Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Kokoomus on valmis viemään Suomen Natoon

Kokoo­mus on valmis viemään Suomen Natoon

Julkaistu:

Olemme jo viik­ko­jen ajan herän­neet synk­kiin aamui­hin. Helmi­kuun 24. päivänä Euroo­pan turval­li­suus muut­tui peruut­ta­mat­to­malla tavalla, kun Venäjä käyn­nisti julman hyök­käyk­sensä Ukrai­naan. Kyseessä on häikäi­le­mä­tön rikko­mus kansain­vä­listä oikeutta ja Ukrai­nan itse­mää­räi­soi­keutta kohtaan.

Venä­jällä ja Puti­nilla ei pitäisi tässä vaiheessa olla harha­luu­loja virheis­tään. Ukrai­na­lai­set eivät ole anta­neet periksi ja osoit­ta­vat sanka­ril­lista päät­tä­väi­syyttä puolus­taa maataan. Venä­läis­ten pyrki­mys nope­aan sotaan ja itsel­leen mielui­san nukke­hal­li­tuk­sen pystyt­tä­mi­seen ovat epäon­nis­tu­neet. Sen sijaan sodan seurauk­set Venä­jälle ovat olleet kata­stro­faa­li­set, kun Eurooppa ja länsi ovat yhte­näi­sem­piä kuin koskaan.

Venäjä puoles­taan on yksi­näi­sempi kuin koskaan, ja se kärsii nyt hyök­käys­so­tansa seurauk­set. Venä­jällä on edes­sään lähes täydel­li­nen eris­tys kansain­vä­li­sestä yhtei­söstä, minkä lisäksi sen talous ja koko rahoi­tus­jär­jes­telmä ovat romah­duk­sen partaalla. Euroo­pan unioni on yksi­mie­li­nen kovissa Venäjä-pakot­teis­saan ja pyrkii nyt nopeu­te­tusti vähen­tä­mään ener­gia­riip­pu­vuut­taan Venä­jästä. Samaan aikaan Venä­jällä on havait­ta­vissa lisään­ty­vää tyyty­mät­tö­myyttä ja miele­no­soi­tuk­sia.

Seurauk­set ovat Suomelle järi­syt­tä­viä. Kansa­lais­ten enem­mis­tön mieli­pide on liik­ku­nut nopeasti ja histo­rial­li­sesti Nato-jäse­nyy­den kannalle sekä Suomessa että Ruot­sissa. Samalla Suomi tiivis­tää puolus­tusyh­teis­työ­tään Yhdys­val­to­jen, Ruot­sin ja muiden kump­pa­nei­demme kanssa.

Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan on käyn­nis­tä­nyt suurim­man muutok­sen Euroo­pan turval­li­suu­dessa sitten Neuvos­to­lii­ton romah­duk­sen. Niin kauan kuin Putin johtaa Venä­jää, aidolle lien­ny­tyk­selle idän ja lännen välillä ei ole edel­ly­tyk­siä. Vaikka Suomi onkin pyrki­nyt edesaut­ta­maan raken­ta­vaa suhdetta Venä­jän ja lännen välille, sen aggres­sii­vi­nen käytös ja lausun­not Suomen mahdol­li­sesta Nato-jäse­nyy­destä osoit­ta­vat, miten naapu­rus­suh­teen perus­teet voivat romah­taa nopeasti.

Turval­li­suusym­pä­ris­tömme on pysy­västi muut­tu­nut, ja nyt on päätös­ten aika. Ydin­ky­sy­mys meille on Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­sen aseman varmis­ta­mi­nen ja suojaa­mi­nen. Venä­jästä on tullut aiem­paa selvem­min soti­laal­li­nen uhka myös meille. Suomessa on nyt päätet­tävä, miten parhai­ten takaamme turval­li­suu­temme ja ehkäi­semme soti­laal­lis­ten krii­sien muodos­tu­mista. Soti­laal­li­nen liit­tou­tu­mi­nen on yksi suurista kysy­myk­sistä.

