Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Senioriverkosto / Kokoo­muk­sen senio­ri­ver­kosto: Ikäsyr­jin­nästä eroon!

Kokoo­muk­sen senio­ri­ver­kosto: Ikäsyr­jin­nästä eroon!

Julkaistu:

Meillä on Pohjois-Euroo­passa tilaa pitää etäi­syyttä toisiimme ja ehkä juuri siksi erilai­suu­den sietä­mi­nen ottaa koville. Poik­kea­vien kiusaa­mi­nen alkaa päivä­ko­deista, jatkuu koulu­kiusaa­mi­sena ja päät­tyy ikäih­mis­ten mitä­töi­mi­seen, jopa syyl­lis­tä­mi­seen.

Nyt, kun eläkei­käi­siä on jo noin 1,5 miljoo­naa, puhu­taan kestä­vyys­va­jeesta (fiscal sustai­na­bi­lity), jolla tarkoi­te­taan passiivi-ikäis­ten aiheut­ta­maa palve­lu­tar­vetta, josta seuraa budjet­tien alijää­mäi­syys. Oikeilla asen­teilla ja toimilla kestä­vyys­va­jeesta voisi kuiten­kin tulla jopa kestä­vyys­tae!

Valtio­val­lan taholta syrji­vää on palkan­saa­jia anka­rampi vero­tus. Eläke­tu­lon lisä­vero sekä halli­tus­kau­den alussa päätetty vain palkan­saa­jia koskeva työtu­lo­vä­hen­nyk­sen laajen­nus ovat tästä esimerk­kejä. Tavoit­teemme on yhden­mu­kai­nen vero­tus palkan­saa­jiin nähden. Mikäli vero­tuk­seen tehdään keven­nyk­siä, ne kuulu­vat myös eläke­läi­sille.

Terveys­pal­ve­luissa eläke­läi­set ovat eri asemassa työter­veys­pal­ve­luja saavien kanssa. Työter­veys­huol­lossa on aivan oikein peri­aat­teena, että sairas työn­te­kijä hoide­taan takai­sin työelä­mään mahdol­li­sim­man pian. Eläkei­käis­ten kohtelu saat­taa olla tylyä, vaikka juuri vanhus­ten lyhyt­kin liikun­nan ja normaa­lin toimin­nan estävä ”kremp­pa­kausi” saat­taa viedä lopul­li­sesti sängyn pohjalle. Siksi on huoles­tut­ta­vaa, että sote-sovit­te­lussa annet­tai­siin maakun­nille aikaa kuuden kuukau­den jonoi­hin, ennen kuin olisi toteu­tet­tava valin­nan­va­pautta! Mitä nopeam­min ihmi­set saavat avun, sitä lyhyem­mäksi jää kallis hoiva­vaihe kunkin kohdalla.

Kunnat ovat soten toteu­tuessa uudessa tilan­teessa. Niiden tulee huoleh­tia ennal­taeh­käi­systä, kuten liikun­nasta, kult­tuu­ri­pal­ve­luista, terveel­li­seen elämään tuke­mi­sesta, vaikka hyvän toimin­nan hyöty valuu maakun­nan kassaan. Asumi­nen, ympä­ristö ja liikenne ovat osa myös ikä-ihmis­ten elämää. Aina­kin Helsin­gissä vanhuk­set koke­vat syrjin­tää, kun erityi­sesti vihreät halua­vat blokata palve­luja tarjoa­via kort­te­leita koko­naan autoilta huonosti liik­ku­vien ulot­tu­mat­to­miin.

Työpai­koilla arvos­te­taan koke­musta, mutta ei ikää! Suoma­lai­sia vaivaa saman­kal­tai­suu­den ihan­nointi. Mieluusti kerro­taan valt­tina, että ”meillä on vain nuorta väkeä”. Mahta­vaa, että on nuoria! Me ikäih­mi­set toivomme tietysti seuraa­ville suku­pol­ville työpaik­koja ja mahdol­li­suuk­sia hyvään elämään. Mutta saat­taisi olla rikkaus, jos työyh­tei­söissä olisi kaike­ni­käi­siä osaa­jia. Monen­lai­silla ominai­suuk­silla syntyy hyvää jälkeä. Toisaalta tapana ja tavoit­tee­na­kin on ollut jäädä eläk­keelle huipulta, vaikka muussa tehtä­vässä voisi olla vielä paljon annet­ta­vaa.

Digi­syr­jintä kohdis­tuu moniin, joille kolmi­kymp­pis­ten insi­nöö­rien luoma tieto­ko­ne­kieli ei aukea. Olisi varmasti mahdol­lista luoda ymmär­ret­tä­viä­kin ohjeita. On selvää, että sekä digi- että fyysi­siin palve­lui­hin ei ole pitkän päälle varaa, mutta pitää olla varaa auttaa kaike­ni­käi­siä väliin­pu­toa­jia.

Pahim­mil­laan ikäsyr­jintä on aineet­to­missa asioissa ja ihmis­ten vuoro­vai­ku­tuk­sessa. Monet vanhuk­set jännit­tä­vät lastensa reak­tioita ja arkai­le­vat tehdä itse­näi­siä päätök­siä. Tutki­mus­ten mukaan tärkeintä ihmi­selle on kuiten­kin säilyt­tää itse­mää­rää­mi­soi­keus mahdol­li­sim­man pitkään. Ihmi­sen ”pään yli” puhu­mi­nen on aina louk­kaa­vaa.

Jos vanhem­mat puhu­vat lastensa kuul­len omista vanhem­mis­taan epäkun­nioit­ta­vasti, he suurella toden­nä­köi­syy­dellä kohtaa­vat aika­naan saman ilma­pii­rin. Siksi kierre olisi hyvä katkaista nyt kun isän­maamme aloitti jo toisen vuosi­sa­dan itse­näi­senä kansa­kun­tana.

Kirjoit­ta­jat:

Margit Hara
Eva-Riitta Siito­nen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

11.11.2022

Liikun­nan ja kuntou­tuk­sen edis­tä­mi­nen pain­opis­teeksi

Kokoo­muk­sen senio­ri­foo­ru­min blogi­kir­joi­tus /​​ Sari Sarko­maa Liik­ku­mat­to­muus romah­dut­taa nopeasti ihmi­sen toimin­ta­ky­vyn ja elämän­laa­dun. Ikäih­mis­ten liik­ku­mis­ky­vyn ongel­mista kaksi kolmas­osaa johtuu liikun­nan

28.9.2022

Unka­rin raha­ha­nat katkolla

Eurooppa-verkos­­ton “Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä” -blogi­sar­jan teksti Euroo­pan unio­nin uskot­ta­vuus on koetuk­sella, kun Unkari edel­leen haas­taa toimin­nal­laan unio­nin demo­kra­tian perus­ar­voja. Stras­bour­gin

Skip to content