Kokoomus.fi
Kokoo­muksen Vartiainen: Korkea­kou­lujen pääomit­ta­minen on prikulleen maamme edun mukaista

Kokoo­muksen Vartiainen: Korkea­kou­lujen pääomit­ta­minen on prikulleen maamme edun mukaista

Julkaistu: 16.10.16 Uutiset

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen avasi halli­tuksen suunni­telmia korkea­kou­lujen rahoi­tuksen kehit­tä­mi­sestä tänään Lännen Median haastat­te­lussa. Hallitus valmis­telee satojen miljoonien eurojen pääomi­tusta yliopis­toille ja ammat­ti­kor­kea­kou­luille. Päätöksiä tehtäisiin ensi keväänä. Kansan­edustaja Juhana Vartiainen kannattaa pääomit­ta­mista, sillä korkea­kou­lujen pääoma on todella tulevai­suuden pääomaa.

– Valtion omaisuuden uudelleen järjestely esimer­kiksi myymällä omaisuutta ja sijoit­ta­malla rahat korkea­kou­luihin on hyvä keino tiukassa talous­ti­lan­teessa. Se ei vaadi velan­ottoa tai vastaavia säästöjä muualta, vaan on tapa laittaa “tase töihin”, kuten päämi­nis­te­rikin on vaatinut, sanoo Vartiainen.

Valtion yrity­so­mis­tusten muutta­minen yliopis­tojen pääomaksi on Vartiaisen mukaan erittäin viisasta.

– Tutki­mukset osoit­tavat, että valtio ei ole omistajana erityisen hyvä, päinvastoin. Sitä vastoin korkea­kou­lujen pääoma on todella tulevai­suuden pääomaa. Pääomit­ta­minen on prikulleen maamme edun mukaista, ja kokoomus toivoo, että tällä toimin­ta­ta­valla voidaan lähivuosina edetä vielä paljon suurem­massa mitta­kaa­vassa, sanoo Vartiainen.

– Pääomit­ta­mista on jo ehditty vähek­symään sanoen, että toimella ei korvata vuosi­ta­solla tehtyjä säästöjä. Ei korva­takaan, mutta se on askel parempaan suuntaan: pääomitus parantaa taita­vasti toimivien korkea­kou­lujen toimin­ta­kykyä ja riskin­kan­to­kykyä, Vartiainen arvioi.

– Talous­viisaat Holmström, Korkman ja Vihriälä esittivät pääomit­ta­misen kytke­mistä raken­ne­uu­dis­tuksiin. Tämä on oikein. Hallitus kunnioittaa tieteen autonomiaa, mutta velvol­li­suu­temme on myös pitää huolta korkea­kou­lujen ja tieteen määrä­ra­hojen tehok­kaasta käytöstä. Kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyisten tutkimus- ja opiske­lu­yh­teisön synty­minen vaatii valtiolta kannus­timia, Vartiainen jatkaa.

Korkea­kou­lujen ja tieteen määrä­rahat opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön kehyk­sessä vähenevät tällä halli­tus­kau­della 3,2 miljar­dista 3,1 miljardiin euroon. Yliopis­tojen suora valtion­ra­hoitus on palannut noin vuoden 2009 tasolle.

– Suora valtion­ra­hoitus korkea­kou­luille on vähen­tynyt, mutta samalla Suomen Akatemian kilpaillut tutki­mus­mää­rä­rahat ovat kasvaneet 100 miljoo­nalla ja strate­gisen tutki­muksen rahoitus 40 miljoo­nalla. Hallitus on varannut lisäksi 105 miljoonan euroa korkea­kou­luo­pe­tukseen ja nuorten tutki­joiden tukemiseen kahden vuoden aikana. Kärki­han­ke­pa­nos­tuk­silla osaamista ja koulu­tusta tuetaan monin eri tavoin. Johto­päätös tästä on, että ei nyt olla maail­man­lopun tilan­teessa, vaan oikealla uralla kuljetaan. Vahvis­ta­mista tarvitaan vielä lisää, ja pääomitus on tähän erinomainen keino, Vartiainen päättää.


Kokoomus.fi