Suomen pysy­mi­nen soti­laal­lis­ten liit­to­jen ulko­puo­lella ei ole auto­maat­ti­sesti turval­li­suus­po­liit­tista vakautta yllä­pi­tävä tekijä. Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan osoit­taa, ettei Putin viime kädessä kunnioita valtioi­den soti­laal­lista liit­tou­tu­mat­to­muutta. Tarvit­taessa syitä sodan­käyn­nille muita vastaan voidaan keksiä jopa räikei­siin valhei­siin perus­tuen. Ukrai­nan sota osoit­taa myös Yhdys­val­tain tuen rajat Natoon kuulu­mat­to­mille maille.

Nato-optiosta puhu­mi­nen pysy­vänä asian­ti­lana ei ole enää uskot­ta­vaa. Option lunas­tus on aiem­min kytketty turval­li­suusym­pä­ris­tömme nope­aan muut­tu­mi­seen tai siihen, että Venäjä näkee EU:n Naton kaltai­sena vihol­li­sena. Nyt molem­mat näistä ovat toteu­tu­neet, minkä lisäksi Venäjä on määri­tel­lyt Suomen koko EU:n kanssa itsensä kannalta viha­mie­li­seksi maaksi. Myös lännen asetoi­mi­tuk­set tulki­taan Venä­jällä viha­mie­li­senä toimin­tana. Olemme siis yhä selvem­min osa Venä­jän koke­maa vihol­lis­ku­vaa ja tällai­sessa kehi­tyk­sessä Suomen kannat­taisi ankku­roida itsensä vahvem­min osaksi länti­siä puolus­tus­rat­kai­suja. Option lunas­ta­mi­sen aika on tullut.

Naton ulko­puo­lella pysy­mi­selle olisi jatkossa löydet­tävä hyvin vahvat perus­teet, jotta se olisi kannal­tamme oikea ratkaisu. Paluu optio­po­li­tiik­kaan ei ole enää mahdol­lista. Käytän­nössä Suomella on edes­sään ”nyt tai ei koskaan” valinta jäse­nyy­den suhteen. Mikäli Suomi torjuu Nato-jäse­nyy­den Venä­jän hyök­käyk­sen jälkeen­kin, antaisi tämä väärän vies­tin Mosko­vaan. Passii­vi­suu­temme voitai­siin pahim­mil­laan tulkita pelok­kuu­tena. Tällaista mieli­ku­vaa itses­tämme emme halua ulos­päin antaa eikä Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­seen asemaan ole nyt varaa jättää minkään­lai­sia aukkoja tai tulkin­nan­va­rai­suutta. Jos siis Suomi ei hae Nato-jäse­nyyttä, päätök­selle olisi esitet­tävä selkeät perus­te­lut sekä näke­mys vaih­toeh­toi­sesta linjasta, joka jatkossa takaisi turval­li­suu­temme.

Kysy­mys Suomen Nato-jäse­nyy­destä tulee edus­kun­taan lähi­viik­koina, kun halli­tus tuot­taa selon­teon turval­li­suus­ti­lan­teesta. Puolu­eet ovat tunnus­ta­neet tosi­asiat nyt laajalti – turval­li­suusym­pä­ristö on muut­tu­nut. Seuraava askel on aktii­vi­nen toiminta. Muutos edel­lyt­tää jyke­viä päätök­siä. Kokoo­mus haluaa, että nämä päätök­set tullaan myös teke­mään. Väli­ti­laan emme voi jäädä. Selon­teon ja parla­men­taa­ri­sen proses­sin pitää Kokoo­muk­sen mielestä johtaa esityk­seen jäse­nyy­destä. Lopul­li­sen päätök­sen tekee edus­kunta.

