­teena tiukan tuotan­non määrit­te­lyn sijaan tulisi olla, että viidellä eri sote-alueella on viisi erilaista tapaa toteut­taa palve­luita ? mahdol­li­suus tehdä bench­mark­kausta ja saada aikaan aluei­den välistä ?kilpai­lua? parhaassa tavassa toteut­taa.  Sote-aluei­den tulee olla vahvoja ja itse­näi­siä myös siksi, että ne pysty­vät huomioi­maan aluei­den erityis­piir­teet.

Inte­graa­tio­vas­tuun tulisi olla vain järjestäjällä/​järjestämisessä, mutta tuot­ta­jat voisi­vat olla yksit­täi­siin palve­lui­hin keskit­ty­viä pieniä­kin toimi­joita, joista sote-alue kokoaisi asiak­kaille palve­lu­ko­ko­nai­suuk­sia. Inte­graa­tion on voitava tapah­tua vaih­toeh­toi­sesti myös poti­laan ja/​tai hoito­ket­jun tasolla, jolloin sote-alue vastaisi hoito­ket­justa, esimerk­kinä lonk­ka­liu­ku­mäki. Inte­graa­tion on vietävä hoidon pain­opis­tettä ennal­taeh­käi­se­viin palve­lui­hin ja perus­pal­ve­lui­hin. Laaduk­kaan perus­pal­ve­lut eli esimer­kiksi hyvin toimi­vat terveys­kes­kuk­set ovat korvaa­ma­ton perusta muille terveys- ja sosi­aa­li­pal­ve­luille.

Järjes­tä­jän ja tuot­ta­jan suhteen on mahdol­lis­tet­tava kustan­nus­ten hallinta. Suomen luot­to­luo­ki­tus on laske­nut ja perus­te­luna oli muun muassa huono varau­tu­mi­nen ikään­ty­mi­seen eli palve­lui­den tarpeen kasvuun. Sote-uudis­tuk­sen pitää osal­taan vastata siihen, miten käytän­nössä kustan­nuk­sia hilli­tään eli miten kestä­vyys­va­jee­seen tullaan vastaa­maan.

2. Tuot­ta­jina on oltava mukana julki­sen sekto­rin lisäksi järjes­töt ja yrityk­set

Nyt laissa on liikaa keski­tytty tuotan­non määrit­te­lyyn. Sote-aluei­den tehtä­vät järjes­tä­jinä eivät saa valua tuot­ta­jille. Tuot­ta­mi­sen osalta on ongel­mal­lista, jos Suomeen syntyy julki­set maakun­nan­laa­jui­set tuotanto-orga­ni­saa­tiot, joilta puut­tuu kannus­ti­met tehok­kaa­seen toimin­taan ja kansa­lai­silta puut­tu­vat aidot valin­nan­mah­dol­li­suu­det. Malli, jossa kaikki tuot­ta­jat ovat samalla viivalla, on paras poti­laalle.

Lakie­si­tys ei riitta?va?n selva?sti mahdol­lista erilai­sia tuot­ta­mis­ra­ken­teita eika? esimer­kiksi selkea?sti tue tuot­ta­jien va?lista? kilpai­lua, vaikka siihen olisi mahdol­li­suus. Sote-sekto­rilla, erityi­sesti yrityk­sissä ja järjes­töissä, tapah­tuu paljon palve­luin­no­vaa­tioita yhdis­tet­tynä uuteen tekno­lo­gi­aan.  Palve­lu­jen uudis­ta­mi­sen kannalta kirit­tä­jät ovat julki­selle sekto­rille enem­män kuin tarpeen.

Kustan­nus­ten ja laadun julki­suus tukee sekä eri tuot­ta­jien pääsyä samalle viivalle että kustan­nus­ten hallin­taa. Selkeyttä ja läpi­nä­ky­vyyttä laadun mittaa­mi­sessa ja kustan­nuk­sissa ei voi koros­taa tarpeeksi. Parhai­ten mittaa­mi­nen ja laskenta tapah­tu­vat yhte­näi­sillä kritee­reillä sote-aluei­den sisällä tai valta­kun­nal­li­sesti.

Jotta eri tuot­ta­jat pääsi­si­vät parem­min samalla viivalle, on tärkeää, että palve­luse­te­lin ja osto­pal­ve­lui­den käyt­tö­mah­dol­li­suu­det kirja­taan lakiin.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa