Kokoomus.fi
MENU
Kokoo­muksen ympäris­tö­ver­koston blogi: “Tarjoilija, vesila­sissani on muovi­roska”

Kokoo­muksen ympäris­tö­ver­koston blogi: “Tarjoilija, vesila­sissani on muovi­roska”

Julkaistu: 20.02.2018 Verkostoblogit, Ympäristöpolitiikan verkosto

Kauhis­tuttaa. Pienen pieniä muovi­roskia on havaittu tulevan vesijoh­to­veden mukana kotiemme vesiha­noista. Tutkijat levit­te­levät käsiään, sillä muovin vaiku­tuk­sista elimis­tössä ei ole vielä tutki­mus­tietoa. Kukaan ei siis tiedä, mitä ongel­masta seuraa. Luulta­vasti ei ainakaan mitään hyvää.

Keskustelu vesis­töjen roskaan­tu­mi­sesta ja erityi­sesti muovi­roskan aiheut­ta­masta ongel­masta on noussut seuraa­valle asteelle vesijoh­to­ve­sistä löydet­tyjen muovi­par­tik­ke­leiden johdosta. Ympäris­tö­on­gelma koskettaa nyt jokaista meistä omakoh­tai­sesti.

Kosme­tiikan mikro­muovit ovat hyvä esimerkki siitä, miten yllät­tä­vissä paikoissa muovia voidaan käyttää. Muovi­par­tik­ke­leita on havaittu irtoavan myös esimer­kiksi tekstii­leistä, autojen renkaista, tiepin­noit­teista, laivojen ja veneiden pohja­maa­leista ja tekonur­mista.

Muovin runsasta käyttöä selittää se, että materi­aalina se on halpa, kestävä ja monikäyt­töinen. Muovi­pak­kausten avulla esimer­kiksi elintar­vi­ke­hy­gienia ja tuotteiden säilyvyys ovat paran­tuneet, sekä myynnin ja jakelun mahdol­li­suudet laajen­tuneet. Muovi on mahdol­lis­tanut ihmisen toimintaa helpot­tavien tavaroiden ja tuotteiden tulon niin rikkaiden, kuin köyhem­pienkin ulottu­ville.

Muovin keskeisin ongelma on sen lyhyt käyttöikä suhteessa pitkään hajoa­mi­saikaan. Esimer­kiksi muovi­kassin hajoa­minen kestää eräiden arvioiden mukaan jopa satoja vuosia, kun sen keski­mää­räinen käyttöikä on vain 25 minuuttia. Luontoon ja esimer­kiksi maailman meriin päätyvän muovi­roskan määrä on hälyttävä.

Muovin halpa hinta aiheuttaa sen, että muovi­tuote on helppo hylätä. Vähäinen arvos­tuk­semme (raaka-ainetta ja ympäris­töämme kohtaan) on oikeastaan muovi­ros­ka­vuoren perim­mäinen syy.

Euroopan komission hiljattain esittä­mässä muovi­stra­te­giassa kannus­tetaan jäsen­maita lisäämään muovin kierrät­tä­mistä siten, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU-alueella käytettävä muovi olisi kierrä­tet­tävää tai uudel­leen­käy­tet­tävää.

Komission esitys perustuu vahvasti kierto­ta­lous­mallin poten­ti­aa­lille. Tavoit­teena on kannustaa jäsen­maita ymmär­tämään resurssien kiertoon sisäl­tyvät mahdol­li­suudet ja siten ohjata samalla ympäristön kannalta parempaan toimin­ta­tapaan. Tällä hetkellä vain vajaa kolmannes EU-alueella synty­västä muovi­jät­teestä päätyy kierrä­tykseen, joten tehos­ta­mi­selle tosiaan on tarvetta.

Miten sitten kannus­tet­taisiin kulut­tajia kierrät­tämään? Kierrä­ty­sasteen nosta­mi­seksi muovin keräys­paikkoja tulisi ainakin lisätä reippaasti. Kierrät­tä­misen tulisi olla helppoa ja mahdol­lista jokai­selle.

Entä riittääkö pelkkä hyvä mieli kannus­tamaan kulut­tajia kierrät­tämään oikein? Miten saisimme jokaisen ymmär­tämään, että jätteellä on arvoa, kun se päätyy oikeaan jäteas­tiaan?

Suoma­lainen pantti­jär­jes­telmä on kierrät­tä­misen menes­tys­tarina. Ratkaiseva tekijä on pantin arvo, joka on sen verran suuri, ettei pulloja tai tölkkejä haluta heittää roskiin tai luontoon. Pantti­jär­jes­tel­mässä yli 90% muovi­pul­loista, tölkeistä ja lasipul­loista palautuu. Voisiko pantti­jär­jes­telmän kaltaista ratkaisua soveltaa myös muihin kotita­louksien pakkauksiin?

Mikro­muovien ja muovi­par­tik­ke­leiden vähen­tä­mi­seksi muovin haitat tulisi tiedostaa entistä paremmin sekä tuottajien että kulut­tajien parissa. Muovin käytön vähen­tä­minen ylipäänsä on yksi tärkeä askel muovi­roskan vähen­tä­mi­seksi. Tähän suuntaan pitäisi rohkeammin ohjata myös lainsää­dän­nöllä. Vaihtoehtoja muoville tuleekin kehittää rohkeasti. Ekolo­gi­sempia pakkaus­ma­te­ri­aaleja on jo kehit­teillä ja Suomi on tässä edellä­kä­vi­jöiden joukossa.

Raaka-aineiden riittä­vyyden näkökul­masta tuotteiden eliniän piden­tä­minen ja materi­aalien kierto on avaina­se­massa kaikessa suunnit­te­lussa. Myös muovi­tuot­teiden osalta suunnit­te­lu­pro­sesseja tulisi viedä reippaasti eteenpäin esimer­kiksi pakkausten kierrä­tet­tä­vyyden osalta. Erilaisten muovi­laa­tujen sekoit­ta­minen, sekä muovin ja muun materi­aalin yhdis­tä­minen heikentää kierrä­tet­tä­vyyttä. Tämä tulisi ilman muuta huomioida jo tuotteen suunnit­te­lussa, jotta materi­aalien kierrä­ty­sas­tetta voidaan nostaa.

Suurimmat kysymykset liittyvät kuitenkin arvos­tuk­siimme ja siihen, millaisia valintoja ja toimia olemme arjes­samme valmiita tekemään puhtaamman elinym­pä­ristön puolesta. Pystymmekö lopet­tamaan kerta­käyt­tö­elä­män­tavan ja laittamaan kuriin resurssien haaskaa­misen ja ympäristön roskaan­tu­misen?

Mistä sinä olisit arjessasi valmis luopumaan puhtaamman ja muovit­toman elinym­pä­ristön saavut­ta­mi­seksi? Muovi­sista kerta­käyt­tö­as­tioista, turhista pakkaus­ma­te­ri­aa­leista, muovi­kas­seista tai mikro­muovia sisäl­tä­vistä kosme­tiik­ka­tuot­teista?

Muovin hörppi­misen luulisi vauhdit­tavan haluk­kuut­tamme ratkaista tämä ympäris­tö­on­gelma.

Ympäris­tö­ver­koston puheen­joh­tajat,

Saara-Sofia Sirén (KTM)

Maija Uusi-Oukari (VTM)

Joona Haavisto (Insinööri, AMK)


Kokoomus.fi