Kokoo­muk­sen kanta on kaikille selvä. Venä­jän hyök­käys koros­taa Nato-jäse­nyy­den ajan­koh­tai­suutta, mutta meille kyse ei ole vain reak­tioista välit­tö­mään tilan­tee­seen vaan pitkän aika­vä­lin valin­nasta. Suomi on euroop­pa­lai­nen valtio, jolla on oltava euroop­pa­lai­nen puolus­tus­rat­kaisu. Tämän näke­myk­sen takana olemme seis­seet jo 16 vuotta. Nato-jäse­nyy­den myötä mahdol­li­nen hyök­kääjä joutuisi otta­maan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liit­to­kun­nan soti­laal­li­nen voima ja viime kädessä ydin­a­sei­den suoja. Tämän lisäksi Nato-jäse­nyy­den myötä Suomen mahdol­li­suu­det vaikut­taa globaa­lin turval­li­suu­den kannalta tärkei­siin kysy­myk­siin kasvai­si­vat.

Me olemme valmiita viemään Suomen Naton jäsen­maaksi ja tulemme ajamaan jäse­nyyttä edus­kun­nassa. Ymmär­ret­tä­västi nopeasti muut­tu­nut tilanne on aset­ta­nut monet puolu­eet uuden tilan­teen eteen. Aikaa ja tilaa harkin­nalle on annet­tava, mutta samalla on ymmär­ret­tävä, ettei vallit­se­vassa tilan­teessa voi myös­kään odot­taa liian pitkään. Histo­ria osoit­taa, miten tärkeää on osata tart­tua eteen avau­tu­viin tilan­tei­siin määrä­tie­toi­sesti ja oikea-aikai­sesti.

Tuki Nato-jäse­nyy­delle on haet­tava ensi­si­jai­sesti kansal­li­sesti. Yhtä tärkeää on kuiten­kin tuen saami­nen kansain­vä­li­sesti. Olen viime viik­koina kier­tä­nyt Euroo­passa keskus­te­le­massa turval­li­suus­po­liit­ti­sesta tilan­teesta ja Suomen Nato-jäse­nyy­destä. Vastaan­otto on ollut yksi­se­lit­tei­nen: Nato-jäse­nyy­teemme suhtau­du­taan erit­täin posi­tii­vi­sesti. Tämä on rohkais­sut siihen johto­pää­tök­seen, että aika Suomen Nato-jäse­nyy­delle on nyt. Kaik­kein parasta olisi, mikäli ratkaisu tehtäi­siin samaan aikaan Ruot­sin kanssa.

Meidän on tehtävä päätök­semme omista tarpeis­tamme lähtien – emme muita odotel­len tai Venä­jän uhkauk­sia kuun­nel­len. Kysy­mys on lopulta siitä, mihin haluamme kansa­kun­tana kuulua. Kokoo­mus on tässä työssä mukana.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

27.9.2022

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä: Helpo­tusta sähkö­las­kuun - Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa uudis­taa sähkö­mark­ki­noita, jotta suoma­lai­sille koti­ta­louk­sille ja yrityk­sille riit­tää kohtuu­hin­taista sähköä myös pauk­ku­pak­ka­silla.  Kohtuu­hin­tai­nen ja toimi­tus­varma sähkö on

25.9.2022

Kris­tiina Kokko jatkaa puolue­sih­tee­rinä, puolue­val­tuus­ton vara­pu­heen­joh­ta­jiksi Emilia Koik­ka­lai­nen ja Juha Rostedt

Kokoo­muk­sen puolue­sih­tee­rinä jatkaa Kris­tiina Kokko. Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto valitsi Kokon jatko­kau­delle kokouk­ses­saan Hämeen­lin­nassa. Kokko on toimi­nut kokoo­muk­sen puolue­sih­tee­rinä syys­kuusta 2019. Puolue­val­tuus­ton

24.9.2022

Petteri Orpo: Kokoo­mus on luotet­ta­vin kuski haas­ta­valla tieo­suu­della

Vaalei­hin on tänään aikaa 190 päivää. Siis 190 päivää siihen, kun me muutamme Suomen suun­nan. Uskomme siihen, että suoma­lai­set äänes­tä­vät

Skip to content