Kokoomus.fi
Kokoo­muksen ympäris­tö­ver­koston kolumni: Vesialan vienti­po­ten­ti­aalin reali­sointi kaipaa tukea

Kokoo­muksen ympäris­tö­ver­koston kolumni: Vesialan vienti­po­ten­ti­aalin reali­sointi kaipaa tukea

Julkaistu: 29.8.13 Ohjelmatyö

Hyvästä osaami­ses­tamme huoli­matta vienti­hank­keiden saannissa törmätään pullon­kau­loihin, jotka eivät ole spesifejä vain vesia­lalle, vaan koskevat laajem­minkin vientiy­ri­tysten ponnis­teluja. Kysyntää kyllä on, sillä veteen liittyviä ongelmia on kaikkialla maail­massa, lähtien juoma- ja jäteve­si­huol­losta maata­louden ja teolli­suuden veden­käyttöön, vesivoimaan, tulva­ky­sy­myksiin ja veden käyttöön lukuisiin muihin eri tarkoi­tuksiin, kirjoittaa Finnish Water Forumin toimi­tus­johtaja Katri Mehtonen.

Helsingin Sanomien pääkir­joi­tuk­sessa 29.7. viitattiin maailman veden­ku­lu­tuksen massii­viseen kasvuun ja tulevaan vesipulaan, joka uhkaa käynnistää kriisejä. Havainto ei ole uusi ja joillain kriteerein vesiai­heisia sotia on jo käyty mm. Lähi-idässä. On kuitenkin hienoa, että yksi valta­me­diois­tamme nostaa aiheen voimak­kaasti esiin hetkellä, jolloin suoma­laista vesio­saa­mista parhaillaan pyritään syste­maat­ti­sesti kokoamaan avuksi globaalien vesion­gelmien ratkai­suihin. Reilut kolme vuotta toimin­nassa ollut Finnish Water Forum kokoaa yhteen yli sata vesialan yritystä, tutkimus- ja oppilai­tosta, minis­te­riötä ja yhdis­tystä ja edistää näiden vientiä ja kansain­vä­listä yhteis­työtä. Tarkoi­tuksena on tukea suoma­lais­osaa­mi­sella erityi­sesti kehitys- ja kehit­tyviä maita. Onnis­tuessaan tuloksena on sekä ratkaisuja maailman kriiseihin että vienti­tuloja Suomeen.

Hyvästä osaami­ses­tamme huoli­matta vienti­hank­keiden saannissa törmätään pullon­kau­loihin, jotka eivät ole spesifejä vain vesia­lalle vaan koskevat laajem­minkin vientiy­ri­tysten ponnis­teluja. Kysyntää kyllä on, sillä veteen liittyviä ongelmia on kaikkialla maail­massa, lähtien juoma- ja jäteve­si­huol­losta maata­louden ja teolli­suuden veden­käyttöön, vesivoimaan, tulva­ky­sy­myksiin ja veden käyttöön lukuisiin muihin eri tarkoi­tuksiin. Ensim­mäinen haaste on kartoittaa ja monito­roida veden laatua ja määrää. Veden kuljetus- ja käsit­te­lyin­fra­struk­tuurin raken­ta­minen edellyttää usein massii­visia inves­tointeja sekä riittävän panos­tuksen ylläpitoon. Kansain­vä­li­sesti jaettujen vesiva­rojen kohdalla joudutaan lisäksi sovit­te­lemaan naapu­ri­maiden usein hyvinkin erilaisia intressejä.

Poliit­tisten ja teknisten kysymysten rinnalla usein kuitenkin suurin pullon­kaula on rahoitus. Erityi­sesti köyhim­missä maissa ei ole rahaa toteuttaa hankkeita, vaikka ilman niitä ihmiset juovat likaista vettä ja kärsivät puutteel­lisen sanitaation aiheut­ta­mista taudeista. Kehity­syh­teis­työ­ra­hoitus ei riitä kattamaan läheskään kaikkia tarpeita ja kansain­vä­lisen laina­ra­hoi­tuksen ehtona on vesimak­sujen korot­ta­minen riittä­välle tasolle. Tämä on monessa maassa käytän­nössä lähes mahdo­tonta, sillä vettä pidetään maksut­tomana perus­oi­keutena.

