Kokoomus.fi
Kokoo­muksen ympäristö­verkoston kolumni: Energi­au­nionin raamit hahmot­tuvat

Kokoo­muksen ympäristö­verkoston kolumni: Energi­au­nionin raamit hahmot­tuvat

Julkaistu: 27.2.15 Ohjelmatyö
Vaikka Euroopan iso riippuvuus tuontie­ner­giasta on ollut pitkään tiedossa, uutta puhtia omava­rai­suuden kasvat­ta­minen on saanut Ukrainan-kriisin seurauksena. Venäjä-riippu­vuu­desta halutaan eroon. Jos tätä ennen EU:n energia­po­li­tiikka oli viime vuodet pääasiassa ilmas­to­po­li­tiikkaa, nyt energia­varmuus on noussut ykkösai­heeksi.

Eivätkä ne ole toisilleen vastak­kaiset tavoitteet - päinvastoin. Mitä puhtaampaa ja vähähii­li­sempää energiaa kykenemme itse Euroo­passa tuottamaan, sitä turval­li­sempaa se on myös energia­var­muuden näkökul­masta.

Helmikuun lopussa komissio julkisti ja esitteli EU-parla­men­tille oman linja­pa­pe­rinsa energi­au­nio­niksi. Energi­au­nionin raamit muodos­tuvat viidestä eri osa-alueesta: Energia­tur­val­li­suu­desta ja jäsen­maiden välisestä solidaa­ri­suu­desta, toimi­vasta energian sisämark­ki­nasta, energia­te­hok­kuu­desta, vähähii­li­sestä talou­desta sekä energia-alan innovaa­tioista ja tutki­muk­sesta. Näiden teemojen konkreet­tiseen edistä­miseen liittyviä lainsää­däntö- ja rahoi­tus­hank­keita on pian odotet­ta­vissa, sillä energi­au­nioni on nostettu yhdeksi Junckerin komission vuoden 2015 kärki­hank­keeksi.

Ja aivan syystäkin, sillä Eurooppa tuo ulkopuo­lelta 53 prosenttia omasta energiastaan. Erityisen ongel­mal­linen tilanne on energia­riip­pu­vuuden kannalta kaasulla, sillä kaasu­putki tulee moneen Euroopan maahan vain yhdestä suunnasta - Venäjältä. Siksi energi­au­nio­nissa yksi tärkeim­mistä tavoit­teista onkin päästä eroon energia­saa­rek­keista - eli varmistaa tarpeel­li­silla putki- ja sähkö­verk­koin­ves­toin­neilla se, että yksikään EU-maa ei voi jäädä energia­mottiin.

Jos osakin tuontie­ner­giasta voitaisiin korvata omalla tuotan­nolla, olisi sillä iso merkitys Euroopan talou­delle. Nyt maksamme tuontie­ner­giasta vuosittain noin 400 miljardin euron laskun - EU:n ulkopuo­lelle. Heikko omava­raisuus näkyy myös hinnoissa; Euroo­passa sähkön hinta asiak­kaille on 40 prosenttia suurempi, ja kaasun hinta jopa kolme, neljä kertaa suurempi kuin Yhdys­val­loissa. Tämä ei ainakaan paranna euroop­pa­laisten yritysten kilpai­lu­kykyä globaa­leilla markki­noilla.

Energi­au­nionin vahvis­ta­minen ja omava­rai­suuden kasvat­ta­minen ovat tärkeitä tavoit­teita. Samalla on pidettävä huoli siitä, että jatkos­sakin jokainen jäsenmaa saa itse päättää oman “energia­mixinsä”, eli sen mistä eri vaihtoeh­doista energian­tuo­tan­tonsa kokoaa. Tämä on myös komission näkemys.

Energia- ja ilmas­to­ky­sy­mykset ovat kietou­tuneet toisiinsa tavalla, jota politii­kassa ei ole aina tunnus­tettu. Energi­au­nionin raameissa nostetaan esiin Euroopan unionin rooli globaalina keskus­te­lijana ilmas­ton­muu­tokseen ja ympäris­tön­suo­jeluun liittyen. On hyvä, että energiaa ja ympäristöä ei tarkas­tella enää erilli­sistä poteroista. Kasvua on mahdol­lista luoda ja pitää luoda kestä­vällä tavalla, innovaa­tioita ja energia­te­hok­kaampaa yhteis­kuntaa kehittäen.

Henna Virkkunen
Europar­la­men­taa­rikko


Kokoomus.fi