• FI
  • SV
  • MENU
    Kokoo­muk­sen ympä­ris­tö­ver­kos­ton kolumni: Elämme loppu­vuo­den velaksi luon­non­va­ro­jen osalta
    Twiittaa

    Kokoo­muk­sen ympä­ris­tö­ver­kos­ton kolumni: Elämme loppu­vuo­den velaksi luon­non­va­ro­jen osalta

    Julkaistu: 23.10.2012 Ohjelmatyö

    Maapal­lon kesto­kyky on vuosit­tain yhä aikai­sem­min käytetty loppuun. Luon­non­va­ro­jen kunnioit­ta­vampi hyödyn­tä­mi­nen ja mate­ri­aa­lien tehok­kaampi käyttö ovat vält­tä­mät­tö­miä, jotta voimme jättää jälkeemme sellai­sen maapal­lon, jonka ekosys­tee­missä ihmi­sel­lä­kin on mahdol­li­suus hyvään elämään, kirjoit­taa Johanna Krabbe Kokoo­muk­sen ympä­ris­tö­ver­kos­ton kolum­nissa.

    Syksyi­sin maapal­lon kesto­kyky on vuosit­tain yhä aikai­sem­min käytetty loppuun. Luon­non­va­ro­jen kulu­tus ylitti tänä vuonna tuotan­non 22.8. ja elämme loppu­vuo­den yli luon­non­va­ro­jemme eli velaksi. Maail­man yliku­lu­tus­päivä on vuosit­tain aikais­tu­nut päivä, jolloin ihmis­kun­nan tarpeet ylit­tä­vät sen vuoden ekosys­tee­mien kyvyn tuot­taa luon­non­va­roja, käsi­tellä jätteitä ja pääs­töjä.

    Luon­non­va­ro­jen kunnioit­ta­vampi hyödyn­tä­mi­nen ja mate­ri­aa­lien tehok­kaampi käyttö ovat vält­tä­mät­tö­miä, jotta voimme jättää jälkeemme sellai­sen maapal­lon, jonka ekosys­tee­missä ihmi­sel­lä­kin on mahdol­li­suus hyvään elämään. Kerta­käyt­tö­kult­tuuri, kaato­paik­ko­jen täyt­tä­mi­nen hyöty­jät­teellä, pääs­töt ja resurs­sien tuhlaus eivät saa olla hiljaa hyväk­syt­tyjä käytän­töjä.

    ?Tehdään niin kuin aina ennen­kin? ei enää riitä. Hukumme tava­raan, mutta se ei näytä tuovan onnea. Rajat pitää aset­taa luon­non­va­ro­jen liika­käy­tölle ja velka­taa­kalle. Pitää oppia pois monista asioista, joita nyt pidämme itses­tään selvinä. Tilalle on omak­sut­tava uusia tapoja toimia niin, että luon­non­va­roja käyte­tään sääs­te­li­äästi.

    Reilu sata vuotta sitten työpa­nos oli halpa ja raaka-aineet niin kalliita, että rikkoon­tu­neet tava­rat korjat­tiin. Tällä hetkellä vielä raaka-aineet ovat halpoja ja työ kallista, jolloin korjaus­työstä on tullut talou­del­li­sesti kannat­ta­ma­tonta. Velka­taak­kamme kasvaa. Tuot­ta­vuu­den ja resurs­si­te­hok­kuu­den tulee kasvaa tekno­lo­gian ja osaa­mi­sen kehit­ty­mi­sen ja orga­ni­saa­tioi­den inno­vaa­tioi­den kautta.

    Edessä on ennen­nä­ke­mä­tön talou­den toimin­ta­lo­gii­kan muutos, kun samoista raaka-aine­mää­ristä täytyy saada paljon enem­män käyt­tö­hyö­tyä luon­non moni­muo­toi­suutta vaaran­ta­matta, olemat­to­milla pääs­töillä ja uusiu­tu­valla ener­gialla tehok­kaasti tuotet­tuna.

    Kvar­taa­lista on katsot­tava pidem­piai­kai­seen tuot­ta­vuu­teen ja resurs­sien tehok­kaa­seen käyt­töön. Se edel­lyt­tää myös monia muutok­sia yritys­ten toimin­ta­ta­poi­hin, esim. tava­ra­lii­ken­tee­seen ja pohjim­mil­taan koko elämän­ta­paamme. Talous­kaan ei voi kehit­tyä ilman luon­non­va­roja, joten kestävä talous tarvit­see luon­non­va­ro­jen kestä­vää käyt­töä.

    Johanna Krabbe
    Ympä­ris­tö­joh­ta­mi­sen yhdis­tyk­sen halli­tuk­sen puheen­joh­taja