Jos rahoitus hankkeelle kuitenkin saadaan, on seuraava kysymys suoma­laisten näkökul­masta, miten nimenomaan suoma­lais­yri­tykset pääsi­sivät toteut­tamaan hanketta. Vesihankkeet ovat usein niin suuria, että kilpailu niistä on yrityk­sil­lemme vaikeaa. Suurin osa vesialan yrityk­sis­tämme on pieniä tai keski­suuria ja suuretkin yrityk­semme ovat kansain­vä­li­sessä mitta­kaa­vassa pieniä. Yhdis­tä­mällä voimansa yrityk­semme voivat muodostaa paremman kokonais­tar­joaman, mutta silloinkin konsortion pitäisi olla koossa käytän­nössä jo ennen tarjous­kil­pailun avautu­mista, mikä edellyttää tietoa hankkeesta jo sen valmis­telun aikana. Suoma­laisten lobbaus- ja tiedon­saan­ti­ka­navat ovat valitet­tavan vajavaisia moniin kilpai­li­ja­mai­himme nähden. Kansain­vä­liset jättiyhtiöt voivat lisäksi täyttää asiak­kaiden usein toivoman inves­toin­ti­tarpeen omasta pussistaan ja jäädä operoimaan ja keräämään vesilai­tos­maksuja kymme­niksi vuosiksi. Tähän suoma­lais­yri­tyk­sillä ei ole mahdol­li­suutta.

Parhaaksi toimin­ta­vaih­toeh­doksi suoma­lai­sille on nähty vieläkin aikai­semman vaiheen vaikut­ta­minen. Tämä voidaan toteuttaa siten, että tuetaan poten­ti­aa­lista asiakasta hankkeen käynnis­tä­mi­sessä ja myymi­sessä rahoit­ta­jille osoit­ta­malla hankkeen hyödyt kannat­ta­vuus­las­kelmin ja esisel­vi­tyksin. Näin voidaan jo alkuvai­heessa esittää toteu­tus­ta­pa­vaih­toehtoja, joihin suoma­lais­osaa­minen sopii hyvin. Samalla saadaan luotua ensim­mäiset suhteet asiak­kaisiin. Kun yrityk­sil­lämme ei ole resursseja itse inves­toida hankkeeseen, eivät ne kuitenkaan pysty rahoit­tamaan näitä selvi­tyksiä itse. Asiakas voisi teoriassa rahoittaa, mutta käytän­nössä kilpai­li­ja­maamme tarjoavat ilmaista rahoi­tusta samoille selvi­tyk­sille osana myynti­stra­te­gioitaan ja näin jäämme altavas­taajan asemaan.

Tavat, joilla muut maat rahoit­tavat selvi­tyksiä ja muita vienti­hank­keiden kalas­tus­tapoja ovat usein epäsuoria ja piilo­tettu jonkin muun prosessin muotoon. EU:n yhdessä sovitut säännöt kun kieltävät maiden välistä kilpailua vääris­tävän tuen yrityk­sille. Mielen­kiin­toista kyllä, eri maat tulkit­sevat ja toteut­tavat sääntöä hyvin eri tavoin. Lisäksi monet katsovat, ettei pk-yritys voi kokomää­ri­tel­mänsä takia vääristää kilpailua ja on siksi kiellon ulkopuo­lella. Esisel­vi­tyk­sissä on kyse pienistä rahoista, jotka nekin voisivat olla osin lainan muodossa, jos hanke toteutuu ? mutta kuitenkin hyvin merkit­tä­västä vipuvai­ku­tuk­sesta vienti­hank­keiden kotiut­ta­mi­sessa. On surul­lista, että meiltä puuttuu tällainen rahoi­tusin­stru­mentti juuri nyt, kun vienti pitäisi eri aloilla saada kipeästi vetämään.

Minis­te­rimme ja Team Finland -verkosto tekevät erinomaista työtä profii­lin­nos­to­mat­kojen ja korkean tason yhteyksien järjes­tä­mi­sessä. Nämä voivat kuitenkin parhaim­millaan olla vain alkuja tai puskua prosessin jossakin osavai­heessa. Vienti­mah­dol­li­suuden toteu­tu­minen vaatii yleensä paljon ja pitkä­ai­kaista jalka­työtä, jossa yrityk­semme kaipaavat kipeästi myös konkreet­tista rahal­lista tukea. Tuki ei mene hukkaan, jos sillä saadaan kovata­soinen osaami­semme maail­malle kilpai­lemaan tasave­roisena muiden maiden kanssa.

Ongel­mista huoli­matta Finnish Water Forum jatkaa vesio­saa­misen paketointia kokonai­suuk­siksi, joilla ainakin teoriassa voi olla mahdol­li­suuksia päästä kiinni kansain­vä­lisiin markki­noihin. Esimerkkejä ovat kovan luokan jäteve­si­huolto-osaami­semme, vesis­töiden kunnostus ja ICT-ratkai­suiden sovel­ta­minen veteen liittyviin ongelmiin. Mikäli maastamme vielä löytyy tarvit­tavaa rahoi­tus­tukea, on markki­noiden avautu­minen mahdol­lista esim. Keski-Aasian kasvu­veturi Kazakhs­ta­nissa tai Afrikan nouse­vissa talouk­sissa.

Katri Mehtonen
Toimi­tus­johtaja, Finnish Water Forum
DI (ympäristötekniikka/vesitalous)
Kokoo­muksen ympäris­tö­ver­koston jäsen


Kokoomus.fi